Joulukuun lopussa työttömänä oli 37 200 alle 25-vuotiasta nuorta. Määrä on lähes 11 500 enemmän kuin vuonna 2008. Kaikkiaan työttömiä oli vuoden lopussa 300 600 ja lomautettuja arviolta 81 000. Työllisyysaste oli 67 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2008.

Joulukuun lopun työttömistä nuorista ammattitaidottomia oli 45 prosenttia. Pelkän peruskoulun varassa oli 10 000 ja lukion 4 000 nuorta. Ammattitaitoisista työttömistä ammatillisen koulutuksen oli suorittanut 16 000 ja korkeakoulutuksen 1 200 nuorta. Vajaakuntoisia työttömistä nuorista oli noin viisi prosenttia. Lisäksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on noin 29 000 nuorta.

– Tänä vuonna nuoret ovat prioriteettiryhmä työ- ja elinkeinoministeriössä, sillä nuoret syrjäytyvät helposti lyhyenkin työttömyyden jälkeen, työmarkkinaneuvos Teija Felt ministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta kertoo.

Felt pohtii Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus -ryhmässä, miten ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja tuetaan työllistymistä. Felt puhui OAJ:n ensimmäisessä työvoimapoliittisessa seminaarissa, joka järjestettiin Helsingissä Educa-messujen yhteydessä.

Yhteiskuntatakuu toimii

Työ- ja elinkeinoministeriössä on tarjolla palveluita sekä urasuunnittelun että työmarkkinoille kiinnittymisen tukemiseen. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelussa on saanut tukea vuosittain noin 10 000 nuorta. Työnhakuvalmennukseen on osallistunut 6 500 nuorta vuodessa. Palkkatuella on autettu noin 4 500:aa, ja työelämävalmennukseen on osallistunut yli 24 000 nuorta.

Työvoiman palvelukeskuksissa on autettu kuukaudessa keskimäärin 25 000 työtöntä asiakasta. Heistä neljännes on ollut alle 25-vuotiaita.

Nuoria autetaan myös vuodesta 2005 voimassa olleella yhteiskuntatakuulla. Työvoimatoimisto laatii yhdessä työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa palvelutarpeen sisältävän työnhakusuunnitelman viimeistään kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta.

Julkiset työvoimapalvelut -lakiin on tulossa keväällä muutos, jolla työnhakusuunnitelman tekoaika lyhenee kahteen viikkoon.

– Nuorten yhteiskuntatakuu on toteutunut noin 80-prosenttisesti. Haluamme työnantajat mukaan talkoisiin, Felt sanoo.

Starttiraha tehokkain

Tänä vuonna työ- ja elinkeinoministeriö tarjoaa nuorille lisää valmentavaa ja ohjaavaa koulutusta sekä työelämäsertifikaattikoulutusta esimerkiksi hygieniapassin ja tulityökortin suorittamiseksi. Maahanmuuttajanuorten palveluja tehostetaan. Nuorille suunnataan starttirahaa ja kehitetään yrittäjyyteen ohjaamista. Heitä myös ohjataan esimerkiksi vuorotteluvapaan sijaisuuksiin.

Kun toimenpiteiden vaikuttavuutta on seurattu, parhaiten nuoret ovat sijoittuneet työelämään starttirahan jälkeen. Toiseksi tehokkain keino on ollut oppisopimus. Ammatillisen työvoimakoulutuksen ja tukityön vaikuttavuuden on havaittu olevan korkeinta 20–24-vuotiailla, joista puolet työllistyi vuonna 2007 avoimille markkinoille.

Vuoden 2010 budjetissa on työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä opetusministeriöllä yhteensä noin 50 miljoonaa euroa nuorten ja vastavalmistuneiden tukemiseen. Temin osuus on 33 miljoonaa ja opetusministeriön 17 miljoonaa euroa.

Felt painottaa koko ketjun – oppilaitokset, kunta, työnantajat, elyt – toimivuutta ja yhteistyön kehittämistä.

– Lähtökohta on, että peruskoulun pitäisi sujua hyvin. Siksi se on resursoitava kunnolla. Kymppiluokat ja ammattistartit toimivat hyvin, samoin etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta.

Miehet enemmistönä

Nuorisotyöttömyydessä on suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea. Eroja on jopa suurten kaupunkien sisällä. Satakunnan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa elyssä työskentelevä valtiotieteen tohtori Timo Aro on selvittänyt nuorten työttömien määrää alueittain ja sukupuolittain.

Suurimmillaan nuorisotyöttömyys oli edellisen laman aikaan. Vuoden 1993 lopussa ilman työtä oli lähes 100 000 nuorta eli alle 25-vuotiasta. Alimmillaan työttömyys putosi reiluun 20 000:een ja nyt se on hieman yli 37 000. Käännekohta oli marraskuussa 2008, minkä jälkeen on tapahtunut suuria muutoksia huonompaan.

Nuorten työttömien määrä on kasvanut määrällisesti eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Hämeessä. Uudellamaalla asuu joka viides työtön nuori. Määrälliset muutokset ovat olleet vähäisimpiä Kainuussa ja Itä-Suomessa.

Nuorten työttömien määrä on kasvanut kaikissa 20 suurimmassa kaupungissa. Tampereella on enemmän nuoria työttöminä kuin Helsingissä, vaikka Helsingin väkiluku on yli kaksi kertaa suurempi kuin Tampereen. Nuorten työttömien määrä on noussut yli 50 prosenttia vuodessa Kotkassa, Salossa, Vantaalla, Vaasassa, Hämeenlinnassa ja Espoossa.

63 prosenttia työttömistä nuorista on miehiä. Jokaisella ely-alueella työttömien miesten osuus on naisia suurempi.

Sosiaalinen media apuun?

Aro on havainnut nuorten työttömyyteen tarjottavan lääkkeeksi aina koulutusta, joka nähdään lupaukseksi paremmasta. Nuorisotyöttömyyteen näyttää hänen mukaansa oleva kaksi näkökulmaa. Ensiksikin koulutus kannattaa aina -ajatus sekä toiseksi moraalinen paniikki -reagointitapa.

Koulutususko on erittäin vahva. 90 prosenttia nuorista uskoi viime vuonna koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia.

Työttömyyden nostattamalla moraalisella paniikilla Aro kuvaa vanhemman sukupolven kokemaa huolta nuoremman polven rapautuvista elintavoista, esimerkiksi pelkoon työttömyyden huonoista vaikutuksista nuorten työmoraaliin.

– Kuitenkin vuoden 2009 nuorisobarometrissä 68 prosenttia vastaajista ilmoitti ottavansa mieluummin tilapäistäkin työtä kuin työttömyyskorvausta. Nousukauden huipulla vuonna 2007 vastaava luku oli 84 prosenttia.

Aro on pohtinut myös sitä, miten yhdistää sosiaalinen media ja teknologia työllistämispalveluissa.

– Sosiaalisessa mediassa olisi paljon potentiaalia kohderyhmää ajatellen.

Keskustelussa nuorten aktivoimiseksi nousi esiin myös vapaa sivistystyö.

– Kansalais- ja työväenopistot ovat käyttämätön voimavara nuorten vetämisessä mukaan yhteiskuntaan ja yhteiseen toimintaan. Nuori piristyy ryhmässä, suunnittelijaopettaja Merja Kittelä Wellamo-opistosta Lahdesta ideoi.