Kari Ketonen oli koko ajan ärtynyt – sitten hän ymmärsi, mistä on kyse

Haitallisesta stressistä kärsineen näyttelijä Kari Ketosen mielestä ylikuormittuneen ihmisen pitää ymmärtää, miten stressireaktio omassa kehossa syntyy. Vasta sitten ongelmiin voi puuttua.

Jotain vuosia sitten havahduin siihen, että elämäni on hyvin kuormittavaa ja stressaavaa. Olin haalinut todella paljon töitä. Olin ärtynyt koko ajan, ja kaksi vuotta vatsani oli käytännössä ripulilla.

Kun astuin lavalle tai kamera kävi, menetin jotain luonnollisesta kyvystäni olla läsnä. Näytteleminen oli enemmänkin suorittamista ja selviämistä kuin spontaani leikki, mitä se parhaimmillaan on. Näytellessä pitäisi olla rento, mutta itseään ei voi käskeä olemaan rentona.

Lääkäri ei löytänyt minusta mitään vikaa. Tajusin, että ongelma on stressipohjainen. Töiden vähentäminen ei auttanut, koska stressi oli kroonistunut.

Aloin tutkia omaa tilaani: milloin ylikierroksille meneminen tapahtuu ja pystynkö rauhoittamaan sitä? Menetelmät tähän opin kauan sitten.

 

2000-luvun alussa päädyin masennuksen ja ahdistuksen takia psyko- terapiaan ja opiskelin lopulta psykoterapeutiksi. Siitä lähtien psykoterapia on ollut ajatteluni ja ymmärrykseni pohja.

Kehopsykoterapia perustuu pitkälti autonomisen hermoston toiminnan tasapainottamiseen. Ymmärsin, että tässähän ovat kaikki näyttelemisen ongelmani esiteltyinä.

Tietty määrä stressiä on ihmiselle hyväksi. Haitallisessa stressissä hermosto on tarpeettoman kovilla kierroksilla jatkuvasti. Silloin hermosto unohtaa, miten levätään, mikä on kuormittavaa.

Ylikuormitustilanteessa pitäisi ensin opetella pitämään huomio omassa kehossa. Vähitellen ihminen alkaa huomata, miten hän käynnistää stressireaktion itsessään.

Kun itse alan hermostua, huomaan, että en esimerkiksi hengitä ulos loppuun asti, vaan tiedostamatta pidätän hengitystä. Kun tällaisesta lihasjännityksestä tulee tietoiseksi, sitä voi pikkuhiljaa koittaa rentouttaa.

 

Opettajan työssä kuormittavilta näyttävät esimerkiksi oppilaiden tunne-elämän haasteet. Minusta paras tapa auttaa muita on opetella säätelemään omaa hermostoaan. Jos pystyy olemaan edes vähän rauhallisempi ja enemmän läsnä, mahdollistaa sen myös muille.

Ylikuormittumisen merkkejä ovat jatkuva kiireen tunne ja ärtymys sekä se, ettei pysty enää rauhoittumaan. Kun liikkeelle lähteminen ja toimeen ryhtyminen on tuskallista, tilanne on jo vaikea.

Kun hermosto on ylikierroksilla, vaaditaan aktiivista harjoittelua, jotta hermosto saadaan levon tilaan. Olen käyttänyt esimerkiksi TRE-stressinpurkuliikkeitä purkamaan kehon ja hermoston kuormitustilaa.

On keinona sitten jooga, TRE, mindfulness tai meditaatio, toiminnalle on hyvä laatia rutiini. Pitää hyväksyä, että tarvitaan useita yksinkertaisia, ehkä tyhmiltäkin tuntuvia harjoitteita, jotta stressijumista pääsee irti. Itsellenikin tämä prosessi on jatkuva.

 

Nykyään handlaan stressaavat tilanteet paremmin. Näytteleminen tai puhekeikat eivät enää pelota.

Elämäni on rikkaampaa, kun olen pystynyt ottamaan arkeeni lisää merkityksellisiä asioita, kuten ohjaaminen ja käsikirjoittaminen.

Toisaalta merkityksellisyyden mukana tulee stressiä ja ahdistusta. Uuden äärellä on epävarma omasta osaamisestaan, ja se pelottaa. Jotta merkityksellisiä asioita voi sovitella elämäänsä, stressiä pitää opetella käsittelemään.

Mistä on kyse?

Kari Ketonen on oppinut käsittelemään työpaineita psykoterapiaopintojen ja itsetuntemuksen avulla. Ketonen on näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hän antaa vinkkejä stressin päihittämiseen Educassa pe 26.1. klo 17.45.