Korkeakoulut kumppanuksina

Kun korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään, opettajat opettavat ja tutkivat ja opiskelijat opiskelevat yhä useammin muuallakin kuin omassa oppilaitoksessaan.

Korkeakoulujen yhteistyön muodot ovat monet. Yhteistä kampusta hyödynnetään opetuksessa ja tutkimuksessa, ammattikorkeakoulut rakentavat yhteistä verkko-opetusta ja teknilliset tiedekorkeakoulut vievät yhdessä diplomi-insinöörikoulutusta Lounais-Suomeen. Esimerkiksi.

Opettajille korkeakoulujen yhteistyön lisääntyminen merkitsee sekä plussaa että miinusta, sanoo erityisasiantuntija Hannele Louhelainen OAJ:stä. Yhteistyössä kohtaa kaksi erilaista kulttuuria. Yliopistoissa on vahvasti tieteeseen pohjautuvaa opetusta enemmän kuin ammattikorkeakouluissa, joiden opetus on enemmän työelämälähtöistä.

– Siksi opettajat joutuvat pohtimaan uudelleen pedagogiikkaansa, opettamistapaansa, periaatteitaan ja oppimisympäristöjä.

Opettajat tarvitsevat uudenlaisessa työssä esimiesten tuen ja täydennyskoulutusta.

– Yhteistyö suo tilaisuuden uudistua opettajana.

Huolta voivat aiheuttaa mietteet siitä, vaikuttaako opetustyö toisessa korkeakoulussa palkkaan ja työsuhteeseen. Mietittävää aihetuttavat myös pohdinnat amk-tutkintojen uudistamisesta.

– Muutoksiin liittyy epävarmuutta. Siksi keskustelun ja uudistustyön on oltava mahdollisimman avointa.

 

Jätevesien kimpussa

Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyö sekä yhteistyö yritysten kanssa helpottuu, kun olemme fyysisesti lähellä toisiamme, tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen kertoo Kuopion Savilahden alueesta.

Kuopion Savilahden kampuksen vesilaboratoriosta on kasvanut Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston ympäristötekniikan yhteistyön konkreettinen kotipesä. Keskittymä on Suomessa ainutlaatuinen vesiteknologian kehittämisen kokonaisuus.

– Yhteiskäyttölaboratorio on keskeinen osa ammattikorkeakoulun vesiturvallisuuden painotusta. Lisäksi yliopistolla on tiloissa opetusta ja yhteistutkimusta, tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen Savoniasta kertoo.

Osa laitteista, tiloista ja laboratorion työntekijöistä on korkeakoulujen yhteisiä.

Moni kehityshanke on varsin käytännönläheinen, ja yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitos on mukana useassa.

– Kehitämme ja tutkimme laboratoriossa yritysten kanssa etenkin paperi- ja sellutehtaiden ja kaivosten jätevesien puhdistusmenetelmiä.

Samalla koulutetaan tulevia ympäristötekniikan amk-insinöörejä ja ympäristötieteilijöitä.

Amkin insinööritaustaisten opettajien ja tutkijakoulutuksen saaneen yliopistoväen yhteistyö sujuu Antikaisen mukaan hyvin. Osa opettajista opettaa ja tekee tutkimusta yli oppilaitosrajojen.

Kumpikin korkeakoulu hyötyy yhteistyöstä.

– Yliopiston tutkijat tekevät muun muassa teoreettisia mallinnuksia ja perustutkimusta. Me suunnittelemme, rakennamme protolaitteita ja teemme tuotekehitysyhteistyötä yritysten kanssa.

Opiskelijat voivat valita kursseja molemmista korkeakouluista. Aktiivinen tutkimus antaa heille syötteitä opinnäytetöihin, joita jotkut tekevät vesilaboratoriossa, usein yrityksille.

Asiantuntijakumppaneita ovat naapurit Geologian tutkimuskeskus ja juomavesitutkimuksissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Myöhemmin Savilahteen muuttaa myös ammattiopisto.

 

Amkeille laaja verkkoportaali

Opettajille eAmk tarjoaa verkkopedagogiikan tukea ja mentorointia, ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tutkii oppimisen ekosysteemejä, hankkeen johtaja Hannu Ikonen kertoo.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on tulossa mittava valikoima verkko-opintokokonaisuuksia ja opettajille digipedagogiikan sparrausta.

Manner-Suomen kaikki 22 ammattikorkeakoulua rakentavat yhteistä eAmkia, jonka tarjonnasta jokaisen ammattikorkean opiskelijat voivat poimia opintojaksoja tutkintoonsa.

– Verkkopedagogiikasta tulee olennainen osa oppimista. On tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan sellaistakin, mitä he eivät saa omasta korkeakoulustaan, hankkeen johtaja Hannu Ikonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta linjaa.

Tähän mennessä kokeiluun on hyväksytty 60 opintokokonaisuutta eri ammattikorkeista ja useilta aloilta.

– Opintojaksoille on laadittu tiukat tekniset ja pedagogiset laatukriteerit. Pilotista saadaan parhaita, toimivia malleja.

Ammattikorkeat päättävät itse, ketkä opettajista lähtevät mukaan. Hankkeessa heitä on jo yli 250, ja eAmk lisää eri ammattikorkeiden kollegojen yhteistyötä.

– Opettajathan ovat tässä aivan keskeisiä, Ikonen huomauttaa.

Tulevan yhteisen Campus Online -portaalin luomistyötä on jaettu usean oppilaitoksen opettajille.

Hämeen ammattikorkeakoulun johtama verkosto vastaa digipedagogiikasta ja ohjaa ja mentoroi opettajia verkkotaitajiksi. Turun amkin vetämä ryhmä kehittää nykyisten verkkokurssien pohjalta laatukriteerit täyttäviä opintojaksoja. Jyväskylän amkin johtama verkosto vastaa työelämäläheisistä oppimisen ekosysteemeistä.

Tampereen yliopiston tiimi mallintaa opintohallintojärjestelmää, jonka avulla opiskelijat saavat tutkintoonsa mukaan muidenkin kuin oman opinahjon verkko-opinnot.

Kaikki palaset on tarkoitus saada kuntoon vuoteen 2020 mennessä.

 

Lisää laivasuunnittelijoita

Turussa koulutetaan diplomi-insinöörejä monen korkeakoulun ja yrityksen yhteisvoimin. Monet opettajat tulevat kaupunkiin muualta, dekaani Tapio Salakoski kertoo.

Tekniikan alan yliopistot ryhtyvät yhteisvoimin kouluttamaan useiden tekniikan alojen diplomi-insinöörejä Turussa. Lounais-Suomea hellivä positiivinen rakennemuutos laiva- ja autotilauksineen on paljastanut alueen kiperän pulan osaavista asiantuntijoista.

– Yritämme saada tänne Turkuun teekkareita mutta myös luonnontieteiden opiskelijoita tekemään tekniikan akateemisia opintoja, Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan dekaani Tapio Salakoski kertoo.

Hän on johtoryhmän jäsen Aalto-yliopiston koordinoimassa Fitech Turku -koulutushankkeessa. Fitech on tekniikan yliopistojen perustama yhteistyöyliopisto.

– Useimmat opettajat tulevat tänne muualta, ja heitä on jo saatu kaikista mukana olevista yliopistoista. Opiskelua on myös verkossa.

Hankkeen erillisrahoitus korvaa matka- ja muut ylimääräiset kulut muualta tuleville opettajille.

Turun diplomi-insinöörikoulutuksessa kokeillaan uusia opetuksen muotoja niin, että yritykset kuten meriteollisuus alihankkijoineen ovat entistä aktiivisemmin koulutuksessa mukana.

– Sisällöllisesti paras anti on minusta juuri entistä tiiviimpi yhteistyö yritysten kanssa. Pyrimme ohjaamaan opiskelijoita Lounais-Suomen yrityksiin tekemään opinnäytteitä ja kesätöitä.

Nyt keväällä käynnistyy uusia kursseja, ja syksyllä päästään täyteen vauhtiin.

Meneillään ovat jo Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen järjestämät amk-insinöörien muuntokoulutukset diplomi-insinööreiksi.

Fitechin perustajajäseniä ovat yliopistojen lisäksi Teknologiateollisuus ja Tekniikan akateemiset.