Isoja kuorolaulukonsertteja. Leikkipuiston vierelle senioripuisto. Muovikasseihin heijastinväriä, jotta jalankulkijat näkyvät syyspimeällä. Ei jauhoperunamuusia kouluihin, ja Himanen kaupunkiin tekemään kukoistussuunnitelmaa.

Nämä ovat esimerkkejä jyväskyläläisten älliköistä, joilla halutaan tehdä parempaa kaupunkia. Marjo Tossavaisen oppilaat olivat mukana haastattelemassa kaupunkilaisia ja kirjaamassa heidän kehitysideoitaan ja älynväläyksiään eli älliköitä.

Myös Tossavaisen tunneilla keskustellaan kotikaupungin kehittämisestä. Nuorten sydämellä on ensimmäisenä toive, että heitä kuultaisiin enemmän heitä koskettavissa asioissa.

– Nuoret haluavat keskustella, jopa väitellä asioista. On tärkeää, että aikuisella on aikaa kuunnella.

Keskusteluissa oppilaat oppivat perustelemaan mielipiteitään. Opettajan tulisi olla hyvä keskustelija ja aidosti paneutunut oppilaiden toiveisiin. Hänen pitää seurata omaa aikaansa ja hyödyntää ajankohtaisia esimerkkejä.

Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen on koulun kaikkien opettajien, ei vain yhteiskuntaopin opettajien asia.

Tossavaisen mielestä kekseliäisyys kukkii koulussa, jossa ilmapiiri on kannustava, mutta myös haastava. Hyviä ideoita pitää palkita ja asialliset oppilasaloitteet panna täytäntöön. On tärkeää, että oppilas kokee toimintansa arvokkaaksi, sillä yhteiskunnallinen toiminta on yksi itsetunnon vahvistamisen väline.

– Ja parasta on, kun nuoret keksivät ryhmässä strategian, jolla omaa ideaa myydään muille. Näin syntyy joukkovoima, vaikuttamisen yksi kulmakivi, opettaja sanoo.

Dynamo-hanke tähtää oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen Jyväskylän peruskouluissa. Dynamosta löytyi myös yhteys kaupungin innovaatiopalvelujen alullepaneman tulevaisuusfoorumin Ällikkä-keräykseen, jossa kuntalaisilta kerätään älynväläyksiä eli älliköitä onnellisen ja pelottoman tulevaisuuden Jyväskylän rakentamiseen. Oppilaskunnilla oli tärkeä rooli lasten ja nuorten Älliköiden keräämisessä.