Julkisen alan tuottavuus ei kasva pelkillä menoleikkauksilla. Sitä on mitattava myös palvelun laadulla ja vaikuttavuudella. Näin totesi Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen kunta-alan työmarkkinaseminaarissa Raumalla.

OAJ:n koulutusasioiden päällikkö Olli Luukkainen muistuttaa, että opetustoimessa palvelun vaikuttavuutta on huomattavasti vaikeampi mitata kuin esimerkiksi terveydenhuollossa.

– Ihmistä pitäisi arvioida kehdosta hautaan, eikä sittenkään voitaisi tarkkaan tietää, mikä osa varhaiskasvatusta tai koulutusta on hänen kohdallaan eniten onnistunut, hän pohtii.

Mittarit jo valmiina

– Nyt ei kannata tähyillä uusiin projekteihin vaan satsata siihen, mikä on jo olemassa. Tuloksellisuusmittarit ovat valmiina, jos niihin osataan tarttua. Tarvitsee vain puhaltaa yhteen hiileen. Näin uskoo Jukon päätoiminen pääluottamusmies, kirkkonummelainen aineenopettaja Sari Manninen.

Tuloksellisuuserän ehtona voisi Mannisen mielestä olla vaikka työilmapiirin parantaminen. Siihen voisi jokainen sitoutua. Vuosittainen työhyvinvointikysely tarjoaisi siihen myös valmiin mittarin.

Työilmapiirikyselyn perusteella päätettäisiin yhdessä korjata jokin työpaikalla ilmennyt epäkohta. Projektiin sitoutuisi jokainen, eikä tarvitsisi erikseen miettiä, kenelle tuloksellisuuserä kuuluu. Seuraavassa hyvinvointikyselyssä mitattaisiin, kuinka projekti onnistui eli miten tuloksellisuus toteutui.

Valoisasti hymyilevä Manninen tahtoo nostaa esille hyviksi koettuja malleja ja levittää niitä muihinkin kuntiin. Työhyvinvoinnin parantaminen on sellainen. Sen voisi saman tien tuoda jokaiselle työpaikalle.

Hän uskoo vakaasti, että vaikeatkin asiat ratkeavat neuvotellen.

Viime viikkoina Mannisen puhelin on soinut taajaan. Opettajat ovat ylikuormitettuja. Mennyt lukuvuosi on vienyt voimia ja syksyn työtilanne huolettaa. Kysymys kuuluu, miten ehtii ja jaksaa tehdä kaiken.

Kodin ja koulun yhteistyö vie opettajalta yhä enemmän aikaa. Manninen vakuuttaa, että opettajat haluavat panostaa yhteistyöhön ja tukea oppilaitaan.

– Mutta se lisää työaikaa, ja se täytyy korvata, hän kiteyttää.

Kirkkonummella opettajia on yli neljäsataa. Kasvavassa kunnassa tilojen ahtaus vaivaa niin kouluja kuin päiväkotejakin. Investoinnit rasittavat kunnan kassaa.

– Asiat voi aina selvittää, Manninen uskoo.

Jotain on tehtävä

Hyvinkäällä mittarit paikallista tuloksellisuuserää varten ovat loppuviilausta vaille. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon päätoiminen pääluottamusmies Kirsi Contursi kertoo, että vastikään hyväksytyt kaupungin toimialastrategiat on nyt vietävä arkeen.

– Se on kaikkia sitova yhteinen tuloksellisuustavoite, johon koko kunnan henkilöstö saa mahdollisuuden osallistua. Muitakin hankkeita on mietitty.

Contursin mukaan Hyvinkäällä halutaan nyt puhaltaa yhteen hiileen. Yhteistä tahtoa riittää neuvottelupöydän molemmin puolin.

– Me ollaan hyväksytty se tosiasia, että jotain tarttee tehdä. Tuloksellisuuserä tehtäväkohtaisiin palkkoihin on osoitus siitä, että jokaisen täytyy tehdä jotakin, hän kertoo.

Tuloksellisuuden mittarit ovat tässä vaiheessa yleisluontoisia: on osallistuttu, aloitettu ja käsitelty yhdessä sovittuja tavoitteita.

– Ei voida olettaa, että tehdään hyvää tulosta, jos voidaan huonosti, luokanopettaja Contursi muistuttaa.

Talouskurimus koettelee myös Hyvinkäätä, jolla on lainaa parituhatta euroa asukasta kohti. Lomautuksilta on toistaiseksi vältytty.

Myös Raumalla on käyty tuloksellisuuserästä epävirallisia keskusteluja, mutta päätöksiä ei ole tehty. Monia hyviä työhyvinvointihankkeita on ehdotettu, mutta lopullisia vastauksia odotellaan vielä. Uusi henkilöstöjohtaja kyselee mittareiden perään.

– Talousarvioluvut osoittavat, että myös työntekijäpuolella on oltu tuloksellisia, Jukon päätoiminen pääluottamusmies Päivi Jumppainen kehuu.

Kaupungin strategiassa tavoitteena on osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Se olisi luokanopettaja Jumppaisen mielestä erinomainen tuloksellisuushanke.

– Tuloksellisuutta on tehtävä yhteisesti, hän toteaa.

Jako oikeudenmukaiseksi

Vihdissä tuloksellisuuserä on päätetty käyttää palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Pohjalla on Jukon pääluottamusmiehen Yrjö Kankaan mukaan työn vaativuuden arviointijärjestelmä tva, jota halutaan viilata vielä paremmaksi.

Viime vuoden järjestelyerä käytettiin Vihdissä pääosin siten, että integroiduista erityisoppilaista maksettu rahapotti jaettiin opettajille siinä suhteessa kuin työn vaativuus lisääntyi.

– Joissakin oppiaineessa integroitu oppilas pärjää normaalisti, toisessa aineessa hän taas lisää työn vaativuutta, Kangas perustelee.

– Aluksi järjestelmä tuntui hankalalta, mutta loppupeleissä koko henkilökunta oli ilmeisen tyytyväinen, sillä negatiivista palautetta ei kuulunut. Jako tuntui oikeudenmukaiselta ja opettajat saivat korvauksen työn vaativuuden mukaan. Tva-osuus liikkui kympin ja satasen välissä, Kangas kertoo.

Uuden tuloksellisuuserän tavoitteena on tehdä palkkausjärjestelmästä vielä oikeudenmukaisempi ja ulottaa se myös rehtoreille. Lukiopuolelle räätälöidään oma tuloksellisuussuunnitelma niin ikään tva-perusteisesti.

– Tuloksellisuuteen se vaikuttaa siten, että kun opettaja kokee saavansa oikeudenmukaista palkkaa, hän motivoituu ja viihtyy työssään paremmin, Kangas perustelee.

Ihan näin helppoa kaikki ei Vihdissäkään ole. Opettajien hyvinvointia on syönyt toisesta päästä kunnassa jatkuva sijaiskielto.

Vihdillä on velkaa asukasta kohti vajaat kolmetuhatta euroa ja juuri valmistuneen palveluverkkoselvityksen mukaan paineet kouluverkon tiivistämiseen kasvavat. Kangas myöntää, että kunnan talousahdingossa ollaan työnantajan kanssa samassa veneessä.

– Koulutukseen löytyy resursseja, jos ne osataan suunnata oikein ja järkevästi. Se on varmin reitti selviytyä vaikeistakin tilanteista, vaikka kuinka syvällä ollaan, Vihdin yhteiskoulun liikunnanopettaja Kangas muistuttaa.

Vähemmällä työllä enemmän

Työmarkkinaseminaarin loppupaneelissa Jukon neuvottelupäällikkö Simo Kekki lateli selkeitä tuottavuuslukuja. Vuodesta 1950 vuoteen 2010 Suomen väkimäärä on kasvanut kolmanneksella, tehtyjen työtuntien määrä on pysynyt samana ja bruttokansantuote on kuusinkertaistunut.

– Kaikki tämä kehitys on tuottavuuden paranemisen ansiota. Tuottavuus tarkoittaa siis sitä, että vähemmällä työllä saadaan enemmän aikaiseksi, hän kiteyttää.

Palkkausmääräyksiä pitää Kekin mielestä kehittää, vaikka nyt työ- ja virkaehtosopimus mahdollistaa tulospalkkion tai kannustuslisän.

– Näitä palkkaelementtejä ei vain ole opittu kunnissa käyttämään.

Kekki uskoo, että tämän vuoden kokemukset ratkaisevat, voisiko paikallinen tuloksellisuuserä olla tulevaisuudessa osa kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta.

Raumalla todettiin, että tuloksellisuudesta voitaisiin luontevammin palkita kuntien omilla päätöksillä, ei keskitetysti ohjatulla järjestelyerällä.

Tehtävät ja rahoitus uusiksi

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen uhkasi kuntaveron kiristyvän rajusti lähivuosina, ellei kuntien talousahdinkoon tule helpotusta.

– Tehtäviä olisi karsittava, mutta se näyttää poliittisesti mahdottomalta. Jos samalla asenteella jatketaan, tästä ei tule yhtään mitään. Yhtälö joustaa laadusta jo nyt, hän varoitti.

Kietäväinen ihmetteli, miksi verokeskustelua käydään vain valtion veron osalta, vaikka kuntaverotuksen kiristyminen on sosiaalisesti, alueellisesti ja työllisyyden kannalta kaikkein huonoin vaihtoehto.

Kuntaliitto vaatii muun muassa ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta sataprosenttiseksi. OAJ on ollut asiassa samoilla linjoilla.

Myös Luukkaisen mielestä kuntien talousnäkymät näyttävät sen verran synkiltä, että kuntien tehtävät ja niiden rahoitus suhteessa valtion tehtäviin ja yksilön vastuuseen on tarkasteltava seuraavalla hallituskaudella.

– Tällöin on tehtävä arvopohjaista priorisointia ja varhaiskasvatuksen koulutuksen on oltava kärjessä. Niillä luodaan tulevaisuutta ja estetään syrjäytymistä sekä sitä kautta ennakoivasti vähennetään paineita korjaavien toimenpiteiden ja esimerkiksi sosiaalitoimen suuntaan, Luukkainen toteaa.

Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén ennusti, että tulospalkkaus ja tehtäväkohtainen palkkaus yleistyvät tulevaisuudessa. Hän peräänkuulutti luovuutta uusien tuloksellisuusmittareiden kehittämisessä.

– Tulos- ja suoritepalkkaus eivät sovi opettajien ja rehtoreitten tai lastentarhanopettajien tai päiväkodin johtajien työhön, Luukkainen kommentoi.