Viime keväänä Aalto-yliopistossa pyörähti käyntiin Tekniikan alan suomi -hanke, jossa toimit S2-opettajana. Mihin hanketta tarvitaan?
Tekniikan alalla on Suomessa työvoimapula, ja haluamme, että ulkomailta tulevat opiskelijat jäävät maahamme töihin.
Tekniikan alan sanasto on vahvasti englanninkielinen. Vaikka opiskelija hallitsisi sen hienosti, voi käydä niin, että suomea taitava kollega vetää työnhaussa pidemmän korren. Toki monilla aloilla voi työllistyä englanniksikin, mutta ilman suomen kielen jonkinasteista taitoa tie vaikkapa johtotehtäviin voi olla tukossa.
Suomen kieltä on opetettu kansainvälisille opiskelijoille pitkään. Mikä teidän opinnoissanne on uutta?
Opiskelijoillamme on kova halu oppia suomea, mutta monien lukujärjestys on niin täynnä, että siihen on vaikeaa mahduttaa kieliopintoja.
Siksi kehitämme suomen kielen opintokokonaisuutta, joka integroidaan tekniikan alan englanninkieliseen kandidaatintutkintoon. Ensi vuonna Aallossa voi myös opiskella suomen kieltä sivuaineena, jolloin se saa arvoisensa paikan muiden opintojen rinnalla.
Millaisia opiskelijoita ohjelmassa on?
Heistä valmistuu esimerkiksi koodareita, diplomi-insinöörejä tai tutkijoita. Ennen kurssin alkua kaikki ovat suorittaneet kaksi suomen kielen peruskurssia, mutta kielitaito vaihtelee. Jotkut käyttävät arjessaan vain englantia, ja toisilla on jo suomenkielisiä kumppaneita tai kavereita.
Tekniikan alan suomi on osa laajempaa hanketta, jossa pääkaupunkiseudun korkeakoulut kehittävät yhdessä kielitietoista opetusta. Miksi sitä tarvitaan?
Ennen työpaikoilla puhuttiin enimmäkseen suomea, mutta kieliympäristö on kirjavoitunut. Yhä useammat tekevät työtä kielillä, jotka eivät ole heidän vahvimpiaan. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa työskentelee ja opiskelee yli sata kansallisuutta.
Helposti ajatellaan, että kansainvälisyys tarkoittaa englannin kieltä, mutta se on kaikkia kieliä. Myös opiskelijoiden englannin taito vaihtelee.
Kielitietoisessa opetuksessa tausta ei määrittele oppijoita. Miten tämä ajatus tulee esiin opetuksessasi?
En aloita tutustumista kysymällä, mistä maasta kukin on kotoisin. Moni on saattanut asua pitkään Suomessa ja tuntee itsensä vaikkapa helsinkiläiseksi.
Henkilön luokitteleminen jonkun maalaiseksi voi aiheuttaa hänessä tunteen siitä, että hän ei kuulu tänne. Mieluummin pyydän opiskelijaa kertomaan, mitä kieliä hän osaa.
Käytän koko kampusta ja kaupunkia oppimisympäristönä.
Mitä tarkoitetaan kielitaidolla kielitietoisessa opetuksessa?
Kielitaito ei tarkoita kielen täydellistä hallitsemista. Jokainen, joka ymmärtää jonkin verran jotain kieltä tai tuntee siitä muutaman fraasin, on kielen omistaja. Tämä on minulle kielitietoisuuden ydintä.
Kielitietoisessa opetuksessa ajatellaan, että kaikki opiskelijoiden puhumat kielet ovat arvokkaita. Miten toteutat tätä näkemystä käytännössä?
En havainnollista uusia sanoja aina englannin kautta. Saatan kysyä opiskelijalta, miten asia muilla tämän osaamilla kielillä sanotaan. Tämä tuo opiskelijoille tunteen siitä, että hekin osaavat.
Kielitietoiseen opetukseen kuuluu, että opiskelija oppivat tunnistamaan yhtäläisyyksiä ja eroja eri kielissä. Opetuksen tavoitteena on rikastaa oppijoiden kielitaitoa mutta myös edistää kulttuurien välistä ymmärrystä.
Tekniikan alan suomi -opintokokonaisuuden aikana opiskelija voi saavuttaa suomen kielen peruskielitaidon, joka vaaditaan kansalaisuuden saamiseen. Mitä hänen pitää käytännössä osata?
Opinnot käytyään opiskelija osaa esimerkiksi vaihtaa kuulumisia työpaikan kahvijonossa, vastata suomeksi työhaastattelun kysymyksiin ja markkinoida osaamistaan työnantajalle vaikkapa lyhyessä hissipuheessa.
Millaiset opetusmenetelmät toimivat parhaiten?
Tähtään siihen, että kurssitehtävät palvelevat tulevaisuuden työnhakua.
Tänä syksynä opiskelijat tekivät videoita otsikolla Mun päivä Aallossa. Videoiden kautta he pääsivät kurkistamaan toistensa pääaineisiin ja opiskeluympäristöihin kuten robotti- työpajaan tai kemian laboratorioon.
Kurssitehtävissäni koko kampusta ja kaupunkia käytetään oppimisympäristönä. Tehtävänä voi olla esimerkiksi tilata ruoka suomeksi ravintolassa ja kertoa sitten oppitunnilla, miten tilanne sujui.
Opiskelit suomen ja viron kieliä Helsingin yliopistossa. Miten humanistilta luonnistuu tekniikan sanasto?
Opiskelijat tuovat mukanaan oman alansa sanastoa, ja pääsen oppimaan koko ajan uutta. Hankkeessa on mukana myös kaksi tekniikan alan opettajaa sekä toisena S2 -opettajana Elisa Räsänen. Hänen kanssaan teemme Tekniikan alan suomi -materiaalipakettia, josta koostetaan ladattava oppikirja julkiseen käyttöön.
Seuraamme, auttavatko kieliopinnot avaamaan opiskelijoille ovia työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoihin.
Opiskeletko itse jotain uutta kieltä?
Opiskelen koreaa, koska puolisoni on Etelä-Koreasta. Hänen vanhempansa eivät puhu lainkaan englantia. Voin siis hyvin samastua siihen, miltä opiskelijoistani tuntuu.
Aalto-yliopiston lehtori Verna Pelkonen osallistuu Educassa keskusteluun kielitietoisesta korkeakoulutuksesta pe 23.1. klo 13.45.