Tusinan verran pitkiä kauloja ja pörröisiä pallopäitä syvänmustine silmineen katsoo uteliaana lankkuaidan yläpuolella. Eläimet seisovat ääneti paikoillaan. Niiden isot mustat silmät tuovat mieleen avaruusolion, sympaattisen sellaisen.
– Börje ja Leksa, nyt lähdetään kävelylle, Sirpa Ryyppö sanoo ja pukee alpakoille riimut.
Börje ja Leksa seuraavat Ryyppöä yläpihalle. Aitauksessa oleva lauma kirmaa edellä.
Leksa on vasta seitsemän kuukauden ikäinen mutta se on siirtymässä isoihin saappaisiin, tai oikeammin sorkkiin, sillä Etelä-Amerikasta kotoisin oleva alpakka kuuluu kamelieläimiin.
Ryyppö kouluttaa Leksasta Börjen kaveria ja seuraajaa. Kolmetoistavuotias Börje on kokenut konkari eläinavusteisessa toiminnassa.
– Börje on hyvä opettaja ja Leksa erinomainen oppipoika. Yhdessä olemme hyvä tiimi, vaikka minä olenkin lauman johtaja, Ryyppö sanoo.
Eläimet ovat aina kiehtoneet Ryyppöä, jonka päätyö on valokuvaus. Vuonna 2003 hän osti Ypäjältä vanhan vuodelta 1882 peräisin olevan hirsitalon.
– Pihapiiri huusi eläimiä. Mietin, mikä eläin hoitaisi myös maisemaa. Ensimmäiset alpakat oli tuotu Suomeen vuotta aikaisemmin ja jotenkin tuntui selvältä, että alpakoille voin tarjota pihapiirissäni hyvän kodin, Ryyppö kertoo.
Sosiaalisena eläimenä alpakka on herkkä lukemaan kehon kieltä. Alpakka on luonteeltaan rauhallinen. Alpakka ei tule kohti niin innokkaasti kuin koira, mutta on kiinnostunut kohtaamaan ihmisen – pienen etäisyyden päästä, omilla ehdoillaan.
– Alpakat ovat lasten kanssa loistavia eläimiä. Ne saavat vilkkaan lapsen rauhoittumaan usein nopeammin ja tehokkaammin kuin aikuinen. Alpakka hakeutuu rauhallisen lapsen lähelle ja koska sen olemus on niin kiehtovan valloittava, vilkkainkin lapsi rauhoittuu saadakseen eläimen tulemaan luokseen, Ryyppö selostaa.
Maailmalla on saatu hyviä tuloksia alpakoiden rauhoittavasta vaikutuksesta ylivilkkaiden lasten kanssa. Ryyppö on huomannut tämän useasti.
– Alpakka tekee hyvää myös ujoille lapsille. Alpakan hakeutuminen hiljaisen ja aran lapsen seuraan kasvattaa lapsen itsetuntoa. Ujot ja arat kokevat olonsa usein lähes näkymättömiksi ja heille alpakan kohtaaminen on hieno kokemus tulla nähdyksi.
Ryyppö on usein nähnyt, miten alpakka saa kontaktin esimerkiksi erityislapseen. Hän on vieraillut Börjen kanssa monissa hoitolaitoksissa ja hänen tilallaan on käynyt ryhmiä.
– Alpakka on lähellä mutta ei tule iholle. Alpakan kanssa on helppoa opettaa ja opetella toisen kunnioittamista. Alpakoiden rajoja täytyy kunnioittaa kuten ihmistenkin, Ryyppö kertoo.
Hänelle on jäänyt mieleen erityisen hyvin muutaman vuoden takainen kouluvierailu, jossa hän puhui Börje-alpakka vierellään koulun liikuntasalissa kolmellesadalle oppilaalle, josta noin puolet oli erityisoppilaita.
– Minua varotettiin ennakkoon, että oppilaat pystyvät keskittymään ehkä vartin. Koulun opettajat yllättyivät minuakin enemmän, kun oppilaat olivat paikoillaan intensiivisesti kuunnellen koko oppitunnin ajan, Ryyppö kertoo.
Ainutlaatuinen tilanne on jäänyt Forssan Tölön koulun erityisopettaja Pekka Leppälälle hyvin mieleen.
– Olin todella hämmästynyt nähdessäni erittäin vilkkaiden erityisoppilaitteni istuvan hiljaa ja keskittyneitä katsomassa ja kuuntelemassa Sirpaa ja Börje -alpakkaa. Oppilaillani on vaikeuksia olla ryhmässä, Leppälä kertoo.
Hän muistelee alpakkavierailun olleen ensimmäinen kerta koko uransa aikana, jolloin hän näki oppilaittensa olevan aivan hiljaa ja kuuntelevan keskittyneesti.
– Meillä on myös vaikeavammaisia oppilaita sekä jopo-luokkalaisia. Alpakka oli niin ihmeellinen eläin, että kaikki jaksoivat keskittyä koko oppitunnin ajan, Leppälä sanoo.
Hän suosittelee lämpimästi kaiken ikäisille oppilaille alpakan vierailua kouluun tai vierailua alpakoiden luo.
– Kaikesta näkee, että alpakka on hyväntahtoinen, positiivisia tunteita herättävä eläin, Leppälä kuvailee.
Etelä-Amerikasta kotoisin oleva alpakka on vanhin tai vanhimpia ihmisen jalostamia eläimiä. Alpakoita kasvatetaan niiden erityislaatuisen arvokkaan villan vuoksi. Alpakan villa oli Perun inkakulttuurissa varattu vain yläluokalle. Maailman alpakoista 80 prosenttia elää Perussa. Alpakka sekoitetaan usein lähisukulaiseensa laamaan. Vuonna 2003 perustetussa Suomen alpakka- ja laamayhdistyksen rekisterissä on noin tuhat eläintä.
Ryyppö ottaa alpakkatilalleen vastaan koululaisryhmiä tilauksesta. Etukäteisvalmistautumiseen ei hänen mukaansa ole tarvetta.
– Annan kattavan tietopaketin alpakoista. Tärkeintä on, että tulee avoimin ja eläintä kunnioittavin mielin. Halukkaat pääsevät myös taluttamaan alpakkaa, Ryyppö sanoo.
Hän on kuullut monelta tilallaan vierailleelta, että muistot alpakan kohtaamisesta kantavat pitkään.
– Joku on jopa sanonut, että alpakan kohtaaminen muuttaa ihmistä eikä mikään ole enää kuin ennen. Ainakin kohtaamisesta jää pitkä muistijälki alpakasta hyvän tuulen eläimenä.
Ryypön ja Börje- tai Leksa-alpakan voi myös tilata vierailulle kouluun noin sadan kilometrin säteellä Ypäjältä.
Ryypön alpakkalauman elämää voi seurata Facebookissa:
Lue lisää:
Lue lisää esteettömistä retkikohteista uudesta Retkioppaasta!