Kauhajokelaisen rehtorin Jussi Kleemolan pojista tuli kaikista opettajia. Väärä luulo, että Kleemolan perheessä olisi leikitty koulua, siellä elettiin sillä.

Antti Kleemola ei pinnistellenkään muista lapsuudestaan yhtään koululeikkiä veljien kanssa. Vanhempi veli Juha on luokanopettajana Kangasalalla, pikkuveli Ilkka opettaa Jyväskylässä. Antin vaimo Niinakin on opettaja.

– Isäni oli pidetty työssään, ja se loi myönteistä ilmapiiriä. Isä ei opettanut minua kuin joskus sijaisena. Muistan kerran todella nolon tilanteen, kun isä oli yllättäen luokassa sairastuneen opettajan tilalla ja minä raakasti myöhässä. Tilanne oli kiusallinen molemmille, Antti Kleemola muistelee.

Herkässä paikassa

Antti Kleemola on parhaillaan virkavapaalla musiikinopettajan työstään Jyväskylän ammattiopistossa. Siellä hän kasvattaa lapsia musiikin maailmaan taiteen perusopetuksen parissa sekä nuoria muusikon koulutusohjelmassa pop- ja jazzpuolella.

Kleemola on tunnettu lauluntekijä ja kokenut musiikinopettaja, mutta lahjakkaiden opiskelijoiden edessä hän tuntee riittämättömyyttä. Miehen mukaan se kertoo kyvystä ymmärtää työn vastuullisuus.

– Minun tehtäväni on auttaa nuoria eteenpäin. Paikka on herkkä, kun nuoret etsivät itsestään taiteilijaa.

Kleemolan mielestä hänen taustastaan kevyen musiikin ammattilaisena on vain hyötyä ohjaustehtävässä. Opettajankoulutuksesta hän on saanut välineet, muusikon ja lauluntekijän työstä näköalapaikan tähän päivään.

– Opiskelijaa auttaa eniten töiden tekeminen yhdessä selkeän päämäärän, esimerkiksi konserttiohjelmiston, eteen. Projektin jälkeen on hänen on saatava harkittu, rakentava palaute.

Terveesti kriittinen palaute on toimeenpaneva voima, se kannustaa nuorta kehittämään itseään yhä enemmän.

Esiintyminen alkuopinnoista lähtien on hyödyllistä.

– Etu on, jos ammattimuusikko nauttii esiintymisestään. Osalle se ei ole kuitenkaan luontevaa. Valmistuminen kuitenkin velvoittaa esiintymään.

Omia biisejä jo pienenä

Kleemolan kipinän musiikkiin sytytti piano. Omaehtoisesta soittelusta kotona innostus levisi kahdeksanvuotiaana aloitettujen piano-opintojen puhaltamana paloksi, joka ei ole sammunut. Kotoa löytyy edelleen piano – ja työhuoneesta kymmenkunta syntikkaa.

Ensimmäisiä lauluja Kleemola sävelsi ja sanoitti omalle bändille kymmenvuotiaana. Pianon lisäksi hän opiskeli musiikkiopistossa trumpetin soittoa.

– Se on vaativa soitin. En voi sanoa enää olevani terässä.

Kleemola on lauluntekijänä tuttu monille kevyen musiikin tähdille. Hän on säveltänyt kappaleita muun muassa Katri-Helenalle, Anna Hanskille, Paula Koivuniemelle, Jipulle, Katri Ylanderille ja Yölle. Kappaleita on levytetty noin 70.

Kleemolan kynästä ovat esimerkiksi Ylanderin Valehdellaan-biisi ja vuoden 2005 Helsingin yleisurheilun MM-kisojen tunnuskappale Victory. Sen hän sävelsi yhdessä musiikinopettajaystävänsä Ilkka Saarikosken kanssa.

– Ovet ovat auenneet pikkuhiljaa. Artistit kuulivat omalle bändille tekemiäni kappaleita ja pyysivät, enkö voisi tehdä heillekin.

Kleemola on kiertänyt keikoilla myös omalla nimellään. Soololevyjä on ilmestynyt kaksi.

Antti Kleemola on opetusministeri Henna Virkkusen kulttuurikummi. Teoston organisoimassa projektissa jokaiselle kansanedustajalle pyritään löytämään musiikintekijäkummi hänen kotimaakunnastaan. Kummin jakama tietämys ja kokemus ovat kansanedustajalle taustatietoa vaikkapa lainsäädäntötyöhön.

Henkiset arvot

Antti Kleemolan euroviisukarsintoihin tekemä Sun puolella -kappale on syntynyt isoisän antamasta esimerkistä. Ylistaron paapalla oli hieno tapa lohduttaa: hän otti syliin ja virkkoi: ”Moon sun pualella.”

– Kuinka tärkeää olisi, että meillä olisi edes yksi ihminen tukena, sattui sitten mitä tahansa.

Kleemolan sanoituksissa keskeinen sijansa on henkisillä arvoilla, jotka ovat kodin ja isovanhempien perintöä. Taiteilijaa ei saisi verrata, mutta sanoituksista huokuu samaa kuin Juha Tapion syvällisistä kappaleista. On miestä luonnehdittu myös anssikelamaiseksi esiintyjäksi ja lauluntekijäksi.

– Euroviisun säveltäminen ei ole mitenkään erilaista. Tein kappaleen, joka on minua sataprosenttisesti. Minusta olisi falskia laskelmoida, mikä uppoaisi kansaan.

Sävellyssarja ensi-iltaan

Kleemola on säveltänyt kolme nuorisomusikaalia, joista Veri vetää sai hyvän arvioinnin Kauhajoella muutamia vuosia sitten.

Huhtikuussa Kleemolan kotipitäjässä saa kantaesityksensä suomalaisuutta ja pohjalaisuutta käsittelevä sävellyssarja, johon säveltäjä sai Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta apurahan. 20.4 järjestettävässä konsertissa ovat apuna tunnetut artistit kuten Irina, Sami Pitkämö ja Juha Hautaluoma. Sanoitusapua hankkeelle on luvannut muun muassa Heikki Salo.

– Yritämme nähdä pohjalaisuutta aivan uusin silmin. Kliseet laitetaan romukoppaan.