Runsas paketti ajankohtaista asiaa, kollegoiden tapaamista, rentoutumista kauniissa luonnossa ja tanssia meren rannalla. Tämänkertainen Rehtorit suviyössä -koulutustapahtuma keräsi ennätysmäärän rehtoreita Haikon kartanoon Porvooseen. Oppilaitosjohdon kesäpäiviä pidetään tärkeinä: 97,7 prosenttia toivoo tapahtumalle jatkoa.

Valtiosihteeri Heljä Misukka kiitti rehtoreiden halukkuutta kehittyä ja oppia uutta.

– Rehtorit ovat avainasemassa työpaikoilla motivoimassa ja edesauttamassa työssäjaksamisessa. Kentältä tulevien viestien mukaan rehtoreiden työ on entistä vaativampaa. Rehtorin onkin osattava delegoida ja tehdä tiimityötä.

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen kertoi ehdotuksesta perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi.

– Peruskoulu ei ole rikki, mutta tulevaisuuden osaamisen vuoksi on tehtävä erilaisia painotuksia. Suomalainen yhteiskunta ja globaali ympäristö muuttuvat, samoin vaatimukset tiedon määrästä ja laadusta. Laaja-alaisten taitojen merkitys korostuu.

Rehtorit kokoontuivat suviyössä yhdeksättä kertaa. Tapahtuma on katkolla vuosittain, sillä kesäpäivät järjestetään Opetushallituksen myöntämällä opetushenkilöstön täydennyskoulutusmäärärahalla. Entisen Opekon, nykyisen Educoden toimitusjohtaja Reijo Jouttimäki toivoo kesäpäivien saavan rahoitusta jatkossakin.

– Yhtenä oppilaitoksen strategian osana pitäisi olla täydennyskoulutus ja henkilöstön kehittäminen. Myös rehtori tarvitsee säännöllistä koulutusta.

Cygnaeus-palkinto Lempiselle

Rehtori, kouluneuvos Jorma Lempiselle luovutettiin tapahtumassa vuoden 2010 Cygnaeus-palkinto, joka myönnetään erityisistä ansioista koulutuksen tai sivistystoimen kentällä. Ansioina pidetään oppilaitoksen tai opetuksen kehittämistä, esimerkillistä tuloksellisuutta tai uusien opetuksen tai oppimisen laatua parantavien järjestelyjen luomista. Lempisen tunnustus myönnettiin suomalaisen koulutuksen kansallisesta ja kansainvälisestä kehittämisestä.

Lempinen toimi Suomen rehtoreiden Suren puheenjohtajana vuosina 1999–2007 sekä European School Heads Association -järjestön pääsihteerinä 2004–2007. Lempisen 26 vuotta johtama Jyväskylän Lyseon lukio on toiminut pilottikouluna keskeisissä kansallisissa kehittämisprojekteissa, esimerkiksi Akvaario-hankkeessa ja ylioppilastutkinnon rakennekokeilussa. Lukio on myös IB-lukio.

37 rehtorivuotensa aikana elokuun alussa eläkkeelle jäävä Lempinen huomasi paitsi työmäärän kasvun myös työn sisällön muuttumisen.

– Rehtorilla pitäisi tänä päivänä olla likipitäen lvi-insinöörin paperit sisäilmaongelmien tähden. Rehtorin koulutus ja osaaminen liittyvät pedagogiikkaan ja johtajuuteen, mutta meiltä näkyy edellytettävän myös rakennustekniikan hallintaa. Ehkä rehtoreitten koulutuksissa pitäisikin tarkastella enemmän fyysisiä oppimisympäristöjä.

Työaika ei riitä

Lempinen on laskenut, että pahimmillaan ves:n mukainen viikoittainen työaika on täyttynyt jo keskiviikkona. Opiskelija-aines on muuttunut, samoin kodit ja perheet. Viestinnälliset muutokset ovat johtaneet jatkuviin yhteydenottoihin. Huoltajatunnuksilla voi seurata hyvinkin tarkasti koulun asioita.

– Koska kaikki on avointa, onkin pohdittava, mihin suuntaan esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyöiltoja kehitetään. Tilaisuudet eivät enää täytä tarkoitustaan informaation jakajana, sillä tieto on saatavilla muutoinkin. Niinpä olisi löydettävä vanhempainilloille joku toinen pohja.

Rehtorin työssä tarvitaan Lempisen mukaan koeteltuja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja kuten suhteellisuuden tajua sekä huumoria. Asioihin olisi aina hyvä löytää positiivinen lähestymiskulma. Joustavuuskin on tarpeen, sillä koulua ei johdeta pykälillä vaan sopimisella ja yhteisten ratkaisujen hakemisella.

– Koulua on johdettava sydämellä.

Lisätyölle hinta

Suomen rehtoreiden puheenjohtajana ensimmäistä kauttaan toimiva Ari Pokka on jyväskyläläisen Cygnaeus-lukion rehtori. Rehtorivuosia on takana 15. Pokka arvioi, että rehtoreiden työmäärän lisääntyminen johtuu kunnallisen opetustoimen johdon ohuudesta.

– Koska sivistystoimen taso on niin ohut, kunnallisia opetustoimen johtamiseen liittyviä tehtäviä siirtyy koulun tasolle ja rehtoreiden hoidettavaksi.

Enenevässä määrin työllistävät Pokan mukaan myös kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä erityistuen tarpeessa olevien oppilaiden asioiden hoitaminen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Työaika ei riitä työn hyvään ja tasokkaaseen suorittamiseen.

– Rehtorin työaikaa olisi hyvä määritellä yhdessä työnantajan kanssa. Mitkä ovat ensisijaisia tehtäviä? Korvataanko lisätyö taloudellisesti vai siirretäänkö sitä muille? Lisätyölle olisi sovittava ajallinen tai euromääräinen hinta.

Pokka toivoo opettajankoulutukseen enemmän johtajuutta käsitteleviä opintoja. Kunnilta hän toivoo panostamista sivistystoimen osaavaan johtamiseen.

– Koulutuspoliittisestikin on hankalaa, jos rehtori on kunnassa ainoa koulutuksen puolustaja. Osaava sivistysjohto takaa koulutusasioiden pysymisen kunnan sisällä vahvemmin esillä. Rehtorin jääminen yksin on myös henkisesti raskas taakka.

Henkilöstöhallinto työllistää

Kalevanpuiston koulun rehtori Tuila Saarentaus joutuu käyttämään paljon aikaa henkilöstöhallintoon. Tampereella sijaitsevassa, keskitettyä erityisopetusta antavassa koulussa on oppilaita eskarilaisista pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden suorittajiin.

15 erityisluokanopettajan lisäksi koulussa työskentelee 41 koulunkäyntiavustajaa ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa sekä yhdeksän hoitajaa. Lisäksi on kaksi fysioterapeuttia, puheterapeutti, terveydenhoitaja, lääkäri, koulupsykologi ja koulukuraattori.

Kalevanpuiston koulu on avoinna 6.30–17. Kaikki toiminta aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa myöten on rehtorin alaista. Henkilöstöhallintoon kuluva aika lisääntyi entisestään, kun kerhotoiminta siirrettiin koulun alaisuuteen.

– Paikalla on aina oltava riittävä määrä henkilökuntaa. Työpäiväni alkaa aamulla kotona puoli kahdeksalta, kun avaan puhelimen ja ryhdyn hankkimaan sijaisia sairastuneille. Työpäivä päättyy yleensä kuuden maissa eli 36 tunnin ja vartin työaika ylittyy reippaasti joka viikko. Hoidan sijaisasioita myös iltaisin, jotta seuraava päivä lähtisi mahdollisimman hyvin käyntiin.

Saarentaus luonnehtii itseänsä kännykkäreksiksi, joka hoitaa paljon asioita tekstiviesteillä, koska ne häiritsevät omaa elämää mahdollisimman vähän.

Perheille tukea

Toinen Saarentausta paljon työllistävä osa-alue on oppilashuolto. Lapset ja nuoret voivat huonosti, jos perheet voivat huonosti. Siksi koulussa panostetaan perheiden tukemiseen.

– Koululla itsellään ei ole paljon keinoja, mutta huolehdimme osaltamme vammaispalveluverkon toimimisesta. Perheet saavat keskitettyä apua ja kokonaiskuntoutusta. Hyvä kouluterveydenhuolto on vahvasti mukana.

Lisääntynyt tarve vanhemmuuden tukemiseen näkyy muun muassa huostaanottoina. Niitä on nykyään vuosittain – toisin kuin Saarentauksen aloittaessa rehtorina 12 vuotta sitten.

Ammatillisille työpajoja

Kainuun ammattiopiston aikuisopiston rehtori Petra Tolonen oli ainut ammatillinen rehtori oppilaitosjohdon kesäpäivillä. Lisäksi kainuulaisia koulutus- ja projektipäälliköitä oli paikalla kymmenkunta. Henkilökunta valmistautui muun ohjelman ohessa tuloskeskusteluihin ja suunnitteli muutosvisiota.

Ensimmäistä kertaa Rehtorit suviyössä -tapahtumaan osallistuneet ammattiopistolaiset sai liikkeelle päivien ohjelmassa ollut strategiaosio.

– Olemme tehneet yhdessä koko henkilöstön kanssa strategian, jonka pohjalta tullaan laatimaan muutosvisio. Strategia ja visio saadaan osaksi käytännön toimintaa vain, jos ne tehdään yhdessä.

Jatkossa Tolonen toivoisi ammatillisia rehtoreita mukaan niin kesäpäiville kuin niiden suunnitteluunkin. Ammatillisille opettajille voisi esimerkiksi suunnata työpajoja.

– Lukion puolellakin halutaan parantaa yhteistyötä työelämän kanssa. Ammatillisella puolella on jo verkostot sekä käytänteet työelämäyhteistyöhön. Muutenkin voisimme kertoa enemmän toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, esimerkiksi suunnittelusta ja ennakoinnista.

Tolonen haluaisi yleissivistävien ja ammatillisten rehtoreiden välille keskustelua ja ajatusten vaihtoa, detaljeihin ei ole tarvetta mennä.

– Peruskoulun jälkeen mennään joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin – tai sitten suoritetaan ne molemmat. Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto antavat loistavan pohjan jatkaa ammattikorkeakouluun.

Tulevaisuus tehtävä

Tolonen ei koe työmääränsä erityisesti lisääntyneen viime vuosina. Vuosikello aikatauluttaa asioita vuositasolla ja jäsentää rehtorin omaa työtä. Toimintasuunnitelma taas on enemmän koulutuspäälliköiden työväline. Toimintasuunnitelmassa ammattiopiston missio, visio ja päämäärät jalkautetaan koulutusalojen tasolle.

Vuosikelloa työstetään kesäkuussa ennen tuloskeskusteluja. Tavoitteena on lähteä pois omasta ympäristöstä, koska se vapauttaa ajattelua.

– Haikon kauniissa maisemissa oli hyvä käydä kävelykeskusteluja. Arjessa jää harvoin aikaa keskusteluille, vaikka moni kehittäminen lähtee juuri vapaamuotoisesta keskustelusta. On hyvä muistaa, että teemme itse tulevaisuutemme. Se ei tule odottamalla eikä kukaan tee sitä puolestamme.