<< Takaisin sivulle 30 :: < Edellinen artikkeli :: Seuraava artikkeli > :: Tulosta sivu
Piristyspillerinä tabletti
Opetusteknologia. Kasvien kerääminen, isovanhempien haastattelut, sukkateatteri ja animaatio kananmunantuotannosta. Taulutietokoneet ovat taipuneet moneen Lahden Renkomäen koulussa.
Ina Ruokolainen
Reilika Landén, kuvat

Luokanopettaja Riikka Mäkeläinen on levitellyt Lahden Renkomäen koulun liikuntasalin lattialle jumppamattoja, mutta ei liikuntaa vaan historiantuntia varten. 5A-luokka ryhmittyy matoille kuuntelemaan haastatteluja tablettitietokoneilta.

Osa oppilaista on saanut laitteen viikonlopuksi kotiin ja kysellyt isovanhemmiltaan heidän koulunkäynnistään. Mäkeläinen on ennalta kuunnellut äänitteet ja kehuu oppilaita.

– Hyvin saitte isovanhemmat pysymään asiassa. Nyt otatte esiin historian vihkon ja ne kymmenen kysymystä, kuuntelette vastaukset ja historian tutkijoina merkitsette vastaukset vihkoon.

Lattialla käy hetken kuhina, kun osa oppilaista muistelee, mistä ohjelmapainikkeesta pitää painaa. Muutamassa minuutissa kaikki ryhmät ovat löytäneet oikean ohjelman. Kuuntelu ja kirjaaminen voivat alkaa.

Siiri Hahl ja Oskari Viljamaa ovat myös tyytyväisiä mummojen ja pappojen vastauksiin.

– Tässä kuulee, miten ennen mentiin kouluun, miten pitkä koulumatka oli ja miten monenlaisia luokkia oli. Yhdessä jutussa kuuluu tosin telkan ääni taustalta.

Niklas Hermunen oli yksi haastattelijoista ja piti kotiläksyä kivana ja helppona.

– Mummo suostui helposti, kun sanoin, että pitää haastatella. Siihen meni vähän yli puoli tuntia. Tässä myös oppii historiaa, saa tietää menneisyyden kouluasioista.

Lukuläksy muuttui hauskaksi

Renkomäen koulu hankki ensimmäiset taulutietokoneet viime keväänä. 270 oppilaan koulussa on alkuvaiheessa ollut käytössä kahdeksan tablettia, jotka ovat hyvällä suunnittelulla riittäneet yllättävän moneen käyttöön.

Viidesluokkalaiset ovat aiemmin käyttäneet laitetta kasvien ”keräämiseen” ottamalla sillä kuvia lähiseudun kasveista ja liittämällä kuviin tiedot. Ulkona on kuvattu myös kuvataidetunnilla syntynyttä maataidetta.

Kolmos- ja nelosluokkalaiset ovat työstäneet animaatioita eri oppiaineisiin muun muassa ravintoketjusta ja kananmunantuotannosta. Osa animaatioista on nähtävissä Youtubessa.

Ykkösluokkalaisille tabletti on tullut tutuksi, kun he ovat saaneet kuvata eri kirjaimilla alkavia asioita kouluympäristössä. Lukuläksyihin heitä on innostanut tabletille filmattu sukkateatteriesitys.

– Koskaan ennen ykkösluokkalaiset eivät ole pyytäneet, saisivatko lukea lukuläksyn uudestaan. Siitä ei todellakaan ole haittaa, että läksyjen lukeminen on hauskaa, vs. rehtori Karoliina Mäkelä nauraa.

Myös Riikka Mäkeläinen kertoo, että laitteet ja niihin liittyvät uudet tavat oppia ovat innostaneet sekä opettajia että oppilaita.

– Ideat tulevat usein lennosta. Opettaja antaa lapsille jonkin tehtävän, mutta lapset osaavat kehittää ideaa itsenäisesti eteenpäin.

Vapauteen pulpetista

Monet ideoista kulkevat tietotekniikasta kiinnostuneen resurssiopettaja Petteri Paappasen kautta. Hän on ollut myönteisesti yllättynyt siitä, miten hyvin taulutietokone sopii osaksi opetusta.

– Olemme tarkkana sen kanssa, ettemme mene välineet edellä. Jos haluaa ottaa vain valokuvan, kannattaa edelleen käyttää digikameraa, mutta tabletilla voi yhdistää suoraan kuvan ja tekstin. Osa tehtävistä on luontevaa tehdä luokkien tietokoneilla, osa perinteisesti kynällä vihkoon.

Koulun alueella tableteilla pääsee langattomaan verkkoon, mikä ei sekään ole Paappasen mukaan aiheuttanut ongelmia.

– Vain ihan alussa lapset halusivat tehdä koneilla muutakin kuin oli sovittu. Siitä päästiin tosi nopeasti yli, sillä oikeat tehtävät ovat innostavia.

Parhaiten taulutietokone sopii Paappasen mukaan projekteihin, joissa se vapauttaa oppilaat pois pulpetista ja ulos luokista. Silloinkin kone vain tukee varsinaisen asian opiskelua ja tutkimista.

– Jo viidesluokkalaisille voi antaa tabletin kouraan ja tilata ”tuotantoyhtiöltä” animaation tai muun työn, jonka lapsiryhmä tuo valmiina tikulla. Kun oppilaat valmistavat materiaalin itse, he samalla tutkivat asiaa monelta kannalta.

Yksi mieleen jääneistä on viimekeväinen musiikkivideo, jonka Paappasen et-oppilas teki luokkatoverinsa kanssa. Sävellys, sanoitus, laulu ja instrumentit työstettiin valmiiksi filmiksi tabletilla ja esitettiin koulun juhlassa.

Tietotekniikan kansalaistaitoja

Renkomäen koulun laitteet ovat iPadeja, joissa on valmiina jo laaja kirjo erilaisia ohjelmia. Opettajat päättivät laitteiden merkin koulun jo olemassa olevan tietokonekannan ja sen ohjelmien perusteella.

Tänä syksynä Opetushallitus on myöntänyt rahoitusta viiden lahtelaiskoulun oppimisympäristöjen kehittämishankkeelle. 110 000 euron hankerahalla voidaan ostaa reilu kolmekymmentä laitetta ohjelmineen koulua kohti. Kukin koulu valitsee laitevalmistajan ja ohjelmat itse. Rahoituksesta osa on varattu koulutukseen ja oppimisympäristön kehittämiseen.

– Koulujen tehtävä on pysyä tietoteknisessä kehityksessä kartalla ja pystyä seuraamaan sitä. Oppilaille pitää varmistaa perusteelliset tietotekniikan kansalaistaidot, jotka tähtäävät oppimiseen, eivät vain viihdekäyttöön. Sosiaalinen media ja pikaviestimet ovat myös tärkeitä, kun halutaan lisätä yhteisöllisyyttä, kertoo hankkeen vetäjä, Lahden perusopetuspalvelujen vs. suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Jukka Manninen.

Kullakin oma roolinsa

Hankkeen alussa Manninen toimi Renkomäen koulun rehtorina ja vei taulutietokoneita opetukseen. Koulun keskeisiä työtapoja ovat samanaikaisopetus ja pariopettajuus, jotka lisäävät huomattavasti resursseja ja yhteisöllisyyttä koulussa.

– Kun olin luokassa oman opettajan rinnalla, pystyimme kumpikin opastamaan pienempiä ryhmiä. Myöhemmin keväällä, kun osa vanhimmista oppilaista oli jo taitavia laitteen käyttäjiä, heitä voitiin lähettää ykkös- ja kakkosluokille ohjaamaan.

Vaikka kukin koulu saa luoda omat tavoitteensa, Manninen uskoo yhteisöllisyyden vielä korostuvan hankkeen aikana. Yksi tabletti riittää hyvin animaatioryhmälle, jonka jäsenillä on kullakin oma roolinsa tiedonhankinnasta piirtämiseen ja kuvaamisesta äänittämiseen.

– Kaikille annetaan mahdollisuus oppia, mutta jokaisen ei tarvitse tehdä samaa asiaa.

Ympäri Suomea

Opetushallitus myönsi tänä vuonna budjettivaroistaan valtionavustuksia kahteen kokonaisuuteen, joista on rahoitettu myös koulujen tablettitietokoneisiin liittyviä hankkeita. Hankkeita on aloitettu ympäri Suomea, varhaisopetuksesta lukioon, kertoo erityisasiantuntija Tina Heino.

Oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen Opetushallitus jakoi 2,5 miljoonaa euroa. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin on varattu 4 miljoonaa euroa.


Isompi kuva
Olli Pätynen ja Antti Kaarna keräävät kasveja koulun pihalta kuvaamalla siankärsämön ja valkoapilan.

<< Takaisin sivulle 30 :: < Edellinen artikkeli :: Seuraava artikkeli > :: Tulosta sivu
PDF
Ei zoomi tällä sivulla
Sivukuvat
Ohjeet
Asetukset
5.10.2012