Oikeus oman äidinkielen opetukseen
Suomen peruskouluissa ja päiväkodeissa kuuluvat suomen ja ruotsin lisäksi useimmiten venäjän, viron, arabian ja somalin kielet.
Oppilaan tulisi saada opetusta omassa äidinkielessään, mutta sitä on tarjolla vain noin puolelle heistä, joilla olisi siihen oikeus.
Vuonna 2020 Suomen peruskouluissa opetettiin erillisellä valtionavustuksella 55:tä eri äidinkieltä. 7–18-vuotiaiden joukossa oli kuitenkin yhteensä 119:n eri kielen puhujaa.
S2-opettajia tarvitaan lisää
Osaamista maahanmuuttajaoppijoiden kieli- ja kulttuuritietoiseen opettamiseen ei tällä hetkellä saa riittävästi opettajankoulutuksessa, ja S2-opetukseen liittyviä sisältöjä tarjotaan yliopistoissa hyvin erilaisia määriä.
Viime vuonna päättynyt Dived-kehittämishanke paneutui kehittämään kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja opettajankoulutusta.
Hankkeen nettisivuilta löytyy edelleen paljon hyödyllistä tietoa esimerkiksi siitä, millainen on monikielinen päiväkoti tai miten voi järjestää monikielisen vanhempainillan.
Kulttuurinen moninaisuus koskee kielen lisäksi esimerkiksi uskontoa, seksuaalista suuntautumista ja vammaisuutta.
S2 tukee kielitaidon kehittymistä
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. S2-opetus on tarkoitettu heille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai joilla on muutoin monikielinen tausta.
S2-opetusta annetaan peruskouluissa, lukioissa sekä ammatillisen koulutuksen yto-opinnoissa. Opiskelija voi myös kirjoittaa S2-oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa.
Opinnoissa harjoitellaan tulkitsemaan ja tuottamaan tekstejä, toimimaan vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtämään ja nauttimaan kirjallisuudesta ja kulttuurista.
Tavoitteena on tukea oppilaan kielitaidon kehittymistä, jotta muiden oppiaineiden opiskelu onnistuu.
Valtio rahoittaa S2-opetusta kuusi vuotta. OAJ on ehdottanut, että valtionavustus korotettaisiin kahdeksaan vuoteen, jotta opetus ulottuisi myös toiselle asteelle.
Vuonna 2020 varhaiskasvatukseen tuli velvoite S2-opetuksen järjestämisestä. Pula varhaiskasvatuksen opettajista haittaa velvoitteen toteuttamista.
Valmisteilla on myös laki myönteisen erityiskohtelun rahoituksesta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lain pitäisi astua voimaan vuonna 2023.
S2 -opetus on kuin villi viidakko. Moni S2-opettaja työskentelee käytännössä apuopettajana.
Huoli opsin tavoitteiden toteutumisesta
Ammatillisen koulutuksen yto-opintojen S2-tunnilla pitäisi opiskella kriittistä suhtautumista tekstiin, mutta osa ryhmästä ei ymmärrä, mitä tekstissä sanotaan. Yläkoululaisille pitäisi opettaa mielipidekirjoituksen laatimista, mutta joku ei tiedä, mikä on mielipide.
Näin S2-opettajana toiminut Taru Eloranta kuvaa opetuksen haasteita. Hän on hallituksen jäsen Suomenopettajien yhdistyksessä, johon kuuluu tuhatkunta jäsentä varhaiskasvatuksen opettajista yliopisto-opettajiin.
Eloranta tähdentää, että S2-opetus ei ole suomen kielen tuki- tai erityisopetusta, vaan sillä on omat tavoitteensa, sisältönsä ja arviointikriteerinsä.
– Meitä suomenopettajia huolettaa se, että S2-tunteja käytetään suomen kielen opettamiseen, eivätkä oppilaat saa opetussuunnitelman mukaista äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta.
Monikielisyys on rikkaus
Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa Irakista ja Afganistanista, ja noin kolmasosa heistä jäi Suomeen.
– Lopultakin Suomessa ryhdyttiin kiinnittämään kunnolla huomiota maahantulijan kielen oppimiseen, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä sanoo.
Suomeen maahanmuuttajina tulevat eivät suinkaan ole kielitaidottomia. He saattavat puhua useita kieliä ja heillä saattaa olla paljon osaamista, jota ei tunnisteta.
Monikielisestä taustasta on todettu olevan hyötyä muiden kielten opiskelussa. Heikko suomen taito sulkee kuitenkin monia portteja.
– Maahanmuuttajaoppilaita sysätään liian usein erityisopetukseen heikon suomen kielen osaamisen takia. Lisäksi heitä ohjataan ammatilliseen koulutukseen herkemmin kuin suomalaistaustaisia oppilaita, Lyhykäinen sanoo.
Liian vähän valmistavaa opetusta
Oikea paikka vasta maahan tulleelle ja heikosti suomen kieltä osaavalle lapselle tai nuorelle on valmistava opetus.
OAJ on ehdottanut, että valmistava opetus kirjattaisiin lakiin oppilaan subjektiiviseksi oikeudeksi.
Nyt kunta saa itse päättää, järjestääkö se opetusta vai ei. Vihreät teki aiheesta eduskunnassa lakialoitteen, joka tulee käsittelyyn tänä syksynä.