Vuonna 2021 luokanopettaja Miia Kaasinen palasi tutkimusvapaaltaan työpaikalleen Kilon kouluun keskelle korona-arkea. Samoihin aikoihin selvisi, että espoolaiskoulu hajotettaisiin väistötiloihin useaan eri toimipisteeseen.
Vuoden päivät poikkeusjärjestelyissä sinniteltyään Kaasinen alkoi pohtia, miten opettajaa voisi tukea arjessa ja miten työhyvinvointia voisi kohentaa. Millaiset käytänteet tukisivat jaksamista ja torjuisivat stressiä?
Kaasinen oli valmistellut väitöskirjaansa opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta. Vuoden 2022 alussa heräsi ajatus tutkimustiedon soveltamisesta omalla työpaikalla.
Kaasisella oli edessään kehityskeskustelu rehtori Tero Turusen kanssa. Siinä hän esitti, että Kilon koulu käynnistäisi opettajan stressin vähentämiseen tähtäävän työhyvinvointihankkeen.
Noin 40 opettajan työyhteisössä oli jo selvästi havaittavissa väsymistä, kun koronapandemian varotoimet ja väistökoulujen käytäntöihin mukautuminen vaativat jatkuvia lisäponnisteluja. Yhä useampi opettaja pohti hakisiko virkavapaalle.
Turunen otti Kaasisen ehdotuksen lämpimästi vastaan. Kaasisen johdolla ryhdyttiin valmistelemaan työhyvinvoinnin hankesuunnitelmaa, ja rehtori lupasi, että koulu kattaisi kolmasosan hankkeen aiheuttamista opettajien palkkakuluista.
Hankkeelle haettiin avustusta OAJ:n työhyvinvointirahastosta. Se myönsi Kilo-mallille vuoden 2022 hakukierroksen suurimman avustuksen, 150 000 euroa. Sillä oli tarkoitus kustantaa esimerkiksi kouluttajakuluja.
Tavoitteeksi otettiin opettajien työhyvinvointia tukevan mallin kehittäminen. Koulussa kokeiltaisiin uusia työkäytäntöjä, etsittäisiin palautumiskeinoja ja luotaisiin opettajien tukiverkostoja. Jos malli toimisi Kilossa, sitä tarjottaisiin myös muille Espoon kouluille.
Hanke pääsi liikkeelle syksystä 2022. Alkukyselyssä selvitettiin, mitä asioita opettajat itse pitivät uuvuttavina.
Vastaukset olivat tuttuja valtakunnallisista selvityksistä. Opettajia kuormittivat muun muassa oppilaiden mittava tuen tarpeen määrä, vaikeat oppilaat, työn pirstaleisuus ja riittämättömyyden tunne työssä.
Toisaalta he kertoivat saavansa voimaa työhönsä kollegiaalisesta tuesta ja positiivisesta palautteesta sekä toimivista oppilasryhmistä.
Yhä useampi opettaja pohti hakisiko virkavapaalle.
Yksi Kilon mallin perusideoista on kehittäjäopettajien kollegoille tarjoama pedagoginen tuki. Kehittäjäopettajilla ei ole omaa luokkaa, vaan he jalkautuvat eri opetusryhmiin 4–6 viikoksi kerrallaan.
Kehittäjäopettaja voi esimerkiksi ottaa sovituksi aikaa ryhmän haltuunsa, jolloin ryhmän oma opettaja vapautuu tarkkailemaan, kuinka ryhmä toimii ja millaisia tuloksia voi eri työtavoilla saavuttaa. Ratkaisuja ryhmän ongelmiin haetaan yhdessä opettajan kanssa.
Kehittäjäopettajiksi nimettiin vanha työpari Miia Kaasinen ja Marja Hapuoja ja kolmanneksi kehittäjäopettajaksi ryhtyi Anu Pyykkö.
Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Jyväskylän yliopisto, jonka tutkijoiden kanssa on koottu kyselyt opettajien kokeman työn kuormittavuuden, stressin ja työn imun kartoittamiseksi. Kilo-mallin kehittäjäopettajat seuraavat opettajien työhyvin- vointia kyselyiden avulla läpi koko luku- vuoden.
Resurssiopettajan pitäisi olla pedagogisesti vahva ja kokenut.
Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii aikaa. Tero Turunen ja Miia Kaasinen painottavat molemmat, ettei koulumaailmaa voi muuttaa pintaraapaisuilla hetkessä ilman resursseja. On panostettava työhyvinvointiin ja valittava korjattavat asiat. Muutoin pirstaleisuus jää pysyväksi olotilaksi.
– Parin tunnin näin rajaat työtäsi -koulutus ei auta, jos opettaja on 20 vuotta tehnyt työnsä tietyllä tavalla. Kun stressaavaa työtä lähestytään työhyvinvoinnin näkökulmasta, on opettajan mieli yllättäen avoimempi muutoksille, Kaasinen sanoo.
Hankkeen yhtenä pyrkimyksenä on saada opettajien osaaminen laajemmin yhteiseksi hyödyksi. Hankevuoden aikana keskitytään siksi myös yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistamiseen.
– Ajattelemme, että resurssiopettajan pitäisi olla pedagogisesti vahva ja kokenut opettaja. Kokeneimmat ja osaavimmat kollegat voisivat näin tukea nuoria opettajia ja auttaa kuormittuneita, Turunen sanoo.
Kilon hanke on vielä kesken, mutta jo tähän mennessä opettajien sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi. Parantunut jaksaminen näkyy myös mittaustuloksissa, hallinnan tunne omasta työstä on vahvistunut.
Toki myös koulun uusien tilojen valmistuminen häämöttää horisontissa, mikä lisää toiveikkuutta, Kaasinen toteaa.
Kaksi muuta koulua aikoo kokeilla Kilo-mallia ensi lukuvuonna. Hankkeen etenemistä voi seurata Facebookissa nimellä Kilo työhyvinvointia. Hankkeen kotisivut aukeavat huhti–toukokuussa osoitteessa kilohyvinvointia.fi.
Kilo työhyvinvointia
- Kilo-malli on espoolaisen Kilon koulun työyhteisön kehittämis- ja tutkimushanke, jonka yhteistyökumppaneina ovat Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut.
- Tarkoituksena on luoda toimintamalleja ja käytänteitä, jotka tukevat opettajan jaksamista ja torjuvat stressiä.
- Kilolaisten mottona on Toimiva ryhmä – hyvinvoiva opettaja
- Kaksivuotinen hanke sai vuonna 2022 OAJ:n työhyvinvointirahaston tukea 150 000 euroa.