KOLUMNI

Menestystarina ei saa katketa

Sanni Grahn-Laasonen teksti / Opettaja 19/2017

Satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen menestystarina on kertomus lukevasta kansasta. Lukemisen arvostus, tutkimukseen pohjautuva koulutuksen jatkuva kehittäminen sekä peruskoulun ja maailman parhaan kirjastolaitoksen kaltaiset sosiaaliset innovaatiot ovat nostaneet Suomen lukutaidon kärkimaaksi.

Suomalaisnuoret ovat lukutaidossa kansainvälistä parhaimmistoa, mutta meillä on myös merkittäviä huolenaiheita. Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee. Heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt. Perhetausta ja asenteet määrittävät entistä enemmän oppilaiden lukutaidon tasoa. Osaamistaso on laskenut erityisesti pojilla, joiden vanhemmilla on vain perusasteen tutkinto ja kulttuurin harrastaminen kotona on vähäistä.

Ehkä eniten hätkähdyttää tutkimustulos, joka kertoo, että enää vain neljännes suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Sadut, lorut ja tarinat ovat mittaamattoman arvokkaita lapsen kehitykselle ja oppimiselle.

Monilukutaidon käsite on vahvasti mukana uusissa opetussuunnitelmien perusteissa. Varhaiskasvatuksella on niin ikään tärkeä rooli. Suomen kulttuurirahasto, Lukukeskus, sen jäsenjärjestöt, muut alan asiantuntijaorganisaatiot sekä kunnat ovat ryhtyneet toimiin tukeakseen lasten ja nuorten lukemisharrastusta.

Kutsun opettajat mukaan uuteen, kansalliseen lukutaitofoorumiin, jonka tehtävänä on laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. Suuntaviivat sisältävät ehdotuksen siitä, miten lukemisharrastuksessa ja lukutaidossa havaitut huonot kehityspiirteet korjataan ja miten varmistetaan, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on jatkuvan oppimisen ja aktiivisen elämän kannalta riittävä lukutaito.

Suomen satavuotisjuhlavuonna tarvitsemme yhteisiä vastauksia siihen, miten varmistamme, että menestystarina lukevasta kansasta ei pääse katkeamaan.

Sanni Grahn-Laasonen on opetusministeri.
sanni.grahn-laasonen@minedu.fi