|
Ihminen kaipaa ystävää, sitä että joku soittaa ja kysyy mitä kuuluu. Tämän tietää Kristiina Vesamaa, joka toimii aktiivisesti SPR:n Länsi-Helsingin osastossa. Ystävänä Vesamaa on esimerkiksi käynyt kerran viikossa juttelemassa ja ulkoilemassa dementoituneen mutta hyvin ystävällisen herrasmiehen kanssa. Sinä aikana omaishoitajana toimiva vaimo on päässyt tapaamaan muita ihmisiä ja virkistäytymään. Kolme vuotta sitten Vesamaa pisti pystyyn Munkkivuoren taloyhtiössään talonmiehen avustuksella naapuriapuryhmän, joka huolehtii ikääntyneistä asukkaista vaikkapa soittelemalla ja kyselemällä kuulumisia, käymällä kaupassa tai olemalla mukana lääkärireissuilla. – Kaksi kertaa kuussa järjestämme kahvitupaillan. Kahviporukka on mahdottoman hyväntuulista ja huumorintajuista joukkoa, ja vanhin jäsen on 98 vuotta. Jos joskus sattuu olemaan ankea päivä, kahvitupa parantaa kummasti mielialaa. Kristiina Vesamaa jäi syyskuussa eläkkeelle äidinkielen opettajan työstään ja on yhä vahvemmin mukana Suomen punaisen ristin toiminnassa. Viime syksynä hän innostui käynnistämään Läksyhelppi-toimintaa, jossa autetaan maahanmuuttajakoululaisia läksyjen kanssa. – En toden totta ole ehtinyt istua kotona peukaloita pyörittelemässä ja ihmettelemässä, miten oikein saisin päiväni kulumaan! Edessä on koko ajan uusia haasteita ja mielenkiintoisia hankkeita, jotka toivon mukaan pitävät dementian loitolla ja saavat minut tuntemaan, että olen yhä mukana normaalissa arkielämässä. Tutkimusten mukaan yhdessä toimimisella on suora yhteys henkiseen hyvinvointiin. Yhdessä puuhaaminen, sosiaalinen osallistuminen ja harrastustoiminta ovat terveyden suojatekijöitä siinä missä matala verenpaine ja terveellinen ruokavaliokin.
|