Maija-Leena Nissilä, teksti ja kuva

Espoon opetustoimen budjettiin ei tehty uusia leikkauksia vuodelle 2006. Oay:n puheenjohtaja Hannu Suntio ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti ovat molemmat tyytyväisiä tilanteeseen.

Espoon ja Kauniaisten oay:n puheenjohtaja Hannu Suntio ja Espoon opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti ovat opettajien ja oppilaiden puolestapuhujia. Suntiolla ensimmäisenä on opettaja, Lauslahdella oppilas. Kumpikin kiittää yhteistyötä hyväksi.

– Hannu on loistotyyppi. Hän on sydänjuuriaan myöten koululaisten ja opettajien asialla, Lauslahti kirjoittaa blogissaan.

– Nykyinen opetuslautakunta on asiantunteva ja ymmärtää koulutoimen, lasten ja opettajien tilannetta. Lautakunta kuuntelee vanhempia ja opettajia ja osaa priorisoida asioita, Suntio puolestaan kehuu.

Niin Suntio kuin Lauslahtikin korostavat myös suomenkielisen opetuksen tulosyksikön virkamiesten hyvää yhteistyökykyä ja ammattitaitoa.

Koulusta ei pidä säästää
Kun Lauslahti oli valittu opetuslautakunnan puheenjohtajaksi, hänen ensimmäinen lausuntonsa oli, ettei hän tule säästämään koulutoimesta.

– Koululla on keskeisen tärkeä merkitys monessakin mielessä. Se on kansallisen sivistyksen ja maamme kilpailukyvyn pohja. Riittävästi resursoitu koulutus edesauttaa kasvattamaan lapsista työtätekeviä yhteiskunnan jäseniä.

– Osaamisen tukeminen on ennaltaehkäisevää toimintaa. Samalla kun vahvistetaan osaamista, vahvistetaan syrjäytymisen ehkäisyä. Sivistystoimeen panostaminen edistää myös terveyttä, Suntio korostaa.

Opetuslautakunnassa on Lauslahden puheenjohtajakaudella haluttu keskittyä nimenomaan kuuntelemiseen. Saatuja viestejä on arvostettu. Päätöksentekoakin helpottaa tieto siitä, että kentällä hyväksytään tehdyt ratkaisut.

Opetukseen panostettava
Espoon ja Kauniaisten oay järjestää vuosittain koulutusristeilyn, jonne kutsutaan opettajien ohella kaupunginvaltuutettuja kustakin ryhmästä. Viimeksi lokakuussa Tukholman-laivalla järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa puhuttiin talousarvion lisäksi pedagogisista ja didaktisista kysymyksistä, kouluverkosta, opetuksen kurjistamisautomaatista ja Espoon arvoista sekä uudistusten vaikutuksista opettajien jokapäiväiseen työhön.

Lauslahti osallistui puolueensa toisena edustajana koulutusristeilylle. Hän kuunteli tarkkaan opettajien näkemyksiä.

– Opettajien viesti oli, että tietotekniikkaa on tullut kouluihin ovista ja ikkunoista. Niinpä vuoden 2006 budjettia laadittaessa päätettiin, että ensin tulee huolehtia opetuksen resursseista ja vasta sitten materiasta. Päätimme, ettei tuntikehystä enää leikata eikä luokkakokoja kasvateta.

Opettajat kertoivat pitävänsä nykyistä arviointiprosessia työllistävänä ja raskaana. He myös pohtivat erityisopetuksen määrän kasvamista ja järjestämisen keinoja.

– Opettajia huolettaa jaksaminen. Sen parantamiseksi opettajilta on minimoitava lapsille lisäarvoa tuottamattomat työt ja luokkakokojen on oltava sopivat. Jos opettaja ei jaksa, siitä on välittömästi seurauksia lapsille. Minulla on iso huoli siitä, miten saadaan opettajat pysymään alalla. Tämä on kansallisen tason haaste, Lauslahti sanoo.

Koulutusta puolustettava
Lauslahti seuraa Espoon opetustointa myös äitinä. Perheessä on kolme lasta: kuudes- ja toisluokkalainen sekä päiväkoti-ikäinen. Apurahatutkijana väitöskirjaa tekevä Lauslahti on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän kuuluu myös Kuntaliiton valtuustoon.

Kivenlahdessa sijaitsevan Mainingin koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Suntio on paitsi oay:n puheenjohtaja myös OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja sekä Länsi-Uudenmaan piiritiedottaja. Suntio on jäsenenä pääkaupunkiseudun alueverkostossa ja Opettaja-lehden toimitusneuvostossa.

Syyskuussa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan opettajat järjestivät mielenosoituksen Eduskuntatalolla. Hätähuutoon kasvatuksen ja opetuksen puolesta olivat vastaamassa eri poliittisten ryhmien edustajat.

Espoossa tuntikehystä on leikattu vuosina 2004 ja 2005 kumpanakin kaksi prosenttia. Vuonna 2006 oppituntiresurssia ei supisteta.

– Espoossa on nähtävissä, että tuntikehyksen leikkaukset ovat lisänneet erityisopetuksen tarvetta. Erityisopetusta saavia on nyt noin 10 prosenttia ja määrä kasvaa joka vuosi, Suntio kertoo.

Lauslahti ja Suntio ovat huolissaan siitä, että taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamisesta ja tulosvastuusta, joihin liittyy kasvatus- ja koulutusmenojen vertailu, on kehittynyt Espoossa opetuksen kurjistamisautomaatti.

Vuosien 2006–2008 kehystavoitteissa asia ilmaistiin alun alkaen kierrellen: Opetuksen osalta kehystavoitteena on, että oppilaiden hyvinvointi, opetuksen laatu ja oppimistulokset ovat kuuden suurimman kaupungin kärjessä ja että perus- ja lukio-opetuksen opetustoiminnan oppilaskohtainen kustannus on vuoden 2008 lopussa kuuden suurimman kaupungin keskimääräistä tasoa. Valtuuston kokouksessa joulukuun alkupuolella kustannustavoitteita määriteltiin osin uudelleen.

Suntio ja Lauslahti tähdentävät, että koulujen puolustamiseen tarvitaan nyt kaikki mahdolliset tahot mukaan, muutoin oppilaat jäävät jalkoihin.