Oulaisten soivan ihmeen takuumies musiikinlehtori, musiikkineuvos Tapani Tirilä uskoo kuorolaulun tulevaisuuteen ja tähyää jo innostuneesti nuorisokuoron tuleviin haasteisiin.

Pieneltä, vain 8 000 asukkaan paikkakunnalta koottava kuoro on pystynyt pitämään korkean tasonsa vuodesta toiseen Oulaisissa luodun, alakoulusta lukioon ulottuvan omaperäisen tehostetun musiikinopetuksen ansiosta. Tämänkin toiminnan keskeinen primus motor on ollut Tirilä.

Abba-projekti löysi yleisönsä

Oulaisten Nuorisokuoron haave jostakin viime vuosikymmenten viihdemusiikille rakentuvasta projektista toteutui viime syksynä, kun kuoro toi lavalle Abban musiikille perustuvan esityksen.

– Tavoitteeksi asetettiin, että kuorolaiset saisivat kokea yhden suuren konsertin, jossa korostuvat laulamisen ohella visuaalisuus, puvustus ja valaistus ja jossa on mukana suuri orkesteri jousineen. Abban musiikista löytyi monia tyttökuorolle sopivia, hienoja ja melodisia kaksi-neliäänisiä sovituksia, joten konserttia ryhdyttiin valmistelemaan yhdessä Haapaveden Kamariorkesterin kanssa tältä pohjalta, kertoo Tirilä.

Kuorolaiset olivat mukana kappaleiden valinnassa ja heille uskottiin myös monia oma-aloitteisuutta vaativia tehtäviä. Koreografian suunnittelun päävastuu oli kuorossa laulavalla Sini Onkalolla. Solistiset tehtävät antoivat taas monelle tilaisuuden käyttää omaa persoonallista ääniväriään.

Kuoron entuudestaan tuttuun puhtaaseen ja raikkaaseen saundiin yhdistetty eloisuus ja svengi upposivat yleisöön. Esityksen koki syksyn ja talven mittaan runsaat 3 000 kuulijaa. Abba-konsertti kuuluu myös kesän 2010 Haapavesi Folkien ohjelmistoon ja suuren suosion saanut esitys kuullaan vielä marraskuussa Oulaisten musiikkiviikoilla.

Lähettiläs-titteli antoi lisäpotkua

Oulaisten Nuorisokuoro valittiin viime vuonna viiden muun kulttuuriryhmän ohella Nuori kulttuuri -lähettilääksi kaksivuotiskaudeksi 2009–2010.

Tirilä pitää nimitystä merkittävänä tunnustuksena kuoron pitkäaikaiselle työlle. Samalla nimitys on tuonut mukanaan mahdollisuuden aikaisempaa tuntuvampaan taloudelliseen tukeen kuoron kansainvälisessä toiminnassa. Lähettilään status säilyy kuorolla myös kaksivuotiskauden jälkeen.

Lähettiläs-tittelillä oli varmasti merkitystä myös sille, että kuoro kutsuttiin esiintymään tasavallan presidentin Tarja Halosen järjestämille diplomaattipäivällisille huhtikuussa 2010.

Muun muassa Tellu Turkan, Jukka Linkolan, Heikki Sarmannon ja Karl Jenkinsin musiikista koostunut ohjelmisto herätti ihastusta eri puolilta maailmaa olleissa kuulijoissa. Jarkko Kiisken sovittama Walter Raen iki-ihana Pieni sydän sai presidenttimme yhtymään laulun sanoihin.

Lauluosaamista viedään maailmalle

Oulaisten Nuorisokuoro on tehnyt 38 toimintavuotensa aikana 33 ulkomaista esiintymismatkaa eri puolille maapalloa.

Viime pääsiäisen aikana vierailtiin paluumatkalla Hetan musiikkipäiviltä Ruotsin Haaparannalla.

Kesäkuussa matkustettiin Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Matkan taustalla oli Thunder Bayn yliopistossa kuoronjohdon opetuksesta vastaavan apulaisprofessori Dean Jobin-Bevansin vierailu Suomessa ja Oulaisissa vuonna 2009.

Pariviikkoisen matkan aikana kuoro esiintyi ja oli mukana workshopeissa suomalaisen musiikin symposiumissa. Kuoro vieraili myös Thunder Bayn Finlandia-klubin 100-vuotisjuhlassa ja Ontarion kuoronjohtajien seminaarissa sekä konsertoi Torontossa, Duluthissa ja Minneapoliksessa. Loppukesästä kuoro on kutsuttu Skotlantiin, missä brittiläisten kuoronjohtajien yhdistys, ABCD, pitää seminaarin.

– Edessä on monella tavalla jännittävä ja haastava matka, onhan Britannia todellinen kuorojen maa. Ohjelmistoon tulee paljon suomalaisten nykysäveltäjien tuotantoa, paljastaa Tirilä.

Kuorolaululla on tulevaisuutta

Lapsille ja nuorille on tarjolla pilvin pimein erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Tapani Tirilä uskoo, että kuorolaululla on edelleen mahdollisuus menestyä kisassa lasten ja nuorten vapaa-ajasta.

– On tärkeää, että kuorotoiminnassakin tehdään monenlaisia asioita viihteestä taiteellisesti haastaviin teoksiin, unohtamatta myöskään soitinsäestyksetöntä
a cappella -laulua.

Pitkän linjan musiikkimiehenä Tapani Tirilä liputtaa voimakkaasti sen puolesta, että kuorotoiminta säilytettäisiin jatkossakin kouluissa.

Uskoa tulevaisuuteen antoivat keväällä 2010 Oulussa järjestetyt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun laulujuhlat, joiden taiteellinen johtaja hän oli.