Valtiovarainministeriön "tuottavuuden toimenpideohjelma" ohjaa tasavallan elämää.

Nyt pitää olla iso ja tehokas. Kouluja ja muita oppilaitoksia yhdistetään ja lakkautetaan kalliina ja tehottomina.

Viime vuosikymmenen alkupuolella oltiin laman varjolla lakkauttamassa muun muassa opettajankoulutuslaitoksia. Samoihin aikoihin sekalaiset konsultit alkoivat nousta opetuksenkin alalla tiennäyttäjiksi. Heidän suurin avunsa oli se, että he eivät ymmärtäneet kasvatuksesta ja opetuksesta juuri mitään, mutta osasivat markkinaslanginsa, jonka avainsanoja olivat tehostaminen, kilpailu ja tulosvastuu. Julkisuudessa vaadittiin ponnekkaasti myös koulu-uudistusta, koska "tiedettiin" että peruskoulun taso oli surkea.

Kirjoitin 1996 pöytälaatikkoon tragikomedian, jossa kaksi tyhjiä höpöttävää mielenvalmentajaa lähtee valmentamaan mielisairaita, pappeja ja ylipainoisia, noita tuottamattomia löllöjä, joista ei ole edes puolimaratoonareiksi.

Kun mielisairaala pian suljettiin ja avuttomat potilaat jätettiin heitteille, kaksi tervehtynyttä potilasta päätti kostaa. He pakottivat mielenvalmentajan myymään valtionhallinnolle ja korkeakouluille harhanäkyjään: "Tämä paksu nippu sisältää visioita, tämä strategiasuunnitelmia, tämä motivointipuheita, tämä laatujärjestelmäkriteerejä, jotka olemme sairaina aikoinamme tuottaneet. Nyt terveinä emme pystyisi kirjoittamaan mitään näin hullua," todisti tervehtynyt potilas konsultille.

Visiokauppa kävi loistavasti. Yliopistojen ja korkeakoulujen rehtorit lukivat lähdettä mainitsematta lukuvuoden avajaispuheissaan suoria lainauksia ex-potilaiden suuruudenhullusta visiotekstistä, kas näin:

"Pohjoismaiden korkeakoulut Tanskan etelärajalta Lappiin tulee yhdistää Top University of Fenno-Scandiaksi. Kun yhdistämme voimamme teknologian, teologian, huippuosaamisen, kaupan, luonnontieteiden, kasvatuksen, lääketieteen, taloustieteiden, psykologian, eläin- ja hammaslääketieteiden sekä liikuntatieteiden alueilla unohtamatta moderneja ja klassisia kieliä ja oikeustiedettä, tulemme menestymään siinä maailmassa, jossa vain suuret ja kauniit tulevat menestymään."

Tuore uutinen kertoo, että Hämeenlinnan opettajankoulutuspistettä odottaa siirto emoyliopistoon ja että varhaiskasvattajien koulutus loppuu Kajaanista. Moni haluaisi opettajankoulutuksen pois yliopistosta, ei tällä kertaa laman vaan tehostamisen varjolla.

Olen työskennellyt yli 30 vuotta opettajankouluttajana Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Joensuussa. Kaikki laitokset ovat kasvattaneet tehokkaasti akateemisia opettajia Suomeen. Hämeenlinnan filiaalin akateeminen taso graduineen oli yhtä hyvä kuin muuallakin, opiskelijat olivat fiksuja ja motivoituneita. Muutaman sadan opiskelijan yhteisössä vallitsi loistava yhteishenki ja opiskelu oli hyvin tehokasta. Tiede, taide, liikunta ja käden taidot kulkivat rinta rinnan opiskelijoiden inhimillisen kasvun tukena.

Näin oli aikoinaan Helsingissäkin, vaan ei ole enää. Nyt olen massakouluttaja enkä tunne enää opiskelijoitani. Lukukauden aluksi luennoin 500 tulevalle opettajalle jättisalissa. Varsinaista työyhteisöä ei kampuksella ole, on vain irrallisia eloonjäämisestään ja leivästään taistelevia yksilöitä ja yksiköitä.

Lisää tehoja vaaditaan siksi, että "hyvinvointiyhteiskunta turvattaisiin". Siihen tarvitaan näköjään kollektiivista pahoinvointia. Oikeudenmukaisuuden, inhimillisyyden ja moraalitajunsa voi myydä eniten tarjoavalle. Ostajia kyllä löytyy huippurikkaassa tasavallassa.

Sillä hetkellä kun opettajat myyvät terveen järkensä, moraalitajunsa ja sielunsa, peli on menetetty. Vahva murskaa lopullisesti heikon.

Kari Uusikylä on kasvatustieteen professori.