Opettajan kasvattajan roolia ei voi liikaa korostaa. Näin sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, joka arvostaa opettajien ammattitaitoa ja osaamista.

– Opettajan kasvattajan rooli on iso ja siihen liittyy suuri vastuu, sillä opettajan kautta oppilaalle välittyy myös näkemys yhteiskunnasta.

Lyly pahoittelee, ettei peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen opettajien arvostus ole yhteiskunnassa riittävällä tasolla. Suomalainen koulutusjärjestelmä sen sijaan on puheenjohtajan mielestä nerokas: eri putkista tulevan on mahdollista opiskella miten pitkälle hyvänsä, koska aikaisemmat valinnat eivät sulje ovia.

Ammatillisen toisen asteen suurempi suosio lukioon verrattuna jo toisena vuonna peräkkäin on Lylyn mielestä merkki kulkemisesta oikeaan suuntaan. Kaikille linjoille myös saatiin tänä syksynä opiskelijoita, mikä ilahduttaa Lylyä. Liikakoulutusongelma on kuitenkin tuttu, sillä viestintäaloilla on paljon koulutuspaikkoja tarpeeseen nähden.

– Koulutusmäärien ennakoinnissa pitäisi hyödyntää enemmän työelämän organisaatioiden näkemystä siitä, minkälaista osaamista tarvitaan. Koulutuksen rahoituksessakin olisi otettava huomioon työllistyminen. Koulutus on pitkälti yhteiskunnan rahoittamaa, eikä ole yhdentekevää, miten yhteiskunnan varoja käytetään.

Lylyn mukaan aluepolitiikalla on liian suuri merkitys koulutusasioissa.

– Täällä rintamailla tarvittaisiin koulutuspaikkoja, joten niitä pitäisi siirtää Etelä-Suomeen, jossa koulutukselle on enemmän kysyntää.

Työelämässä kovilla

Työelämä pelottaa suomalaisnuoria, ja nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt hälyttävästi. Liian moni jää pelkän peruskoulun varaan. Lyly haluaa estää syrjäytymisen.

– Yhteiskunta ei saa päästää ketään syrjäytymään vaan jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle on löydettävä paikka lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta tai sitten on löydettävä joku kolmas tie. Seuraava murrosvaihe on ammatillisten opintojen tai korkeakouluopintojen jälkeen, kun ollaan siirtymässä työelämään.

Lylyn mukaan työnantajien ei ole vielä tarvinnut kehittää työtä sellaiseksi, että se houkuttelisi tulijoita. Mutta tämä voi olla edessä.

– Jos työnantajat joutuvat pohtimaan, saadaanko työvoimaa, tuo se uudenlaisen kulttuurin. Työaikoja esimerkiksi tullaan räätälöimään enemmän ihmisen kuin laitteiden näkökulmasta.

Nykytyöelämästä kertoo Lylyn mukaan se, että noin 20 000 alle 35-vuotiasta nuorta on eläkkeellä masennuksen tähden.

– Vaatimukset ovat aika kovia, eikä elämässä ole riittävästi hengähdyksiä, koska vapaa-aikakin on hektispainotteista.

Yksityisellä työnantajalla työskentelevä mies tienaa keskimäärin 10 000 euroa enemmän vuodessa kuin nainen. Lyly luonnehtii eroa hirvittävän isoksi.

– Ongelma ei hoidu pelkillä palkankorotuksilla. Myös segregaation pitäisi vaikuttaa niin, etteivät alat jakautuisi niin jyrkästi nais- ja miesvaltaisiin. Koulutus on tässä isossa roolissa. Niinpä opinto-ohjaajien merkitys on tärkeä. Heillä olisi oltava jokaiselle oppilaalle riittävästi aikaa.

Osaamisesta ammattiylpeyttä

Lyly puhuu mieluummin osaamisesta kuin koulutuksesta. Jos osaaminen vastaa työn vaatimuksia, työstä selviytyy ja kuormitus vähenee. Osaamaton taas joutuu ponnistelemaan koko ajan, mikä kuormittaa. Rakennemuutosten ja työttömyyden kohdatessakin vahva osaaminen auttaa.

– Osaaminen tuo myös ammattiylpeyt-tä. Sitä korostetaan suomalaisessa työelämässä liian vähän. Ihmisten ylpeydelle omasta osaamisestaan pitäisi antaa tilaa. Olenkin sanonut, että ay tarkoittaa myös ammattien yhdistystä.

Lyly luonnehtii Suomea osaamiseen perustuvaksi yhteiskunnaksi ja pitää isona haasteena sitä, miten pidetään ammatillinen ja muu osaaminen kansainvälisellä huipputasolla.

– Peruskoulu on hyvä ja ammatillinen sekä yliopistollinen koulutus kohtuullisen laadukasta, mutta pärjääkö Suomi työuran aikaisessa osaamisessa? Meidän pitäisi huolehtia työssä tarvittavan osaamisen päivittämisestä nykyistä paremmin.

Aikuiskoulutuksesta ja opintososiaalisista eduista huolehtiminen on Lylyn mukaan keskeistä, jotta pystytään opiskelemaan työuran aikana. Hän patistaa myös yrityksiä ja työnantajia kantamaan vastuunsa ammattitaidon ylläpitämisestä – hyötyväthän nämä työntekijänsä osaamisesta.

Pätkätyöt huolettavat

Yhdysvaltalainen uutisviikkolehti Newsweek nimesi elokuussa Suomen maailman parhaaksi maaksi viiden kriteerin perusteella. Suomen koulutus on lehden mukaan maailman paras, elämänlaatu neljänneksi, poliittinen toimintaympäristö viidenneksi ja talouden dynamiikka kahdeksanneksi paras.

Heikoin osa-alueemme on Newsweekin mielestä terveys, joka rankattiin vasta sijalle 17. Yhteispisteissä Suomi oli sadasta arvioidusta valtiosta paras.

Miltä tämä kuulostaa suomalaisen palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtajasta?

– Hyvältähän se kuulostaa. Nyt onkin syytä muistaa, että vahvalla ay-liikkeellä on suuri merkitys siinä, että Suomi on tasa-arvoinen ja demokraattinen maa. Maassamme on huolehdittu tasaisesta tulonjaosta ja koulutus on kunnossa. Mutta kyllä tekemätöntäkin työtä vielä riittää, kuten se, missä ja miten pätkätyöläiset voivat päivittää osaamistaan.

Entä mikä on suomalaisen työelämän suurin epäkohta? Lylyn mielestä työn silppuuntuminen pätkiin ja työelämän epävarmuus. SAK ehdottaakin seuraavaan hallitusohjelmaan omaa politiikkaohjelmaa pätkätyölle.

– Pätkätöissä riski siirretään yrityksiltä yksittäisille ihmisille. Meidän pitäisi läpivalaista lainsäädäntömme ja muut sääntömme ja selvittää, onko niissä sellaista, mikä edistää epätyyppisten työsuhteitten määrän kasvua.

Yrityksen on joustavaa ja riskitöntä käyttää pätkätyövoimaa, mutta onko se kuitenkaan paras tae yrityksen menestymiselle? Lylyn mielestä ei.

– Menestyykö yritys parhaiten sillä työvoimalla, joka vain käväisee siellä, vai sillä, joka pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti kehittää yhteisöä?

Eläkejärjestelmä toimiva

Niin yksittäisen ihmisen kuin koko kansakunnankin etu on mahdollisimman korkea työllisyysaste. Tällä hetkellä työllisyysaste jää alle 70 prosentin eli ollaan kaukana 75 prosentin tavoitteesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuun työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, ja työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 276 000 työtöntä työnhakijaa.

Työllisyyskehityksen ohella työurien pituus vaikuttaa työllisyysasteeseen. Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan jäämään keskimäärin 52-vuotiaana, mielenterveyssyistä jo selvästi nuorempana.

– Myös työelämän aloittamista pitäisi pystyä varhentamaan. Tutkintoja voisi tiivistää ja kandidaattitutkinnollakin siirtyä työelämään. Ja onko nykyinen pääsykoejärjestelmä hyvä? Voisiko pääsykokeita olla useammin kuin kerran vuodessa? Turha syyttää nuoria tehottomuudesta ja välivuosista, sillä järjestelmä ei ole heidän aikaansaannoksensa eikä vikansa.

Nykyinen, eläköitymisen 63–68-vuotiaana mahdollistava järjestelmä on Lylyn mielestä jo osoittanut toimivuutensa. Kun vuonna 2007 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63-vuotiaana, niin kaksi vuotta myöhemmin ikä oli noussut jo 63,4 vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keskimääräinen eläköitymisikä sen sijaan laski 52,3 vuodesta 52,1 vuoteen.

– Polarisaatio on valitettavaa. Eläkeiän kategorinen nosto ei ole keino parantaa työllisyysastetta vaan on yritettävä puuttua ennenaikaiseen eläköitymiseen.

Tupolle korvaaja

Valtiovarainministeriön esityksen mukaan Suomen ensi vuoden budjetti on suuruudeltaan runsaat 50 miljardia euroa. Budjetti on alijäämäinen, ja uutta velkaa ollaan ottamassa 8,3 miljardia euroa. Lyly kannattaa velanottoa leikkausten sijaan.

– Leikkausten tekeminen tässä murrosvaiheessa esimerkiksi koulutukseen ei ole järkevää. Muutenkaan en lähtisi hakemaan yhteiskunnan palveluverkosta suoranaisia leikkauskohteita. Nyt pitäisi vähän malttaa ja hakea säästöjä entistä tehokkaampien ja parempien toimintatapojen avulla.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä luovutaan elvytystoimista. Tämä vaikuttaa muun muassa asuntotuotantoon sekä koulujen rakentamiseen ja korjaamiseen. Lyly on huolissaan tuetun asuntotuotannon pienenemisestä, sillä se on taannut paremmat edellytykset työvoiman liikkuvuudelle.

Työn verotuksen Lyly haluaa pitää maltillisena. Tuloveron progression hän kuitenkin haluaa säilyttää. Pääomaverotusta olisi varaa vähän nostaa.

– Verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja kannustavaa. Verotuksen pitää myös olla sillä tavalla tehokasta, että harmaalle taloudelle ei jää sijaa ja että yhteiskunta saa osuutensa.

Palkansaajan ostovoiman takaamiseksi olisi Lylyn mielestä luotava joku järjestelmä, jossa verotus ja palkankorotukset linkittyvät, koska tupoja ei ainakaan toistaiseksi tehdä.

– Tällä hetkellä neuvotteluja käydään parissa kolmessa sadassa pöydässä, joten kokonaisuuden kannalta lopputulos on huonompi. Tupoa en kaipaa, mutta uusi malli olisi luotava.

Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi pitää Lylyn mielestä luoda riittävän kokoiset yksiköt niitä toteuttamaan. Tuottavuuskin on pidettävä kunnossa. Kuntaliitoksia olisi siis jatkettava, ja esimerkiksi atk-järjestelmiä yhdenmukaistettava. Kunnon kokoisten kuntien ohella Lyly peräänkuuluttaa nykyistä selkeämpää valtionhallinnon rakennetta.

– Palvelurakenne on pidettävä hyvänä, jotta veronmaksuhalut säilyvät. Kansalaiset maksavat mieluummin veroja, jos koulutus ja muut palvelut ovat kunnossa.

Seurustelu muuallakin kuin omissa porukoissa eli erilaiset virikkeet ja uudet näkökulmat ovat SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä parasta opiskelussa. Lyly on suorittanut työn ohessa kolmivuotisen yrityshallintotutkinnon Markkinointi-instituutissa sekä järjestöasiantuntemuksen pd-tutkinnon Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa.

Koulutie alkoi kuusivuotiaana Karijoella supistetussa kansakoulussa. Kansalaiskoulun jälkeen Lyly siirtyi Vaasaan ammattikouluun ja Strömbergin konepajakouluun. Hän on suorittanut myös työteknikon ammattitutkinnon. Ammattiyhdistysasiat tulivat tutuiksi vuoden ay-kurssilla SAK:n koulutuskeskuksessa Kiljavalla.

Kielitaitoaan Lyly on petrannut kansalaisopistoissa. Hän kiittääkin vapaan sivistystyön merkitystä niin työssäkäyvälle kuin jo eläköityneellekin.

– Elääkseen hyvää elämää on tehtävä muutakin kuin työtä. Kansalais- ja työväenopistot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden harrastaa ja kehittää itseään. Kielitaitoa esimerkiksi tarvitaan kaikessa nyky-yhteiskunnassa.

Lyly harrastaa lukemista, kävelyä ja golfia. Kirjoista mieleen jäänein on ollut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Lempikävelyreitti kulkee meren rannassa itäisessä Helsingissä ja kiertää Vartiokylän lahden. Golfissa kotikenttä on tamperelainen Tammer.

– Golf on pitkäkestoista liikuntaa, joka pitää kunnossa. Se on kilpailua itseä vastaan mukavissa porukoissa. Onneksi golfista on tullut koko kansan peli, ja nuoret ovat ottaneet lajin omakseen.

Lyly nousi SAK:n puheenjohtajaksi kesken viisivuotiskauden, koska edeltäjä Lauri Ihalainen siirtyi eläkkeelle. Seuraava viisivuotiskausi on alkamassa ensi vuonna. Lyly olisi halukas jatkamaan.

– Seitsemän vuotta olisi riittävän pitkä aika toteuttaa niitä asioita, joita yksittäinen ihminen voi tehdä. Mutta jatkoni on tietysti valitsijoiden käsissä.