Viidennessä beessä on meno päällä. Ilmakitarat ja ilmatorvet soivat. Michael Jackson houkuttaa hyppäämään korkealle. Reeta Riekkinen vaihtaa musiikin rauhallisemmaksi ja solahtaa oppilaiden sekaan.

– Kokeilkaa erilaisia liikkeitä. Matalia, korkeita, kaarevia, kulmikkaita...

Vapaasti tuotettu liike kurottaa uusiin suuntiin, laventaa minäkuvaa, antaa tunnelmille muodon. Voisinko askeltaa sähäkämmin? Vai sopisiko tunnelmaani tänään hyvin hidas liike?

Ryhmässä opitaan myös liikkumaan toista kunnioittaen, tönimättä ja tuuppimatta.

Harjoituksen lopuksi viisi bee istuu rinkiin lattialle. Onko tanssiminen kivaa?

Joo! huudetaan. Tai: en mä nyt tiiä. Välillä on kivaa, välillä ei. On hauskaa katsella kavereiden liikkeitä.

Tanssitunneissa on hyvää se, että ei tule läksyjä eikä oo niin raskasta. Jos on just opiskellut matikkaa, tanssi rentouttaa. Täällä ei tarvii ottaa niin tosissaan, eikä täällä aleta heti raivoon, jos ei osaa.

Tanssia ja tutkimusta

Kartanonkoski on se viehättävä ja värikäs Vantaan kaupunginosa, jossa Risto Räppääjät on kuvattu. Yhtenäiskoulu on yksi alueen maamerkeistä. Kiinteistössä on myös päiväkoti ja nuorisotila. Osa oppilaista on tullut taloon päiväkodin kautta jo vaippaikäisenä. Oppilasmäärä kasvaa voimakkaasti ja ensi lukuvuonna koulussa opiskelee jo noin 700 oppilasta.

Kartanonkoskella tanssii koko koulu. Vantaan kaupungin kulttuuripalvelujen syksyllä 2009 käynnistämä hanke pyrkii tuomaan tanssin jokaisen oppilaan kokemusmaailmaan. Tarkoituksena on tanssin sisällyttäminen koulun opetussuunnitelmaan niin, että jokainen koulun oppilas saa säännöllistä, pitkäjänteistä ja korkeatasoista tanssin opetusta. Hankkeen päätoimisella tanssinopettajalla Reeta Riekkisellä on 20 opetustuntia viikossa. Tuntien jakautuminen eri luokka-asteiden kesken suunnitellaan hankkeen ohjausryhmässä ja opettajien tiimikokouksissa.

Tanssi on kouluissa vahvoilla esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Norjassa, mutta Suomessa se on lapsen kengissä. Pioneerina tietä on raivannut Turun Pääskyvuoren alakoulu, jossa tanssi on sisältynyt opetussuunnitelmaan omana taideaineenaan jo vuodesta 1997.

Kartanonkosken rehtori Tuija Tammi on iloinen siitä, että nyt tanssi on tullut myös yläkouluun.

– Hanke lisää yhteistyötä ja edistää yhteisöllisyyttä. Se lisää myös kouluyhteisön luovuutta, kun suostutaan miettimään, voitaisiinko asioita oppia ja opettaa jollakin uudella tavalla, sanoo hankkeen ohjausryhmään kuuluva aluerehtori, joka on myös kahden tanssia harrastavan tytön äiti.

Elehditään adjektiiveja

Tanssinopettajaksi opiskellut Reeta Riekkinen halusi iltatyön vaihtoehdoksi päivätyön ja kouluttautui myös luokanopettajaksi. Riekkisen mukaan oppilaat ovat olleet innokkaita ja avoimia tanssille. Hänen lisäkseen opettajina toimivat Tanssiteatteri Raatikon taiteilijaopettajat sekä Teatterikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijat. Oppilaiden ja opettajien kokemuksia tanssista taltioidaan Teatterikorkeakoulussa tehtävään tutkimusprojektiin, jolla pyritään edistämään tanssin tuntemusta ja asemaa kouluissa ja yhteiskunnassa laajemminkin.

Kartanonkoskella tanssi ei ole pelkästään itseilmaisua vaan myös oppimisen väline. Tanssia on integroitu taideaineisiin, matematiikkaan, englantiin ja ruotsiin. Sanaluokkia on maadoitettu tanssien oppilaiden mieliin: liikuttu verbejä, elehditty adjektiiveja ja rakennettu substantiiveista patsaita. Kun kehonosien ruotsinkielisiä nimiä on treenattu liikesarjoilla, joidenkin oppilaiden asenteellinen vihamielisyys ruotsin opiskelua kohtaan on lientynyt.

Opettajien mukaan oppilaat ovat rohkaistuneet ilmaisemaan itseään. Opettajat ovat päässeet kokeilemaan tanssia ja kuuntelemaan professori Eeva Anttilan luentoa kehollisuuden merkityksestä oppimisessa.

Hankerahoitusta haetaan vuosittain. Toiveena on pitkäkestoinen prosessi, jolla olisi todellista vaikuttavuutta. Ensi vuonna tanssia on tarkoitus kehitellä erityisesti pedagogisen tuen välineenä.

– Jotkut vanhemmat ovat ihmetelleet, kuinka koululla on varaa tällaiseen, kun muuten joudutaan säästämään ja yhdistämään luokkia. Heille voin onneksi kertoa, että tanssihankkeen rahat eivät ole pois koulun muusta toiminnasta. Rahoitus tulee opetusministeriön Taikalamppu-hankkeesta, jossa Vantaan kaupunkikin on mukana rahoittajana, Riekkinen kertoo.

Pois nättinä olemisesta

Tanssi ajatellaan usein tyttöjen jutuksi, mutta Kartanonkoskella rajat häipyvät. Riekkinen on huomannut, että usein juuri pojat tulevat eturiviin, tekevät isosti ja kokeilevat rohkeasti hassujakin asentoja. Tyttöjen liikkumista rajoittaa enemmän se, että pitää yrittää olla hyvännäköinen.

– Itselläni on klassisen baletin tausta, ja tuon ikäisenä minäkin olisin pyrkinyt ottamaan nätin asennon, Riekkinen tunnustaa.

Baletti antoi Riekkiselle hyvän pohjan, mutta vuosien mittaan suunta on ollut siitä poispäin.

Tanssi on elävöittänyt koulun arkea läpi vuoden. On katsottu tanssiaiheisia elokuvia ja luotu tanssiaiheisia runoja. Koulun 8.-luokkalaiset Ronja Heikkinen ja Alex Toiviainen opettivat työelämän tutustumisjaksollaan hip hop -tansseja oppilaille sekä locking-tanssia henkilökunnalle. Koulusta osallistui kolme ryhmää Koululiikuntaliiton järjestämään Power Mover -tapahtumaan.

Kansainvälistä tanssin päivää juhlittiin 29. huhtikuuta, ja juhlaväki osallistui oppilaiden esitysten jälkeen yhteistanssiin. Tanssin päivää vietetään 1700-luvulla eläneen Jean Georges Noverren syntymäpäivä. Noverre oli koreografian ja tanssillisen ilmaisun uudistajia, joka vaati tanssia omaksi, erilliseksi taidemuodokseen.

Bestisten kesäpuuhat

Kun viisi bee säntää välitunnille, kesäsuunnitelmiaan jäävät kertomaan Tiia ja Janette. He viihtyvät kauniilla asuinalueella, jossa on paljon lapsia ja koiria. Vapaa-ajalla tytöt käyvät diskoa ja itämaista yhdistelevällä tanssitunnilla. Kesällä bestikset suuntaavat yhteiselle matkalle Lontooseen.

Mitä muuta kuuluu Kartanonkosken kesään?

– Heitellään vesi-ilmapalloja ja juostaan toisiamme karkuun, Janette sanoo.

Tanssihankkeen tavoitteena on, että tanssista ja kehollisesta ilmaisusta tulee luonteva osa koko kouluyhteisön elämää. Korkeassa keskusaulassa päivystävä puhelias vahtimestari Tauno Ervasti todistaa, että näin on myös käynyt: työ sujuu kuin tanssi!

– Kyllähän kaikki taide virkistää koulun elämää, Ervasti tuumaa.

Hänen mukaansa tanssi on kuitenkin vaarallista.

– Minäkin erehdyin Paville tanssimaan ja jouduin naimisiin!

Kartanonkoskella koko koulu tanssii, koska siellä uskotaan, että syventyvä tietoisuus omasta kehosta tukee identiteetin ja itsetunnon kehitystä, ja auttaa ihmistä tunnistamaan sekä omia että toisten tunteita. Professori Eeva Anttila kirjoittaa Tanssin tiedotuskeskuksen 30-vuotisjulkaisussa siitä, että tanssi on erityinen kehollisen oppimisen muoto ja mahdollisuus.

Nykyinen neurotiede on vahvistanut, että oppiminen on kehollista ja kokonaisvaltaista. Keho, aistit ja toiminta ovat kietoutuneet kaikkiin kognitiivisiin prosesseihin. Ihminen ohjaa liikkeitään jatkuvassa havaintojen, ajatusten ja valintojen virrassa. Tämä virta on kaksisuuntainen toisin kuin aiemmin ajateltiin: aivot eivät pelkästään ohjaa kehoa, vaan kehon kautta saatu aistitieto myös ohjaa aivojen toimintaa.

Tietoinen toiminta ja ajattelu koostuvat useista rinnakkaisista prosesseista, jotka tapahtuvat kaikkialla kehossa ja joista vain osa ohjautuu aivoista käsin. Liikkuva ihminen aistii koko kehollaan. Aistielimet niin sormenpäissä, silmien verkkokalvoilla, korvissa kuin kehon sisälläkin toimivat yhteistyössä tuottaen tietoa suunnasta, etäisyydestä, muodosta ja pinnoista.