Kai-Erik Nyholm opettaa Niittylahden toimipisteessä.

Rakennus­puuna luottamus

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä luottamus, avoimuus ja aito puhuminen ovat avainsanoja. Ne ovat tuoneet henkilöstölle työhyvinvointia ja auttaneet jaksamisessa myös silloin, kun on jouduttu tekemään vaikeita päätöksiä.

Matti Rutonen teksti / Harri Mäenpää kuvat / Opettaja 11/2015

Kuusi ammatillisen koulutuksen osaajaa puhuu kuin yhdestä suusta luottamuksesta ja arvostuksesta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opettajien luottamushenkilöiden ja työnantajan edustajien mielestä työpaikan luottamuksen syntymiseen tarvitaan avoin ja keskusteleva ilmapiiri sekä toimiva yhteispeli työntekijöiden ja työnantajien välillä.

– Katsomme tulevaisuuteen hyvin luottavaisina, koska meillä pystytään puhumaan asioista, pääluottamusmies Heli Harjula kiteyttää.

Vieressä Ammatillisten opettajien AO:n puheenjohtaja, lehtori Tuomo Tikkanen nyökkää ja lisää, että myös ikäville päätöksille löytyy järkevä selitys.

Yhdessä yhtymän henkilöstö ja työnantaja ovat esimerkiksi miettineet, miten valtion määräämistä leikkauksista selvitään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa opetukselle, opiskelijoille ja työelämän yhteistyökumppaneille. Ratkaisuja on etsitty laajalla porukalla ja vuoropuhelun avulla.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa koulutetaan sekä nuoria että aikuisia. Toimipisteitä on kuudessa kunnassa, opiskelijoita 7 500 ja opetushenkilöstöä noin 660.

 

Heli Harjula, Milja Halonen, Mervi Hämäläinen ja Tuomo Tikkanen sanovat perusasioiden olevan kunnossa. Töihin on mukava tulla.


 

Yhteistoimintaneuvotteluja kuntayhtymässä on käyty neljänä perättäisenä vuonna. Tuloksena on ollut niin irtisanomisia kuin lomautuksiakin.

Ensin valtiovalta leikkasi työvoimapoliittista koulutusta, mikä johti aluksi kahteen yt-menettelyyn aikuisopistossa. Niiden tuloksena 11 henkilöä osa-aikaistettiin, määräaikaisia sopimuksia ei jatkettu ja lomautuksia oli kahtena vuonna. Niiden perään tulivat kahdet yt-neuvottelut koko koulutuskuntayhtymässä vuosina 2013 ja 2014. Todennäköistä on, ettei putki pääty tähän.

Tähän mennessä irtisanottuja on kaikista henkilöstöryhmistä yhteensä 23.

– Opetusministeriön ensimmäinen ilmoitus, että yhtymän oppilaitoksilta vietäisiin kaikkiaan 1 200 aloituspaikkaa, veti opettajien kahvihuoneet hiljaisiksi. Jokainen opettaja mietti, joutuuko itse tai vierustoveri lähtemään. Kaikki negatiivinen vaikuttaa myös nuoriin, mikä näkyy hakijamäärissä, Tikkanen sanoo.

Ministeriö leikkasi koulutuskuntayhtymältä lopulta 460 opiskelijapaikkaa. Vähennykset jaksotettiin kolmelle lukuvuodelle vuodesta 2013 lähtien.

– Opettajat ja esimiehet tekivät yhdessä kriteeristön, jolla eri koulutusalat pantiin järjestykseen. Kriteereinä olivat valmistuminen ja työllistyminen tai pääsy jatko-opintoihin, ensisijaisten hakijoiden määrä, opiskelijapalaute ja ennakointitieto, kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen listaa.

Kriteeristön ansiosta vältyttiin sekä henkilöstön että kuntayhtymän omistajakuntien poliittiselta kädenväännöltä. Lopputuloksena oli neljän opintoalan – painoviestinnän, suunnitteluassistentin, vaatetusalan sekä luonto- ja ympäristöalan – lakkautus.

– Meillä henkilöstö tietää, mitä, miksi ja millä perusteilla ratkaisuja tehdään, Pirskanen sanoo.

 

Meillä ihmiset luottavat toisiinsa ja arvostavat toisiaan. Luottamus pitää satavarmasti kaikissa tilanteissa, Ilkka Pirskanen tähdentää.


 

Vaikeissakin tilanteissa on tärkeää puhua asioista suoraan, työsuojeluvaltuutettu, lehtori Toni Niemeläinen sanoo. Hän on ollut henkilöstön tavoitettavissa ja keskustellut avoimesti koko työyhteisön kanssa ja erityisesti heidän kanssaan, joita muutokset koskevat.

– Olen tsempannut porukkaa ja viestinyt, että meillä on kolme vuotta aikaa. Vaikka jokin koulutusala tässä vaiheessa lakkaa, voidaan kuitenkin tehdä töitä sen eteen, että ala säilyy elinvoimaisena. Porukka on hyväksynyt toimet, koska koulutuskuntayhtymä ei ole niitä itse aiheuttanut, Niemeläinen korostaa.

Yhteistyötoimikunnan jäsen, lehtori Kai-Eerik Nyholm kuvailee yt-toimikunnan henkeä ja keskusteluyhteyttä hyväksi.

– Asioihin on suhtauduttu rauhallisesti ja ennakointi on tehty hyvin. Asioista on puhuttu reilusti ja oikeilla nimillä.

Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon ei Nyholmin työpaikalla Joensuun Niittylahden toimipisteessä ole enää myönnetty uusia aloituspaikkoja eli koulutusalat lakkaavat vuonna 2017. Niittylahden toimipisteessä on kuitenkin säästytty suuremmilta irtisanomisilta.

– Suuret muutokset näkyivät henkilöstössä ensi alkuun epävarmuutena, mutta sitä on kyllä helpottanut koko kuntayhtymän avoin keskusteluilmapiiri, Nyholm sanoo.

Irtisanotut pyritään työllistämään yhtymän muihin avoimiin tehtäviin.

Niemeläisen mukaan haastavaa on, että irtisanomislapun saatuaan henkilö hoitaa vielä puoli vuotta opetusvelvollisuuttaan. Se voi olla kova paikka.

– Irtisanomisethan on aivan uusi ilmiö opetusalalla, joten historiaa ei ole.

Erilaisten ongelmatilanteiden selvittämiseksi koulutuskuntayhtymässä on käytössä työyhteisösovittelu, johon on koulutettu työsuojeluvaltuutettuja, luottamusmiehiä ja esimiehiä.

– Parhaimmillaan sovittelu toimii silloin, kun tilannetta pystytään käsittelemään heti ongelman kärjistyttyä, Heli Harjula sanoo.

Keskusteluissa tulee Harjulan mukaan usein esille asioita, jotka ovat jääneet vaivaamaan tai joita ei ole ratkaistu.

– Hankalista ajoista huolimatta opettajilla on usko hyvän tekemiseen. Olen ylpeä upeasta henkilöstöstämme. Kiitos kuuluu esimiehille ja alueen kuntapäättäjille, jotka uskovat ammatilliseen koulutukseen, Harjula sanoo.

Kirkas johtotähti yt-menettelyjen keskelläkin on kehittämistyö.

Ensi lukuvuonna opettajat saavat käyttää neljä työpäivää yhteissuunniteluun. Uudet ammatillisen koulutuksen perusteet ja niihin sisältyvät työelämäkokonaisuudet viedään yhteissuunnittelun avulla käytännön tasolle.

Tuomo Tikkasen mukaan yhtymän johto ymmärtää yhdessä tekemisen merkityksen. Yhteisiin ratkaisuihin henkilöstökin sitoutuu helpommin.

– Meillä ei ole sooloilijoita, jotka vain määräisivät mitä tehdään.

Koulutusjohtaja Milja Halonen kertoo, että koulutuskuntayhtymässä on satsattu paljon opettajien lisä- ja täydennyskoulutukseen sekä viestintävälineisiin ja mobiililaitteisiin. Kaikille opettajille on esimerkiksi hankittu älypuhelimet. Tabletteja on yhteiskäytössä.

Esimiehiä koulutetaan vuosittain muun muassa vuorovaikutteiseen johtajuuteen, muutoksen ennakointiin, palautteen antamiseen ja valmentavaan työotteeseen esimiestyössä.

– Henkilökohtaisesti olen saanut koulutusta vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä erilaisia työtapoja yhdessätekemiseen ja tiimityöskentelyyn. Esimerkiksi viime vuonna olin ainakin kymmenen päivää esimieskoulutuksessa.

Halonen pitää tärkeänä yhdessä tekemistä organisaation kaikilla tasoilla.

– Esimiehen on tiedettävä lainsäädännön muutokset ja pysyttävä ajan tasalla. Se helpottaa arjen työtä.

Vaikka Pohjois-Karjalassa tulevaisuuteen suhtaudutaan valoisasti, uhkakuviltakaan ei suljeta silmiä.

Ilkka Pirskanen ennustaa, että valtio leikkaa lisää koulutuksen järjestämislupien rahoitusta tai opiskelijaa kohti tulevaa rahoitusta tai tekee leikkauksista jonkinlaisen yhdistelmän.

– Leikkauspäätöksiä tehtäessä pitäisi katsoa, miten paljon koulutuksen järjestäjällä on ollut ensisijaisia hakijoita.

Heli Harjula pitää huonona eduskuntavaalien alla esitettyä 2+1-mallia, jossa ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija olisi viimeisenä vuonna työelämäjaksolla.

– Meidän maakunnassamme ei ainakaan kaikilla aloilla ole nuorille tarjolla riittävästi tasalaatuisia työpaikkoja.

Haastateltavat vakuuttavat, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä halutaan jatkossakin nojata luottamukseen, avoimuuteen ja arvostukseen. Dialogi jatkuu.

Pohjois-Karjalan koulutus­kunta­yhtymä

  • Sijoittui tänä vuonna viidenneksi Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen listalla suurten organisaatioiden sarjassa. Great Place to Work tutkii ja palkitsee työpaikkoja noin 50 maassa.
  • Saanut opetusministeriön Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuosina 2004, 2008 ja 2012. Palkittu vuonna 2010 Suomen laatupalkintokilpailun Recognised for Excellence -kunniakirjalla.
  • 13 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Jäsenkunnissa on yhteensä 168 600 asukasta.
  • Toimii koko maakunnan alueella. Ammattiopistoja yhtymällä on Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Pohjois-Karjalan aikuisopisto kouluttaa ja kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ympäri Suomea.
  • Opiskelijoita on 7 500. Henkilökuntaa on reilu tuhat, mistä opetushenkilöstöä noin 660.