Turvallisuus on yhteisiä tekoja – uusi malli auttaa ratkomaan häiriöitä

Tutkimuksessa havaittiin, että opetusalalta puuttuu systemaattinen turvallisuuskulttuuri. Häiriöiden ratkomiseen luotiin uusi malli.

Kun opetusalalla syntyy turvallisuutta uhkaavia tilanteita, opettajat ratkovat niitä liian usein yksin, omalla persoonallaan ja ilman vakiintuneita menettelytapoja.

Näin todetaan laajassa Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Edusafe-tutkimushankkeessa.

Ei ole uutinen, että uhkaavia tilanteita kyllä kouluissa ilmenee. Rähinöintiä, tönimistä, tavaroiden heittelyä ja väkivallalla uhkailua, niin suullisesti kuin vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Paljon saattaa mennä ohi ja jäädä raportoimatta.

Esimerkiksi teollisuudessa systemaattinen turvallisuuskulttuuri on arkipäivää, ja sellaiselle nähdään tarve myös opetusalalla. Edusafe-hankkeessa luotiin koulujen ja oppilaitosten käyttöön uusi turvallisuuden kokonaismalli.

 

Tutkimukseen osallistuneen riihimäkeläisen Patastenmäen koulun rehtori Eija Siilimäki tunnistaa tutkimustulosten havaintoja.

– Tutkimuksessa mukana oleminen haastoi ajattelemaan, mitä lopulta ja oikeasti tehdään, kun turvallisuutta rikkovia tilanteita kuitenkin väistämättä tulee. Nämä tilanteet pitää viedä loppuun saakka, eikä niitä saa ohittaa. On oltava jatkotoimenpiteitä, ja kysymys on kuulunut, että millaisia, Siilimäki sanoo.

Edusafessassa kiinnitettiin huomio vaativien tilanteiden ennakointiin, hallintaan ja jälkihoitoon. Esimerkiksi jälkihoitoa varten opeteltiin yhdessä Hetipurku-niminen keskustelumalli. Se on kollegoilta saatavaa henkistä ensiapua, joka auttaa palaamaan normaaliin.

– Jos asian käsittelylle ei ole selkeää mallia, käy helposti niin, että vaaratilanteet jäävät käsittelemättä tai sitten käännytään työterveyshuollon puoleen. On parempi, että omalla työpaikalla on taitoa käsitellä näitä asioita, toteaa Edusafe-tutkimusta johtanut vanhempi tutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta.

Stop väkivallalle- ja Vihreä risti -malleissa poikkeamatilanteita tutkitaan yksinkertaisella menetelmällä. Poikkeamista raportoidaan ja myös opitaan.

Vakaviakin häiriöitä voidaan aiheuttaa ikään kuin vitsinä.

Systemaattiset toimintatavat ovat viesti myös oppilaille.

– Lapsille on kehittynyt sellaistakin kulttuuria, että mitä tahansa voi tehdä tai sanoa, koska se on läppä. Tällainen vain korostuu henkisen väkivallan ilmiöinä esimerkiksi verkossa.

Edusafe-hankkeen mallia aiotaan levittää opetusalalle laajaan hyötykäyttöön myös jatkokehitettäväksi. Mallia on tarkoitus jakaa opetustoimien, työsuojeluviranomaisten, opettajankoulutuksen ja Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämisverkoston kautta.

 

Lue lisää Edusafesta Työterveyslaitoksen sivuilta: Turvallisuuden edistäminen opetusalalla