Filosofiaa kouluun

Hannu Juuso avaa väitöskirjassaan uusia näkökulmia filosofian kouluopetukseen.

– Filosofian opettaminen lapsille jo ensimmäisinä kouluvuosina on saanut viime aikoina maailmanlaajuista huomiota. Kyse ei ole niin sanotusta akateemisesta filosofian historian opiskelusta, vaan lasten ohjaamisesta filosofiseen keskusteluun heitä kiinnostavien kysymysten parissa, Juuso toteaa.

Tutkimusten mukaan tällainen filosofoiva työskentelytapa kehittää oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja parantaen samalla myös muiden kouluaineiden, erityisesti äidinkielen ja matematiikan oppimista.

Juuson mukaan lasten kanssa filosofoiminen rohkaisee heitä alusta alkaen ajattelemaan itse.

– Se taas voi ehkäistä syrjäytymistä ja tukea suomalaisen koulun ajankohtaista pyrkimystä lisätä oppilaiden aitoa osallisuuden kokemista. Filosofoivassa koululuokassa lapsi tulee kuulluksi, Juuso toteaa.

Tutkimus on luonteeltaan käsiteanalyyttinen. Juuso erittelee siinä yhdysvaltalaisen Matthew Lipmanin luoman Filosofiaa lapsille -ohjelman teoriahistoriallisia sitoumuksia ja lähtökohtia amerikkalaisessa pragmatismissa ja eurooppalaisessa ajattelutraditiossa.

Hannu Juuson kasvatustieteen väitöskirja Child, Philosophy and Education. Discussing the intellectual sources of Philosophy for Children. Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn9789514285509/

Kielisalkussa saksaa

Hannele Kara selvitti tutkimuksessaan kielisalkun soveltamista saksan kielen puhekulttuurin opettamisessa ja arvioinnissa perusopetuksen 8.–9. luokilla ja lukiossa.

– Suomalaiseen kielipedagogiikkaan tarvitaan uudenlaista arviointikulttuuria perinteisen numeroarvioinnin rinnalle, jotta kielten arvosanat ja todistukset olisivat kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kielisalkkutyöskentely edistää kulttuurintuntemusta, rohkaisee puhumaan vierasta kieltä ja on luotettava suullisten suoritusten arviointiväline, Kara kertoo.

Salkkutyöskentelyssä arvioidaan oppilaan taitoja, ei oppilastoverin tai opettajan odotuksia.

– Kielisalkku tukee itsenäistä kielenoppimista. Se mahdollistaa oppilaskeskeiset työtavat sekä korostaa oppijan aktiivisuutta puhetilanteissa ja vastuuta omasta opiskelusta. Salkkutyöskentely muutti oppilaiden näkemystä suullisten suoritusten testaamisesta ja arvioinnista aiempaa myönteisemmäksi, Kara kertoo.

Suullinen kielikoe tulisikin tutkijan mukaan ottaa osaksi ylioppilastutkintoa.

Hannele Karan kasvatustieteen väitöskirja Ermutige mich Deutsch zu sprechen – Portfolio als Evaluationsform von mündlichen Leistungen. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychologyand Social Research nro 315.