<< Takaisin sivulle 24 :: < Edellinen artikkeli :: Seuraava artikkeli > :: Tulosta sivu
Pelinrakentajat
Suomi on pelibisneksessä maailman kärkikaartia, mutta oppimispelejä kehittää vasta kymmenkunta yritystä. Pelimäisyyttä kuitenkin hyödynnetään oppimisessa yhä enemmän. Jere Linnanen ryhtyi oppimispelien suunnittelijaksi pian opettajaksi valmistuttuaan.
Maija-Liisa Ahonen, kuvat Veikko Somerpuro

Intoa on ilmassa, jos kolmasluokkalainen haluaa jäädä koulun jälkeen kirjoittamaan roolipelin blogia tai lukiolaiset eivät malttaisi jättää ongelmanratkaisupeliä käsistään.

Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jere Linnanen sai opetusharjoittelussa tuntuman siihen, millaiset pelit virittävät oppimaan. Hän perusti toissa vuonna kolmen pelintekijätuttunsa kanssa Eduplus-oppimispelifirman.

– Haluamme muuttaa koulumaailmaa osallistavammaksi, hän linjaa.

Oppimispelin teko on työlästä ryhmäpuurtamista ja loputtomia testejä. Linnanen on firman toimitusjohtaja, tuottaja ja pedagoginen vastuuhenkilö. Tiimin muita jäseniä ovat graafinen suunnittelija, pelisuunnittelija ja ohjelmoijat.

– Pelin suunnittelu alkaa niin, että kysymme opettajilta, mitä asioita on vaikea opettaa, hän kertoo.

Alussa on aihe, paperia, kynä ja sakset. Sitten sovitaan pelin säännöt, rakenne, mekaniikka, valinnat ja päämäärät. Yksinpeli vai moninpeli? Millaiset symbolit toimivat? Miten voittaja ratkaistaan?

– Kaikki nämä asiat pitää saada pultatuksi yhteen. Testaamme versiot koulussa ja kysymme opettajilta ja oppilailta, toimiiko peli. Lähes aina ensimmäiset peliversiot ovat ihan kauheita. Mietimme lisää ja teemme uusia versioita, kunnes oppimistavoitteisiin päästään, Linnanen kuvaa pelin syntyvaiheita.

Yrityksen kaksi ensimmäistä oppimispeliä julkistetaan Educa-messuilla. Pelit on tehty osana Helsingin normaalilyseon vetämää ja Opetushallituksen rahoittamaa hanketta. Tutkimusosuudesta ovat vastanneet Helsingin yliopiston Koulu kaikkialla -hankkeen tutkijat.

Linkki leikkiin

Pelit ovat linkki leikkiin. Näin määrittelee pelien tenhon luokanopettaja ja koulutusyrittäjä Mauri Laakso. Hän on singonnut pelikipinöitä muun muassa opettajana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa.

– Pelissä on tarina. Koulussa pelaaminen on aina yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta opettajan ohjauksessa, hän sanoo.

Peli voi olla intro aiheeseen tai pääasia. Siitä voi noukkia tutkittavaksi vain yhden palasen tai ahmaista ison kokonaisuuden.

– Kysymys on opettajan asenteista ja ennen kaikkea innosta. Kaikenlaisia verkkovälineitä voi käyttää ja myös viihdepelejä, joita ei ole tarkoitettu oppimiseen, Laakso on havainnut.

Hänestä pelit istuvat oivallisesti tutkivaan ja ilmiöpohjaiseen opiskeluun, jossa oppilaat syventyvät aihekokonaisuuksiin yhdessä. Hän kuitenkin huomauttaa, että opettajien on suhtauduttava pelien käyttöön harkiten ja valikoiden.

Ilo jalostuu oppimiseksi

Tutkijatohtori Marjaana Kangas tunnistaa pelimäisessä oppimisessa parhaimmillaan samoja aineksia kuin nuorten vapaa-ajan harrastuksissa: luovuus, leikillisyys, omistautuminen, yhteisöllisyys, oppimisen ilo ja median monipuolinen käyttö.

– Monet opettajat kuitenkin kaipaavat esimerkkejä ja malleja siitä, miten pelejä voi hyödyntää, hän on huomannut.

Kangas on mukana Koulu kaikkialla -hankkeessa, jossa tutkitaan muun muassa innovatiivisia oppimisympäristöjä.

– Tarvitsemme tietoa siitä, mitä lapset ja nuoret voivat pelatessaan oppia. Jos peli auttaa jäsentämään tietoa, innostaa ja tarjoaa luontevan ympäristön vuorovaikutukselle, se on hyvä oppimisen väline.

Tutkija ja pelinkehittäjien kansainvälisen järjestön Igdan Suomen osaston puheenjohtaja Sonja Kangas on osallistunut koulujen oppimispelikokeiluihin. Hän mainitsee pari yksinkertaista digitaalisovellusta, jotka luokka voi opettajan pienehköllä vaivannäöllä toteuttaa.

– Keräilypelissä lapset valokuvaavat kasveja älypuhelimella ja tekevät virtuaalisen kokoelman. Se ei ole tavallaan peli vaan leikki. Sovitaan säännöt, eikä mitään tarvitse ohjelmoida. Tärkeintä on herättää kiinnostus.

Aarteenetsintäpeliin listataan tehtäviä, joihin oppilaat etsivät ratkaisut verkosta ja kaivavat aarteet esiin.

Ovi avautuu Konnevedeltä

Matematiikkaa apinoiden kanssa, kieliharjoituksia ja lajintunnistuspelejä, hyvinvointi- ja roolipelejä, pelillisiä ympäristöjä ja ongelmanratkaisupelejä.

Linkkilista digitaalisiin oppimispeleihin ja virtuaalimaailmoihin avautuu Konneveden lukion Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt -verkkosivuilta. Karttuva luettelo on luokiteltu oppiaineen ja luokka-asteen mukaan.

– Haluamme opastaa ja antaa vinkkejä opettajille. Kokeilemme ja testaamme pelejä ja virtuaaliympäristöjä ja etsimme uusia konsteja oppimisen tueksi, kuvailee vararehtori ja opinto-ohjaaja Tuovi Liimatainen.

Konneveden lukion opettajatiimi vetää Opetushallituksen rahoittamaa Ovi-hanketta rehtori Lauri Pirkkalaisen johdolla. Kumppaneina on muita Keski-Suomen lukioita ja Jyväskylän yliopiston tutkijoita.

Konneveden opettajat käyvät kertomassa peleistä veso-päivillä ja seminaareissa ja punovat yhteyksiä pelifirmoihin.

Yhdessä pelaaminen herättää kimppaluovuuden, Liimatainen on huomannut.

– Pelien avulla oppilaat voivat tutkia asioita ja oppia tilanteen ja ajan hallintaa, strategista ja loogista ajattelua, ongelmien ratkaisua, sosiaalisia taitoja ja tietenkin tietotekniikkataitoja.

Roolipeleillä äidinkielen taitoja

Helsingin Puistolan ala-asteen neljäsluokkalaiset osallistuivat opettajansa Topi Perälän ohjaamina marraskuussa Helsingissä mobiilipeliin Kallioni, jossa roolipeli-, virtuaali- ja reaalimaailma kietoutuivat yhteen. Lapset paneutuivat Kallion historiaan ja kirjoittivat tekstit 1940-luvun kansakoululaisten elämästä.

Peli kuului Otavan opiston järjestämään teemaviikkoon, jonka Mauri Laakso kumppaneineen ideoi ja toteutti.

Pelimäisestä oppimisesta kiinnostuneen Perälän samat oppilaat seikkailivat viime keväänä opettajansa loihtimassa Amazing Virtual Race in Finlandissa.

Tv-sarjan ideaa soveltava seikkailu kiidätti lapsia pareittain virtuaalikartalla Suomen kaupungeissa. Jokaisessa oli tehtävä, blogin kirjoittaminen. Etenkin äidinkielen taidot kohenivat viuhuen.

– Kolmasluokkalaiset olivat tavattoman innoissaan. He kirjoittivat keskimäärin 150–200 sanaa päivässä, ja osa liitti blogiin valokuvia ja videoita, Perälä kertoo.

Hän myöntää, että valmistelu vei aikaa, mutta ei juuri enempää kuin normaali tuntisuunnittelu. Peli yhdistää monta oppiainetta, ja opettajan tekemä pohjatyö palvelee pitkään.

Oppilaat ovat anelleet seuraavaa seikkailua. Perälä harkitsee virtuaalimatkaa Eurooppaan.

– On herkkua opettajan korvalle, kun oppilaat haluavat tehdä paljon töitä. Lapsista pelaaminen on kivaa, ja minulle se tuo kipinää.

Opettajasta pelikonsultiksi?

Suomi on johtavia pelinkehittäjämaita, ja uusia viihdepeliyrityksiä putkahtaa kuukausittain. Pelialan keskus Neogamesin mukaan yrityksiä on yli 150 ja niistä yli kolmannes vain vuoden parin ikäisiä. Työntekijöitä on yli 1 500. Pelinkehityksen liikevaihto kasvoi vuonna 2012 arviolta 250 miljoonaan euroon.

Sonja Kangas Igda-järjestöstä sanoo, että Helsinki on peliklusterina yhtä merkittävä kuin Montreal tai Tokio.

Hän uskoo, että pelimäisyys tulee olemaan keskeinen tapa motivoida koulunkäyntiä ja opiskelua. Oppimispelejä hän pitää kuitenkin toistaiseksi taloudellisina epäonnistujina.

– Oppimispelien kehittäminen on vaikeaa ja vaatii isoja rahasummia.

Mauri Laakso on Igdan Suomen pomoa toiveikkaampi.

– Maailmalla oppimispelit ovat iso bisnes. Suomessa niistä tulee huomattavaa liiketoimintaa, koska johtavat pelifirmat ovat Suomessa ja oppimispelit seuraavat rönsyinä.

Oppimispelejä kehittää Suomessa nyt kymmenkunta yritystä ja pelien kehittämisessä tarvitaan pedagogin ammattitaitoa. Eduplusin Jere Linnasella on ehdotus.

– Oppimispeleistä kiinnostuneiden opettajien kannattaisi tarjota osaamistaan pelifirmoille pedagogisena konsulttina, miksei jopa yrittäjänä.

Eduplusin kehittämiä oppimispelejä jaetaan

Educa-messuilla Kerhokeskuksen osastolla.

Konneveden lukion Ovi-hankkeen verkkosivut:

peda.net/polku/ovi

Opettajien, tutkijoiden ja pelinkehittäjien

pelipedagogiikkasivusto: http://pelipeda.ning.com


Isompi kuva
– Peliesimerkkejä on tulevaisuudessa tarkoitus jakaa Kaikkialla.fi-verkkopalvelussa, Marjaana Kangas kertoo.

<< Takaisin sivulle 24 :: < Edellinen artikkeli :: Seuraava artikkeli > :: Tulosta sivu
PDF
Ei zoomi tällä sivulla
Sivukuvat
Ohjeet
Asetukset
25.1.2013