Eija Kamppuri, Helena Kahl ja Niilo Hirvonen ovat keskustelleet yleiskorotuksista, järjestelyvaraeristä, prosenteista ja perälaudoista monissa valtuuston kokouksissa.

TAULULLA

Neuvotteluaikaa kaksi kuukautta

Kaikki kunta-alan virka- ja työehtosopimukset on irtisanottu. Toimenpide varmistaa mahdollisuuden työtaistelutoimiin, ellei neuvotteluissa päästä sopuun tammikuun loppuun mennessä.

Maija-Leena Nissilä teksti / Jarkko Mikkonen kuva / Opettaja 21/2017

Kunta-alan pääsopijajärjestöt sanoivat tämän viikon tiistaina irti kaikki kunta-alan virka- ja työehtosopimukset, siis myös OVTESin ja KVTESin. OAJ on sanonut irti omissa nimissään olevat sopimukset.

Jo edellisellä viikolla irtisanottiin yliopistojen, valtion ja kirkon sopimukset. Myös Avaintan sopimukset on irtisanottu.

Nykyiset sopimukset ovat voimassa tammikuun loppuun asti, neuvotteluaikaa on siis kaksi kuukautta. Puheenjohtaja Olli Luukkainen odottaa vaikeita neuvotteluja erityisesti yksityisen puolen Sivistan kanssa.

– Kuntapuolella neuvottelukulttuuri on ratkaisukeskeinen, mutta yksityisellä tarjotaan jo nyt uusia heikennyksiä ja sanelumentaliteettia valitettavasti esiintyy. Koska tilanne näyttää vaikealta, järjestövalmiutta on tarpeen kohottaa ja sitä on jo lähdetty valmistelemaan koko JUKOn voimin, Luukkainen toteaa.

Koska kaikki julkisalan sopimukset on irtisanottu, voidaan tarvittaessa aloittaa työtaistelutoimet, mikäli helmikuun alkuun mennessä ei ole päästy ratkaisuun uusista sopimuksista.

– Emme pyri työtaisteluun, mutta sekin vaihtoehto on nyt mahdollinen, OAJ:n ja JUKOn puheenjohtaja Luukkainen sanoo.

Teknologiateollisuus avasi työmarkkinaneuvottelut tekemällä kaksivuotisen sopimuksen, jossa on optio kolmanteen vuoteen. Palkankorotustaso on molempina vuosina 1,6 prosenttia. Muut teollisuusliitot ovat tehneet samantasoisia sopimuksia.

OAJ:n valtuutetut pohtivat, miltä vastaavanlainen korotus omassa palkkapussissa tuntuisi.

– Lastentarhanopettajan pienessä palkassa 1,6 prosenttia on todella vähän. Palkan pitäisi mielestäni olla noin 2 600 euroa kuussa eli tarvitsemme 300 euron korotuksen. Olisiko euromääräinen korotus lastentarhanopettajille parempi, lastentarhanopettaja, Tampereen varhaiskasvatuspuolen päätoiminen luottamusmies Eija Kamppuri miettii.

Kiteen lukion ja Arppen koulun matematiikan ja fysiikan lehtori Niilo Hirvonen pitää hyvänä 2+1-mallin pituutta.

– Yksivuotinen sopimus on tosi lyhyt. Kaksivuotiseen sen sijaan on helpompi sisällyttää tekstimuutoksia, mikä tuo liikkumavaraa, Hirvonen tietää.

Vuosina 2003–2007 julkisen puolen työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä kurottiin umpeen palkkaohjelmilla. Luukkainen haluaa opettajille jälleen useampivuotisen palkkaohjelman korjaamaan yksityisen ja julkisen puolen palkkaeroja. Valtuutetut komppaavat.

– Lomarahan leikkaukset ja kikyn tuoma työajan pidennys aiheuttavat, että julkinen sektori tulee muutenkin takamatkalta. On varmistettava, ettemme enää jää jälkeen, Hirvonen sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo torppaa toiveet julkisen sektorin lomarahaleikkausten perumisesta. OAJ:n valtuuston kokouksessa puhuneen Orpon mukaan valtiontalouden nopea kasvu ei ole korjannut talouden ongelmia, eikä velaksi eläminen ole päättymässä.

– En halua Suomen enää koskaan olevan sellaisessa tilanteessa, että talous ei kasva kymmeneen vuoteen. Talous on saatava kuntoon, jotta pystymme tekemään muutakin kuin leikkaamaan.

Orpo haluaisi opettajille kunnolliset resurssit tehdä tärkeää työtään. Hän kuitenkin myöntää, että esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin kannalta samanaikaiset säästötoimet ovat pahasta.

 

Lomarahaleikkaukset harmittavat.

– Olen maksanut muun muassa lasten harrastusten lisenssimaksuja ja auton kuluja lomarahoilla. Viime kesänä jouduin reissussa maksamaan aiempaa enemmän luottokortilla, Kamppuri kertoo.

Ainoa hyvä puoli lomarahan leikkaamisessa on sen määräaikaisuus. Siksi lomarahojen kompensoiminen tulevalla työmarkkinakierroksella on valtuutettujen mukaan tarkkaan harkittava.

– Sopimuksen mukaan leikkauskertoja on enää kaksi. Järjestelyeriä ei kannata lomarahojen leikkaamisen kompensointiin uhrata, koska sitten maksaisimme lomarahamenetykset kahteen kertaan, Hirvonen sanoo.

Ammatillisen koulutuksen reformi, lukiouudistus, opetussuunnitelmauudistukset ja tuottavuustavoitteiden kiristäminen kuormittavat opettajia. Siksi valtuutetut toivovat parannusta myös työhyvinvointiin.

Kainuun ammattiopistossa on käyty kahdet isot yt-neuvottelut vuosina 2014 ja 2016. Jälkimmäisellä kierroksella 20 työntekijää joutui lähtemään.

– Reformin myötä rahat on viety, ja yt-neuvotteluiden jälkeinen tunnelma on raskas. Työntekijät ovat niin väsyneitä, etteivät jaksa itseään hoitaa, Kainuun ammattiopiston ammatillinen erityisopettaja, vestonomi Helena Kahl pahoittelee.

Kahlin mukaan ongelmia ja mielipahaa syntyy myös siitä, että monialaisessa oppilaitoksessa saattaa opettajilla olla erilaiset palvelussuhteen ehdot, vaikka he opettavat samoja opiskelijoita.

– Odotan, että vuosityöaikamallista päästäisiin sopuun ja se toisi selkeyttä työn tekemisen ehtoihin, Kahl toivoo.

Hätiköidyt päätökset heikentävät opettajien asemaa Niilo Hirvosen mukaan myös yleissivistävällä puolella. Uusi lukiolaki pitäisi tuoda eduskuntaan puolen vuoden sisällä, mutta kellään ei tunnu olevan käsitystä siitä, mitä on tulossa.

– Lukio-opettajien palkkauksessa pitäisi huomioida ylioppilaskokeiden valvontaan ja korjaamiseen käytettävän ajan lisääntyminen. Tarvitsemme valtakunnallisen mallin, koska kunnissa on kirjavia käytäntöjä, Hirvonen toteaa.

Lastentarhanopettajilta työelämä vaatii Eija Kamppurin mukaan jonglöörin taitoja.

– Työnantajan pitäisi ymmärtää lapsiryhmän ulkoisen työn määrä. Lastentarhanopettajat pysyisivät paremmin päiväkotityössä, jos heillä olisi oikeasti mahdollisuus tehdä kaikki vaaditut tehtävät, Kamppuri sanoo.
 

Lue lisää valtuustouutisia → oaj.fiUutiset 15.–17.11.2017