Petri Kääriäinen: Vaikuttavana rakentajana vai valittajana?

3.9.2018

Jokainen vaikuttaa työyhteisönsä ilmapiiriin – haluaa tai ei. Jo se, minkä ilmeen otamme aamulla työpaikalle tullessamme, vaikuttaa niin kollegoihin kuin itseemmekin. Aamumoodi tahtoo jäädä päälle.

Olemme joko rakentamassa hyvää työilmapiiriä tai sitä nakertamassa. Jompikumpi rooli meillä on sekä työyhteisön että OAJ:n jäsenenä.

Aktiivinen edun rakentaminen kuuluu OAJ:n valtuuston linjaamiin järjestön tehtäviin ja arvoihin. Myös työilmapiiriä on parempi rakentaa tietoisesti kuin tunnepohjalta ajelehtien. Rakentajaksi täytyy ryhtyä, mariseminen ja penseys tulevat kyllä luonnostaan, jos niille antaa tilaa.

Hyvän työilmapiirin vaaliminen ei ole ristiriidassa tehokkaan edunvalvonnan, parempien työolosuhteiden vaatimisen eikä oikein mitoitetun työajan ja kunnollisen palkan vaatimuksen kanssa. Päinvastoin: itsetuntoinen asiantuntija tietää arvonsa. Marisija ei ehkä tule kuulluksi silloinkaan, kun asiaa oikeasti olisi.

 

Rakentajana voi toimia myös hiljaisesti. Rakentajan hiljaisuus on positiivisesti valikoivaa: hän ei ole mukana juoruilussa – olipa se kuinka totuuteen perustuvaa tahansa. Hiljaisuus on tuolloin vastuullisuutta, kunhan myös epäkohdat ääneen sanova rakentaja saa tarpeen tullen tukea.

Työpaikalla tarvitaan niitä, jotka ottavat ongelmat ja kehittämistarpeet puheeksi. Valitettavasti tämä koetaan usein uhkana työilmapiirille. Epäkohtien pöydälle nostaminen on tehtävä rakentavasti ja tahdikkaasti.

Esimiehellä – koulussa rehtorilla – on vastuu tarttua epäkohtien korjaamiseen. Aina hän ei niistä tiedä, joten jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu tuoda ongelmat esiin.

Työpaikoilla tulisi yhdessä keskustellen sopia työhyvinvointisäännöistä, joilla rakennetaan hyvää työilmapiiriä. Siitä, miten juuri meidän porukkamme toimii tavoitteellisesti ja määrätietoisesti hyvän hengen puolesta. Ja sitten ryhdytään yhdessä työhön.

OAJ on kuin mielenosoituskulkue laadukkaan koulutuksen puolesta.

Keskusteluun on uskallettava nostaa sellaisiakin ideoita, joista ei varmuudella tiedä ovatko ne hyviä vai eivät. Esittäjä ottaa tällöin henkilökohtaisen riskin tulla myös torjutuksi.

Jos idea ei kannakaan kriittistä tarkastelua pidemmälle, on työyhteisön luottamuksellisen ilmapiirin kannalta oleellista, että idean esittäjää ei moitita. Ideointia tulee yhdessä tukea. Vain ne eivät epäonnistu, jotka eivät mitään tee.

Kaikille meille ei ole luontevaa asettua lipunkantajan rooliin. Mutta lipun perässä kulkevat ilmaisevat tahtonsa yhtä vahvasti kuin lipun kantajakin.

 

OAJ on kuin mielenosoituskulkue laadukkaan koulutuksen puolesta. Vaadimme koulutukselle sen yhteiskunnallista merkitystä vastaavaa resursointia sekä tekijöille – opettajille, rehtoreille, kouluttajille ja tutkimushenkilöstölle – yhteiskunnan arvostusta, asiallisia työolosuhteita sekä työn vastuullisuuden ja vaativuuden mukaista palkkaa.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa valitaan uudet kansanedustajat, jotka päättävät muun muassa koulutusrakenteista, koulutuksen tavoitteista ja koulutuksen rahoituksesta. Jos jokainen OAJ:n jäsen keskustelee yhden kansanedustajaehdokkaan kanssa ja saa hänet vakuuttumaan yhdestä järjestön tavoitteesta, saamme paljon aikaan.

Nyt kannattaa olla mukana vaikuttamassa – rakentamassa!

Petri Kääriäinen

petri.kaariainen@icloud.com

Kirjoittaja on OAJ:n ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Lue samasta aiheesta

Kolumnit ja Pakinat

Petri Kääriäinen: Uupuminen uhkaa

08.03.2018