PÄÄKIRJOITUS

Kahvia kuppiin, jos kärkikahinat kiinnostavat!

/ Opettaja 21/2017

Lämpimät onnittelut, itsenäinen Suomi! Eiköhän laiteta satavuotiaan kunniaksi kahvit porisemaan!

Tilastokeskus on Suomen juhlavuoden kunniaksi koonnut pitkän listan asioista, joissa Suomi on maailman huipulla. Kotimaamme yltää kärkeen muun muassa osaamisessa, turvallisuudessa, vakaudessa – ja kahvinjuonnissa. Vaan miten käy tulevaisuudessa?

Jos asetamme tavoitteeksi olla kahvinjuonnissa ykkösiä vielä kymmenen tai sadan vuoden päästä, pitää tarttua toimeen. Kilpailu nimittäin kiristyy. Esimerkiksi Kiinassa kahvia juodaan nyt kolme kertaa enemmän kuin muutama vuosi sitten. Menestyäksemme meidän pitää siis kitata kahvia vähintään nykyiseen tahtiin ja koukuttaa uudet sukupolvet jo varhain kahvin ihanuuteen.

Kahvikisassa jokainen kupillinen auttaa meitä pysymään kärjessä. Mites on osaamisen kanssa? Siinäkin kilpailu kiristyy. Kiinassa ei ainoastaan hörpitä kahvia, vaan sielläkin jatkuvasti yhä useampi hankkii korkeakoulutuksen.

Suomen menestyminen osaamisvertailuissa ei ole sattumaa. Taustalla on pitkäjänteinen työ sen eteen, että kaikki saavat oppia.

Osaamiskuppiin on kaadettu tujua tavaraa jo itsenäisyyden alusta, jolloin koulutuksen ylläpitäminen määriteltiin julkisen vallan tehtäväksi. Oppivelvollisuus säädettiin 1920-luvulla, ja jopa erittäin vaikeina sotavuosina satsattiin siihen, että lapset pääsevät kouluun.

Oppimisen esteitä on purettu määrätietoisesti. Suomesta tuli 1940-luvulla maailman ensimmäinen maa, jossa tarjottiin kaikille ilmainen kouluruoka. Ammatillista koulutusta kehitettiin 1950-luvulla vastaamaan teollisuuden osaamistarpeisiin, ja 1960-luvulla yliopistot laajenivat maakuntiin ja toivat korkeakoulutuksen yhä useamman saataville.

Koulutuksen tasa-arvoa lisäsi 1970-luvulla startannut maksuton peruskoulu. Varhaiskasvatus alettiin nähdä lapsen oikeutena 1980-luvulla ja lapsille säädettiin subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Laman keskeltä nousussa auttoi 1990-luvulla aloitettu ammatillinen näyttötutkintojärjestelmä.

Kansan osaamiseen satsaaminen kantoi hedelmää: 2000-luvulla Suomessa juhlittiin Pisa-tutkimuksen ykkössijaa. Sitten jossain romahtivat pörssikurssit. Sen seurauksena 2010-luvulla osaamiskahvia ei ole santsattu. Vuosikymmenen suurin merkkipaalu on kolmen miljardin euron leikkaus osaamisesta. Koulutuksen arviointikeskuksen tuore selvitys vahvistaa, että leikkaus on iskenyt siihen, millä osaamista tehdään: opetukseen.

Visioista meillä ei ole nytkään pulaa, mutta visio on vasta haave kahvin tuoksusta. Haaveilla Suomi ei pysy ykkösenä. Kun itsenäisyyspäivän juhlakahvit on juotu, on päättäjien korkea aika kääriä hihat ja siirtyä kansan osaamisen kehittämisessä haaveilusta toteutukseen. Katsauksen menneisiin merkkipaaluihin ja ideoita tulevaan voi katsoa osoitteesta bit.ly/merkkipaalut.

Heikki Pölönen
heikki.polonen@oaj.fi
Twitter: @hesep

 

TOIMITTAJALTA

 

Joulukalenteri auttaa jaksamaan

Neljän viikon päässä häämöttävä joulu tuo talven pimeyteen kaivatun hengähdystauon.

Minusta parasta joulussa on juhlan odotus. Nautin siitä, kuinka parvekkeille ja pihapuihin sikiää joka päivä lisää valoköynnöksiä ja punainen väri tuikkii joulukukissa ja tonttulakeissa.

Myös joulukalenteri on hieno juttu. Joka aamu avattava luukku viestii siitä, että tulossa on ainutlaatuinen päivä iloineen ja murheineen.

OAJ:n joulukalenteriin on kerätty tänä vuonna opettajilta jaksamisvinkkejä. Luukkuja avataan Instagramissa.

Mitä odotat innolla, kun menet töihin? Miten autat kaveria jaksamaan? Millaisilla ajatuksilla lohdutat itseäsi, kun hommat menevät pieleen? Lähetä oma vinkkisi osoitteeseen tiina.tikkanen@oaj.fi.

Tiina Tikkanen