Demokratian tila kapenee tällä hetkellä ympäri maailman, sanoo filippiiniläisen opettajajärjestön ACT:n pääsihteeri Raymond D. Basilio.
Siksi meidän pitää olla kiinnostuneita kotimaamme lisäksi muiden maiden ihmisoikeustilanteesta. Jos ja kun autoritääriseen asemaan pyrkivät vallanpitäjät ottavat diktatuureista mallia, myös demokratian puolustajien on syytä tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
Esimerkiksi ay-liikkeet ja työntekijäjärjestöt voivat ottaa oppia ulkomaisilta sisarjärjestöiltään ja kollegoiltaan.
Basilion mukaan ACT voi oppia OAJ:ltä, miten kannattaa toimia, kun opettajien työelämän ihmisoikeuksia uhataan. Näin siitäkin huolimatta, että uhkaamisen keinot ovat Suomessa ja Filippiineillä tyystin eri tasolla.
Filippiineillä keinot ovat äärimmäisiä. Basilio vieraili helmikuussa OAJ:n toimistolla ja kertoi ACT:n ja muiden maansa ay-toimijoiden karuista kokemuksista viime vuosilta.
– Poliisi on profiloinut ay-toimijoita vuodesta 2019, ja ihmisoikeuksien puolesta taistelleita on tapettu.
Filippiiniläisten työntekijöiden ja ay-aktiivien kohtaamasta väkivallasta, pidätyksistä ja vainosta kertoo myös ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUC:n Global Rights Index -raportti vuodelta 2023. Sen mukaan työntekijöiden ihmisoikeuksia mitattaessa Filippiinit sijoittuu maailman kymmenen heikoimman maan joukkoon.
Ay-toimijat kuuluvat Filippiineillä poliittisiin puolueisiin. ACT on osa vasemmistolaista Makabayan-koalitiota.
Basilion mukaan nykyisen presidentin Ferdinand Marcos Jr:n oikeistohallitus yhdistää ay-liikkeen kuitenkin Filippiinien kommunistiseen puolueeseen ja terroristiseen toimintaan.
– Kommunismi ei ole laitonta, mutta merkitsee hallituksen vastustamista, Basilio selittää.
Filippiiniläisen uutispalvelu Rapplerin faktantarkistus keväältä 2023 näyttää, ettei ACT:llä ole väitettyä kytköstä kommunistiseen puolueeseen.
Poliisi on profiloinut ay-toimijoita vuodesta 2019, ja ihmisoikeuksien puolesta taistelleita on tapettu.
Joulukuussa 2018 Filippiinien silloinen presidentti Rodrigo Roa Duterte antoi toimeenpanomääräyksen, jonka tavoitteena oli lopettaa ”kommunistiterroristien 50-vuotinen petoksiin, valheisiin ja julmuuksiin perustuva toiminta filippiiniläisiä vastaan”.
Terroristiryhmittymän kukistamiseksi Duterte perusti kansalliset erikoisjoukot, jotka toimivat maan hallituksen komennossa. Näin kertoo hallituksen erikoisjoukkojen tehtävästä nettisivusto ntfelcac.org.
Lisäksi Duterte sääti terrorisminvastaisen lain, jonka ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Filippiinien osasto on todennut vaaralliseksi ja puutteelliseksi.
Amnestyn mukaan laki määrittelee terrorismin liian laveasti. Sen turvin hallitus voi väärinkäyttää valtaansa esimerkiksi vainoamalla ay-liikkeen toimijoita.
Basilio kertoo, että häntä alettiin vainota vuoden 2019 alussa.
– Olin Pohjois-Filippiineillä pitämässä puhetta, kun puhelimeni yllättäen soi. Soittaja sanoi että, jos et lopeta sitä, mitä teet juuri nyt, sinut tapetaan.
Uhkailu jatkui. Pian Basilio sai toisen tappouhkauksen. Hän kertoo joutuneensa lopettamaan työskentelyn ACT:n toimistolla pääkaupungissa Manilassa.
Siitä lähtien Basilio on piileskellyt, vaihtanut asuinpaikkaansa tasaisin väliajoin ja tehnyt töitä lähinnä öisin.
Kansainvälisen yhteisön, kuten opetusalan kattojärjestön Education Internationalin, painostus on helpottanut tilannetta Filippiineillä jonkin verran. Raymond D. Basilio kuuluu EI:n hallitukseen.
Silti väkivaltaisuudet jatkuvat ja pelon ilmapiiri pysyy, koska hallitus saa jatkaa toimintaansa terrorisminvastaisen työn varjolla.
Hallituksen joukkojen luoma pelote on hajottanut ay-liikettä. Opettajat pelkäävät eivätkä uskalla järjestäytyä, vaikka heidän työehtonsa ja palkkansa ovat surkeita.
Basilio kertoo, että ennen vainojen alkamista ACT:ssä oli 240 000 jäsentä. Keväällä 2024 jäseniä on 180 000.
– Yritämme nyt jälleenrakentaa järjestöämme. Menemme kouluihin ja pyydämme opettajia mukaan.
Opettajat eivät uskalla järjestäytyä, vaikka heidän työehtonsa ja palkkansa ovat surkeita.
Basilion naama venähtää, kun hän kuulee Suomen hallituksen ajamista työntekijöiden aseman heikennyksistä.
Hän näkee, että työntekijöiltä yritetään nyt viedä etuja ja oikeuksia, jotka on saavutettu vuosikymmenien työllä.
Kaikkein tärkeimpänä asiana oikeuksien toteutumisen kannalta Basilio pitää neuvotteluyhteyttä. Sitä, mihin Filippiineillä pyritään ja mitä Suomessa yritetään säilyttää.
– Filippiineillä hallitaan väkivallalla. Suomessa demokratian tilan kaventaminen voi alkaa rajoittamalla sitä, mistä voidaan neuvotella ja keskustella.
Raymond D. Basilio, onko jotain, mitä me voimme Suomessa oppia Filippiineiltä?
– Yksi asia on varma: emme voi ikinä pitää demokratiaa ja työntekijöiden oikeuksia itsestäänselvyyksinä. Ne voidaan koska tahansa viedä meiltä pois. Siksi meidän pitää taistella.
Kerroimme Opettajassa 1/2023 OAJ:n Jenni Arnkilin ja Kaj Raiskion vierailusta Filippiineillä ja tapaamisesta Raymond D. Basilion kanssa.
OAJ tukee opettajajärjestöjä Aasiassa
OAJ, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus Sask ja Education International tukevat Filippiinien ja Nepalin opettajajärjestöjä Promoting Educators’ Rights in Asia -yhteishankkeessaan. Ulkoministeriö tukee hanketta vuosina 2022–2025.
Hankkeessa vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia. ACT ja muut tuettavat opettajajärjestöt osallistuvat aktiivisesti työhön.
Tavoitteena on muun muassa lisätä ay-toimijoiden osaamista työ- ja ihmisoikeusasioissa. Liitot ajavat myös työolosuhteisiin liittyviä asioita, kuten minimipalkkaa sekä äitiys- ja sosiaaliturvaa.
-
OAJ:n vastuullisuustyöhön voit tutustua osoitteessa oaj.fi/globaalivastuu.