Johtajuuskin on reformissa – amiksia johdetaan keskimäärin hyvin

Opetustoiminnan laatua johdetaan ammatillisessa koulutuksessa hyvin. Henkilöstöjohtamisessa on yhä petrattavaa, kertoo tutkimus.

Systemaattista, järjestelmällistä ja ennakoitavaa. Näin tiivistää hyvän johtamisen tavoitteensa Espoon seudun koulutuskuntayhtymässä Omniassa elinikäisestä oppimisesta vastaava rehtori Riikka-Maria Yli-Suomu.

– Tavoitteiden pitää olla hirveän selkeät. Ja kun työntekijä tulee aamulla töihin, hänen ei pidä joutua arvailemaan, että millä tuulella esimies tänään on, Yli-Suomu sanoo.

Hän korostaa, että ammatillinen oppilaitos on asiantuntijaorganisaatio.

– Sellaisessa vastuun antamisen ja luottamuksen ilmapiiri saa hommat pelittämään. Suureksi avuksi on sekin, kun johdolla ja luottamusmieskoneistolla on avoimet välit.

 

Ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksia johdetaan Suomessa keskimäärin hyvin, selviää Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdystä tutkimuksesta.

Viisiportaisella asteikolla arvioituna johtamisen keskiarvosana oli 3,15, minkä todetaan olevan kansainvälisessä vertailussa erinomainen.

Tutkimuksessa haastateltiin 73 oppilaitosjohtajaa viime vuonna.

Kehitystä pitää edellyttää myös johdolta.

Erityinen vahvuus ammatillisen koulutuksen esimiestyössä on opetustoiminnan laadun johtaminen, jossa arvosana kohosi 3,58:aan. Sen sijaan henkilöstöjohtamisen laadun arvosana oli tutkimuksessa heikompi, 2,77.

Hyvä opetustoiminnan johtaminen kielii siitä, että Suomessa on hyvät opettajat, sanoo OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

– Opetustoiminnan johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että monet vastanneista koulutusjohtajista ja -päälliköistä ovat opettajataustaisia. Heillä on osaamista ja ymmärrystä opetuksesta, Lahtinen sanoo.

Myös Yli-Suomu näkee, että opetustoiminnan johtamisen hyvän arvosanan taustalla on pedagoginen substanssiosaaminen.

– Alalla on ymmärretty, että opettajuus on murroksessa, mutta niin on johtajuuskin. Toimintatapojen kehitystä pitää edellyttää myös johdolta.

 

Ammatillisen koulutuksen henkilöstöjohtamisen puutteet nousivat esiin myös OAJ:n tuoreessa työolobarometrissa. Yhtenä selityksenä pulmille niin tutkijat kuin Yli-Suomukin näkevät sen, ettei alalla tunneta varsinaisia suoriutumisperusteisia palkitsemisjärjestelmiä.

– Sellaisten kehittäminen voisi olla seuraava askel, nyt kun vuosityöaika 15 vuoden urakan jälkeen tulee. Aihe voi olla herkkä, mutta OAJ:n, Kuntatyönantajien ja Sivistan yhteistyöllä siinäkin voitaisiin päästä eteenpäin.

Nina Lahtinen kannustaa pohtimaan kaikkien muutosten tarkoitusta ja aikatauluja.

– Tarvitaan rauhaa tehdä, seurata ja arvioida.