Kupletti täytyy käsikirjoittaa
Opettajien ys-aika on yhteissuunnitteluun varattua työaikaa perusopetuksessa ja lukiossa. Sen paikoin huono maine juontaa juurensa puutteelliseen suunnitteluun, jolloin ys-ajasta saattaa tulla sekava kaatoluokka kaikenkarvaisille tehtäville.
Hyvällä suunnittelulla ys-aika saadaan oikeaan käyttöönsä: työkaluksi, joka auttaa niin opettajia kuin rehtoreitakin kohdentamaan ja seuraamaan työajan käyttöä.
– Suunnittelu on ehdottomasti se tärkein asia, kupletin koko juoni. Ys-ajan käyttö on suunniteltava hyvin ja suunnitelmaa on noudatettava, sanoo erityisasiantuntija Tomi Törrönen OAJ:stä.
Suunnitelma on myös arvokas henkinen tuki. Siitä pystyy tarkistamaan, mitkä tehtävät onkaan jo tehty ja mitä kaikkea on vielä jäljellä.
– Ei tarvitse pelätä, että tuleeko ylämäen jälkeen aina uusi ja uusi ylämäki.
Ys-ajan suunnittelun tasossa on tällä hetkellä suurta vaihtelua kuntien ja koulujen välillä.
– Osassa suunnitellaan paremmin kuin mitä me OAJ:ssä osaamme edes ohjeistaa. Toisissa taas ei ole kuultukaan, että jotakin pitäisi suunnitella, Törrönen kertoo.
Rehtori linjaa yhteiset, opettaja suunnittelee omansa
Suunnittelu kannattaa aloittaa siitä, että rehtori arvioi koulun yhteisiin toimintoihin, kuten kokouksiin ja mahdollisiin tiimeihin, tarvittavan ajan.
Jäljelle jäävästä ajasta opettajat tekevät omat suunnitelmansa opetussuunnitelman vaatimiin tehtäviin ja tapaamisiin. Näitä ovat esimerkiksi oppimissuunnitelmien päivitys ja arviointikeskustelut huoltajien kanssa.
Lopuksi rehtori kuittaa kokonaissuunnitelman.
Myös Wilma-viesteihin kuluva aika on syytä kirjata suunnitelmaan. Jos oppilastyöpäiviä on 190 ja opettaja käy joka aamu viestejä läpi kymmenen minuuttia, siihen menee yhteensä yli 30 tuntia. Se on tärkeää huomioida suunnitelmassa.
– Eri opettajat tekevät eri asioita ja tarvitsevat ys-aikaa eri asioihin. Kaikille sama suunnitelma olisi pähkähullu ajatus, Tomi Törrönen sanoo,
OAJ:ltä kysytään usein, mitä pitää tehdä, jos rehtori ei hoida omaa osuuttaan suunnittelusta.
– Silloin ohjat on annettu opettajalle. Rehtori ikään kuin luopuu työnjohto-oikeudestaan, ja mitä opettaja sitten päättääkin tehdä, sen pitäisi olla ok, Törrönen ohjeistaa.
Tärkeä työnjohdollinen työkalu
Suunnitelma ys-ajasta on tärkeä työnjohdollinen työkalu rehtoreille. Ys-ajan käyttö suunnitellaan muun muassa opetussuunnitelman tarpeiden mukaan, eikä rehtoreiden tarvitse keksimällä keksiä opettajille tehtävää.
– Kun on suunnitelma, rehtorilla on tieto, mihin työaikaa on suunnattu.
Törrönen korostaa, että työnjohto perustuu luottamukseen. Opettajan ei ole tarkoitus todistaa, kestikö jokin vanhempaintapaaminen 25 vai 30 minuuttia. Luottamuksen vaaliminen myös helpottaa työnjohtoa.
Kaikille sama suunnitelma olisi pähkähullu ajatus.
Kohdentamatonta aikaa pitää olla tarpeeksi
Ys-ajan suunnitelmaan pitää varata riittävästi kohdentamatonta aikaa. Törrösen mukaan suunnitteluun pätee sama kuin rahankäyttöön: on pakko jättää pelivaraa. Jos ys-aika suunnitellaan täpötäyteen, se ylittyy varmasti.
Ys-ajan käytön pahimmat epäkohdat pitäisi pystyä korjaamaan jo suunnitteluvaiheessa.
Jos suunnitelmiin on kirjattu esimerkiksi, että jossakin kokouksessa istutaan kaksi tuntia joka viikko, on helppo todeta jo ennen lukuvuoden alkua, ettei ys-aika tule riittämään siihen kuuluviin tehtäviin.
Kuntien perusopetuksen opettajilla ys-aikaa on enintään 120 tuntia vuodessa ja lukion opettajilla 101 tuntia, aikuislukioissa 89 tuntia. Yksityisissä kouluissa ys-aikaa on enintään 100 tuntia.
Sopimuksissa määritellään, että ys-aikaa on enintään tietty määrä, mutta myös mikä tahansa toteuma enimmäismäärän alle on ok. Aikaa ei siis sopimusmääräystenkään puolesta ole tarkoitus suunnitella täyteen.
Etenkin perusopetuksessa tehtäviä on niin paljon, ettei ys-ajalle pidä väkisin keksiä tekemistä. Jos jollakulla jää liikaa väljyyttä ja toisella on liikaa hoidettavaa, tehtäviä kannattaa siirtää opettajalta toiselle.
Jos opettaja on pois työstä, myös sille ajalle suunnitellut ys-ajan työtehtävät jäävät poissaolon alle, eikä niitä siirretä muuhun ajankohtaan.
Jos opettaa alle opetusvelvollisuuden osa-aikaisena vaikkakin päätoimisena, myös ys-aika kuuluu osittaa.
– Samalla kun ositetaan ys-aika, pitää osittaa myös tehtävät. Tämä usein unohdetaan, Tomi Törrönen on huomannut.
Poissulkutekniikka auttaa hahmottamaan ys-ajan tehtäviä
Mitä kaikkea ys-aikaan kuuluu ja mitä ei? Törrönen suosittelee asian hahmottamiseen poissulkutekniikkaa.
Opetusvelvollisuustyöaika jakautuu neljään eri työaikalajiin, ja jokaisen työtehtävän pitäisi kuulua johonkin näistä luokista.
Työaikalajeja ovat oppitunnit sekä niihin liittyvä valmistelu ja jälkityöt, yhteissuunnittelu eli suunnittelu yleisemmällä tasolla, opettajatyöpäivät eli vesot sekä erikseen korvattavat tehtävät, vaikkapa musiikkiesitysten hoito tai tietotekniikkavastaavan työ.
– Jos saa uuden tehtävän, pitää miettiä, mihin näistä neljästä se kuuluu. Sitä kautta pääsee hahmottamaan opetusvelvollisuustyöaikaa kokonaisuutena. Jos jokin tehtävä ei kuulu ys-aikaan, pitää miettiä, millä työajalla se tehdään, Törrönen sanoo.
Kaikki virkaan kuuluvat tehtävät tehdään virkaan kuuluvalla työajalla.
On jokaisen opettajan etu, että itse seuraa suunnitelman toteutumista.
Toteutumisen seuranta on opettajan etu
Sopimusmääräyksissä ei ole ys-ajan seurantavelvoitetta, mutta on jokaisen opettajan etu, että itse seuraa suunnitelman toteutumista.
– Jos vanhempaintapaamisiin on varattu 30 minuuttia per perhe, tapaamiset pitää suunnitella niin, että keskimäärin 30 minuuttia riittää. Omavaltaisesti ei voi päättää, että tekee yli, vaan muutokset pitää käydä rehtorin kanssa läpi.
Entä mitä tulee tehdä, jos näyttää siltä, ettei ys-aika riitä?
Silloin työnantajan on päätettävä, ostetaanko lisää työaikaa, jätetäänkö hommat tekemättä vai siirretäänkö ne jonkun toisen tehtäväksi.
Muistilista:
Vältä ys-ajan sudenkuopat
- Tehkää suunnitelma. Jotta työaika oikeasti riittää ys-ajalle kuuluvien tehtävien tekemiseen, on välttämätöntä tehdä suunnitelma työajan kohdentamisesta.
- Käytä ys-aika siihen, mihin se on tarkoitettu. Ys-aika on tarkoitettu esimerkiksi yhteistyöhön huoltajien kanssa sekä koulun kasvatustyön ja koulun toimintaan liittyvien tapahtumien suunnitteluun. Ys-aikaan eivät kuulu omien oppituntien suunnittelu, valmistelu tai jälkityöt eivätkä muut luokanvalvojan tehtävät. Myös välitunti on osa oppituntia, ei ys-aikaa.
- Skipatkaa turhat palaverit. Lukujärjestyksessä on hyvä olla opetuksesta vapaa kohta, jolloin kaikki opettajat ovat tarvittaessa vapaita yhteisiä palavereja varten. Sitä ei kuitenkaan kannata käyttää joka viikko palaveriin, jos yhteisesti käsiteltäviä asioita ei ole.
- Älä tee töitä kellon ympäri. Vanhempien puheluihin tai viesteihin ei tarvitse vastata viikonloppuisin tai olla muutenkaan tavoitettavissa koko ajan. Viestintä kannattaa keskittää koulupäivien alkuun ja loppuun.
- Älä täytä asiakirjoja vapaalla. Pedagogisten asiakirjojen tai erilaisten lippulappusten täyttäminen ei saa valua työajan ulkopuolelle, vaan siihen on resursoitava työaikaa.
- Höllää Wilma-merkintöjen tarkkuutta. Kannattaa miettiä, kuinka yksityiskohtaisesti Wilmaan on syytä kirjata oppilaan päivästä. Joskus asia myös hoituu nopeammin ja helpommin soittamalla kuin kirjallisesti.
- Koulutus kuuluu vesoon, ei ys-aikaan. Kaikille yhteiset koulutukset eivät kuulu ys-aikaan vaan veso-päiviin.
- Ys-ajan tehtäviä voi tehdä myös yksin. Toisin kuin usein kuvitellaan, ys-aika ei tarkoita vain yhteistyötä jonkun muun kanssa.
Suunnittelun tukena voi käyttää OAJ:n nettisivuilta ladattavaa ys-ajan suunnittelutaulukkoa tai Vipu-taulukkoa.