Rahoitusmalli kiihdyttää tulosrumbaa

Rahoitusmallien muuttuessa korkeakoulujen henkilöstö ihmettelee, mihin suuntaan työtä pitää tällä kertaa reivata.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa. Luonnos uudesta mallista jätettiin opetusministerille 24.10.2018, ja OAJ ja Tieteentekijöiden liitto jättivät siihen yhdessä eriävän mielipiteen.

Henkilöstöjärjestöt eivät pidä siitä, että ehdotetussa rahoitusmallissa on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea tulosrahoituksen osuus. Samalla vakauttavan rahoituksen osuus pienenee yliopistoissa seitsemän ja ammattikorkeakouluissa kahdeksan prosenttiyksikköä.

– Vakauttavan rahoituksen osuus on liian pieni. Toiminnan vakaus kärsii, tiivistää kritiikin Oulun yliopiston yleisen kielitieteen lehtori Santeri Palviainen, joka johtaa OAJ:hin kuuluvaa Yliopistojen opetusalan liittoa.

Suunta on outo varsinkin, kun pian valmistuvan korkeakouluvision tavoitteena on ollut lisätä korkeakoulujen rahoituksen vakautta eikä heikentää sitä.

Lisäksi malli panee korkeakoulut kilpailemaan toisiaan vastaan. Kilpaillun tutkimusrahoituksen vahvistaminen voi ajaa korkeakoulut entistä intensiivisempään rahoituskilpailuun sen sijaan, että ne suuntaisivat voimavarojaan esimerkiksi tieteellisiin julkaisuihin ja muihin tutkimuksen lopputuotteisiin.

Vakauttavan rahoituksen osuus on liian pieni.

Kymmenen viime vuoden aikana korkeakoulujen rahoitusperusteita on rukattu moneen otteeseen. Rahan saannin kriteerit ovat muuttuneet, ja opettajat ovat taiteilleet sen kanssa, mitä tulosta pitäisi milloinkin tuottaa.

– Tämä on aiheuttanut epätietoisuutta ja hankaloittanut toiminnan suunnittelua.

Tulevassa mallissa Palviaista hämmentää esimerkiksi se, että yliopistoja palkitaan entistä enemmän kannustamisesta yrittäjyyteen.

– Korkeakouluthan tekevät sitä, mistä ne saavat rahoitusta. Riskinä on, että yrittämiseen innostetaan liiankin heppoisin perustein ja unohdetaan siihen liittyvät riskit ja se, saako yrittämisestä riittävän toimeentulon.

 

Luonnos rahoitusmalliksi nostattaa muitakin kysymysmerkkejä.

– Jatkuvan oppimisen rahoitus on nostettu kahdesta viiteen prosenttiin. Tämä on yllättävän paljon rahaa toimintaan, jonka sisällöstä ei ole vielä oikein tietoa.

Palviainen ihmettelee myös kiirettä, jolla rahoitusmalli kasattiin tämän vuoden aikana.

– Muutosten on tarkoitus tulla voimaan opetusministeriön asetuksella vasta vuonna 2021, joten nyt olisi ollut hyvä sauma ottaa aikaa ja valmistella esitykset huolellisemmin.