Perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu syksyllä.
Tehokaskaan oppimisen tuki ei kuitenkaan riitä, jos oppilas ei pysty ottamaan tukea vastaan.
Jos mieli on maassa, sosiaaliset suhteet solmussa tai huoli huomisesta painaa, on epäoikeudenmukaista olettaa, että lapsi kykenee oppimaan.
Mielen hyvinvointi, riittävä lepo ja ravinto sekä fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat edellytyksiä sille, että oppimisen tuki saa vastetta.
Moniammatilliselle ryhmälle tarvitaan lisäresurssia
Oppimisen tuki on opetuksen järjestäjän vastuulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuki sen sijaan tulee oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmän hyvinvointialueen toimialalta. Näiden välille tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä.
Moniammatillisen ryhmän toimintaan tulisi ohjata huomattavaa lisäresurssia. Vasta sitten voidaan arvioida huolella oppilaan oppimisen haasteiden taustoja, antaa hänelle tarvittavaa tukea ja seurata tuen muotoa ja määrää.
Terveydenhuollon pitäisi olla kouluissa nopeasti saatavilla. Lisäksi koulut tarvitsevat nykyistä enemmän elämänhallintaan liittyvää ohjausta, esimerkiksi kuraattoripalveluita.
Toisen asteen oppilaitoksissa psykiatristen sairaanhoitajien varauskirjat ovat täpötäynnä, uusille viroille on akuutti tarve. Myös koulun ulkopuolella tulee nuorilla olla enemmän matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita.
Koulutuksen merkityksen tunnustaminen on arvokysymys.
On tutkittu tosiasia, että hyvät oppimisvalmiudet antavat mainiot eväät jatko-opinnoille ja ylipäätään elämässä pärjäämiseen.
Kääntäen saman asian voi sanoa näin: kun huolehdimme lasten- ja nuorten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja opinnoissa menestymisestä, ehkäisemme syrjäytymistä, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja on yhteiskunnallisesti kallista.
Tulevaisuus tarvitsee hyvinvoivia lapsia ja nuoria.
Elisa Kämäräinen