Ammatillista koulutusta lyödään taas. Näin ajatteli sosiaali- ja terveysalan lehtori Jaana Antila kuullessaan hallituksen kehysriihipäätöksestä huhtikuun puolivälissä.
Hallitus leikkaa ammatillisen koulutuksen vuosittaisesta rahoituksesta sata miljoonaa euroa. Leikkaus toteutuu ensi vuodesta alkaen.
Antila on Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella toimivan Winnovan opetushenkilöstön pääluottamusmies. Hän on huolissaan siitä, miten leikkauksen vaikuttavat opettajien työpaikkoihin.
– Saimme juuri tammikuun lopussa muutosneuvottelut päätökseen. Silloin tehtiin noin neljän miljoonan sopeutukset, ja nyt todennäköisesti joudutaan taas tarkastelemaan taloustilannetta.
Hallitus haluaa kohdentaa säästöt ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja jättää oppivelvolliset leikkausten ulkopuolelle. Tämä on tarkoitus saavuttaa vähentämällä valtion rahoitusta koulutuksen järjestäjiltä suhteessa siihen, kuinka paljon ne kouluttavat ihmisiä, joilla on jo toisen asteen ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti 24. huhtikuuta koulutuksen järjestäjille, että rahat jaetaan vuoden 2023 opiskelijavuosien toteuman perusteella.
Opiskelijavuosimäärä ei muodostu opiskelijoiden lukumäärästä vaan siitä, kuinka monta päivää vuodesta he ovat aktiivisina opiskelijoina.
Jos esimerkiksi 20 prosenttia opiskelijoista on tutkinnon suorittaneita aikuisopiskelijoita, leikataan heidän opiskelijavuosiensa mukaista rahoitusta.
– Tässä tulevat kärsimään ne koulutuksen järjestäjät, joilla on paljon aikuisopiskelijoita, sanoo ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Eira Bani OAJ:stä.
Esimerkiksi Winnovassa aikuisopiskelijoita on Jaana Antilan mukaan noin yksi kolmasosa ja oppivelvollisia kaksi kolmasosaa.
Ammatillista koulutusta alueella tarjoaa myös Sataedu, jossa tilanne on päinvastainen: kaksi kolmesta on aikuisopiskelijoita.
OAJ:ssä tunnelmat kehysriihen jälkeen ovat kaksijakoiset.
Toisaalta ollaan huojentuneita siitä, että leikkaussumma oli lopulta pelättyä pienempi. Toisaalta jälleen kerran ammatilliseen koulutukseen osunut leikkuri tyrmistyttää.
– Ammatillinen on ollut heittopussina, kun kaikki muut koulutusalat ovat erityissuojelussa, Eira Bani lataa.
Ammatillisen rahoitusta leikattiin vuosina 2011–2018 lähes 450 miljoonaa euroa.
Vuonna 2018 Sipilän hallituksen ammatillisen koulutuksen reformissa tehtiin samanaikaisesti leikkausten kanssa merkittäviä uudistuksia rahoitukseen ja oppilaitosten toimintaan.
Nytkin hallitus valmistelee yhtä aikaa uudistuksia toisen asteen koulutuksen rahoitukseen, toiminnan ohjaukseen ja oppimisen tukeen.
Opetusministeriön tämän kevään riihipäätöksiä varten tekemästä muistiosta käy ilmi, että pöydällä oli jopa 445 miljoonan euron leikkaus. Se olisi tarkoittanut noin viidennestä koko ammatillisen rahoituksesta.
– Sata miljoonaakin on hirmuisen iso raha ja vastaa 8 300:aa opiskelijatyövuotta, Bani sanoo.
Sekä Banin että Antilan mukaan kehysriihen päätöstä voi pitää yleisenä koulutusleikkauksena, vaikka sitä pyritään kohdentamaan jo tutkinnon tehneisiin ja sitä kautta ehkäisemään koulutuksen kasautumista.
Näin siksi, että rahoituksen väheneminen heijastuu suoraan opetustarjonnan määrään ja sitä kautta opettajien työpaikkoihin.
– Aika monessa oppilaitoksessa alkavat yt:t tai muutosneuvottelut, Bani arvioi.
Jotkut oppilaitokset tarjoavat pelkästään aikuiskoulutusta. On hyvin mahdollista, että osa niistä joutuu lopettamaan toimintansa tai fuusioitumaan toisen koulutuksen järjestäjän kanssa.
Sata miljoonaa ei ole koko totuus. Lisäksi päättymässä on määräaikaisia rahoituksia.
Kun aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisen yhdistää ammatillisen leikkauksiin, ovat haittavaikutukset OAJ:n mukaan hyvin vakavat.
Juuri aikuisten ammatillinen koulutus on taklannut työelämän kohtaanto-ongelmaa eli sitä, etteivät työnhakijat ja työvoiman tarve kohtaa toisiaan.
– Onhan tässä ristiriita. Puhutaan, että koulutuksen pitäisi vastata työelämän tarpeisiin, mutta sitten leikkaukset kohdistuvat juuri siihen, puuskahtaa Jaana Antila.
Ministeriön muistiossa todetaan loppukaneettina, että ”ammatillisessa koulutuksessa on hyvin huomattavaa säästöpotentiaalia, joka voidaan hyödyntää heikentämättä ammatillisen koulutuksen suorittaneen työvoiman saatavuutta”.
Eira Banin mukaan ammatillinen on nähty helppona leikkauskohteena sillä perusteella, että työelämän uskotaan kouluttavan ammattiosaajat.
– Kuitenkin viesti työelämästä on, että sinne siirtyy osaamattomia ihmisiä. Eikä työelämässä usein ole aikaa eikä pedagogista osaamista kouluttamiseen.
Jokainen kaipaa jossain vaiheessa osaavaa ammattilaista, kun tarvitsee hoitoa tai vaikkapa putket hajoavat vessasta.
– Jos emme arvosta näiden alojen ammattilaisia, mistä niihin sitten saadaan työntekijöitä? Bani kysyy.
Sata miljoonaa ei ole koko totuus, sillä tänä vuonna päättyvät lähihoitajien koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen myönnetyt määräaikaiset rahoitukset, yhteensä 21,5 miljoonaa.
Samaan aikaan opiskelijoiden asema heikkenee. Maksuttomia oppimateriaaleja tarjotaan jatkossa vain alle 18-vuotiaille, ennen ikäraja oli 20 vuotta. Lisäksi opiskelijat saavat yleisen asumistuen sijaan opintotuen asumislisää.
Bani ja Antila arvelevat, että opiskelijoiden toimeentulon leikkaukset voivat johtaa opintojen keskeyttämisiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen ehti jo vähentää keskeyttämisiä.
– Voi olla, ettei kaikilla ole enää varaa opiskella, ja syntyy taas lisää drop outeja, Bani sanoo.