Tutkittu juttu: Palautteen antaminen on herkkä laji

Palautteen tarkoitus ei ole faktojen toteaminen vaan uskon vahvistaminen siihen, että kirjoittajana voi kehittyä, sanoo yhdessä kirjoittamisesta väitellyt Seija Mertaniemi.

Huoli kirjoittamisen taitojen heikentymisestä on länsimaissa yhteinen. Suomessa silmiinpistävää on poikien kirjoittamisen heikko taso tyttöihin verrattuna.

– Pojat voisivat kiinnostua kirjoittamisesta nykyistä enemmän, jos opettajat ottaisivat selvää mistä he haluavat kirjoittaa, oli se sitten asiatekstiä tai tarinoita. Kirjoittamisen skaalaa kannattaisi laajentaa jo alakoulussa, äidinkieltä 30 vuotta opettanut Seija Mertaniemi ehdottaa.

Mitä kielteisempiä kokemuksia oppimishistoriasta löytyy, sitä vaikeampi nuoren on nähdä itsensä kehittyvänä kirjoittajana. Kannustavaa palautetta tarvitaan läpi koulupolun mutta erityisesti alakoulussa.

– Tärkeintä palautteessa ei ole olevien tosiasioiden toteaminen vaan paremman tulevaisuuden petaaminen. Lapsella on yleensä jo valmiiksi hyvin realistinen käsitys omasta osaamisestaan. Palautteen tarkoituksena ei voi olla negatiivisen käsityksen vahvistaminen vaan uskon valaminen siihen, että kirjoittajana voi kehittyä.

On tärkeää selvittää, millaisia uskomuksia palaute oppilaassa herättää.

Tehokkaan kannustamisen avaimet ovat Mertaniemen mukaan oppilaan tuntemisessa. Siihen päästään esimerkiksi keskustelemalla. Jos aiheen keksiminen tai kirjottamisen aloittaminen on lapselle vaikeaa, opettaja voi auttaa esimerkiksi ideoimisessa.

– On myös hyvin tärkeää selvittää, millaisia uskomuksia omasta osaamisesta palaute oppilaassa herättää. Jollei sitä tiedetä, ei myöskään tiedetä miten palaute häneen vaikuttaa.

Mertaniemi on äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori oululaisessa Pohjankartanon koulussa. Hän tutki väitöksessään seitsemäsluokkalaisten kerrontaa omasta kirjoittamisestaan oppiainerajat ylittävän projektin yhteydessä.

Projektiin liittyi yhdessä kirjoittamisen kokeilu, jonka aiheena oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan. Tuloksista voi Mertaniemen mukaan päätellä, yhteiskirjoittamiseen kuuluva työnjako tukee heikkoja kirjoittajia.

– Kirjoittamisen lisäksi opitaan yhteistyötaitoja: joku on hyvä ideoimaan, toinen kuuntelemaan muita ja kolmas ratkomaan ongelmatilanteita. Paino on pikemminkin tekemisessä kuin lopputuloksen arvioinnissa.

Väitös

Seitsemäsluokkalaisten kerrontaa kirjoittamisestaan opetusta eheyttävässä moniaineprojektissa. Oulun yliopisto 2018.