TEEMANA MEDIAKASVATUS

Mainettaan suurempi some

Sosiaalinen media on nuorten tärkein uutislähde. Kouluttaja ja tietokirjailija Harto Pöngän mukaan taito käyttää sosiaalista mediaa kuuluukin kansalaistaitoihin. Oppilaanohjaaja Nina Heikkinen muistuttaa, että somen opettaminen vaatii sen käyttämistä.

Jenni Räinä teksti / Teija Soini kuvat / Opettaja 19/2017

Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa huomioidaan sosiaalisen median vaatimia taitoja sekä sosiaalinen media oppimisalustana. Somekouluttaja ja tietokirjailija Harto Pönkä on tähän tyytyväinen.

Hänen mukaansa kyky toimia somessa on tärkeä kansalaistaito. Kun hallitsee sosiaalisen median, on myös vahvemmilla niin työelämässä kuin oppimisessakin.

Samaa mieltä on Oulun Ritaharjun koulun oppilaanohjaaja Nina Heikkinen. Hän on opettajana tieto- ja viestintätekniikan kurssilla, jolle osallistuvat kaikki Oulun seitsemäsluokkalaiset. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen jokainen oppilas hallitsee samat perustaidot.

Kun Nina on toteuttanut harjoituksia sosiaalisesta mediasta, hän on törmännyt yleiseen ongelmaan: taitoja pitää pystyä harjoittelemaan, mutta julkinen some ei ole usein siihen paras paikka.

– Esimerkiksi yrittäjyyden kurssilla olemme tehneet videoita eri yritysmuodoista, mutta emme juuri julkaise niitä. Oppilaista osalla ei ole vanhempien lupaa julkaisemiseen, ja toiset pelkäävät netissä anonyymisti annettavia ikäviä kommentteja.

Nina käyttää monesti harjoitusten alustana Office 365:n Sharepoint-yhteistyökalua.

Oululainen Harto Pönkä kouluttaa somea opettajille ympäri Suomea. Hänen mukaansa juuri Office 365 ja Google G ovat yleisiä alustoja harjoitteluun.

– Näissä taitoja voidaan harjoitella turvallisesti ikätason mukaan. Suljettuun ympäristöön ei tule huutelijoita ulkopuolelta, eikä julkaisua tarvitse tehdä heti oman nimen ja kasvojen kanssa.

Yksi opsissa mainituista taidoista on monilukutaito, joka on Harton mukaan keskeinen juuri somessa. Verkkoon syntyy jatkuvasti uudenlaisia sisältöjä ja palveluja. Niissä kaikissa on omanlaisensa sisällöt ja viestintätavat.

– Tämän mediamaiseman ymmärtäminen sekä kyky arvioida ja tuottaa sisältöä sinne on monilukutaitoa.

Esimerkiksi Wikipediaa käytettäessä monilukutaito tarkoittaa sitä, että sisällön hakemisen lisäksi nuori osaa selvittää, ketkä artikkelia ovat muokanneet, montako muokkaajia on ja millaista keskustelua tekstin taustalla on käyty.

Silloin tällöin Nina Heikkinen on käyttänyt opetuksessa videoita, joita suositut tubettajat ovat tehneet yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Niillä saa hyvin oppilaiden huomion.

Harto vinkkaa, että videot ovat herkullinen tapa myös monilukutaidon harjoitteluun.

– Erottavatko nuoret kaupallisen yhteistyön ja hoksaavatko he, että videot ovat yritykselle mainos? Osaavatko he katsoa kriittisesti, mitä sanotaan tai mitä jätetään sanomatta yhteistyön vuoksi? Ja tekevätkö tubettajat yhteistyön näkyväksi videoissaan?

– Näistä me keskustelemme oppilaiden kanssa, Nina myötäilee.

– Silloin se on todella hyvä harjoitus monilukutaidosta, jossa mennään nimenomaan pinnan alle, Harto kehuu.

Monilukutaito liittyy olennaisesti tiedonhakemiseen. Harto huomauttaa, että sosiaalinen media on ollut vuodesta 2014 lähtien suomalaisten tärkein media. Nuorille se on kaikkein tärkein uutislähde.

– Puhumme sitten tubettajasta, oikeasta uutisesta tai valeuutisesta, nuorten pitää osata arvioida, voivatko he luottaa sanoman sisältöön. Heidän täytyy ymmärtää sitä ympäristöä, jossa he tulevat toimimaan.

Eikä vain nuoren vaan myös aikuisten ja opettajien. Nina myöntää, että välillä sosiaalisen median virtausten perässä on työlästä pysyä.

– Kaikesta uusimmasta ei pysty olemaan kärryillä, mutta pitäisi tietää, miten siellä toimitaan.

Jotta taitoja pystyy opettamaan, pitää sosiaalista mediaa käyttää. Ninan mukaan sosiaalisen median hyödyntäminen on tärkeää myös oman ammatillisen kehittymisen näkökulmasta. Sieltä saa hyviä verkostoja ja ideoita.

Harto muistuttaa, että nuorten ja aikuisten tavat ajatella somesta poikkeavat toisistaan. Hän kuvailee kuilua isoksi. Aikuiset ovat tottuneet alusta lähtien käyttämään somea julkisena alustana.

– Nuoret viestivät pääsääntöisesti suljetuissa ympäristöissä, he snäppäävät kavereiden kanssa tai ovat Whatsappissa omissa ryhmissään. Facebookissa he ovat vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa.

Nina Heikkinen käyttää opetuksessaan muun muassa Skypeä, jonka avulla voi tutustua työpaikkoihin tai ammattiopiston koulutuksiin. Oppilaat ovat jakaneet työelämään tutustumisjakson kokemuksia toisilleen Padlet-alustalla, ja uusia aiheita on voitu alustaa kännyköillä pelattavan Kahoot-tietokilpailun avulla.

Lisäksi Nina käyttää työssään Instagramia. Opon tilin seuraajina on sekä oppilaita että vanhempia.

– Laitan sinne esimerkiksi kesätyövinkkejä. Kun käymme yritys- tai oppilaitosvierailuilla, postaan sieltä kuvia. Tällöin nekin, jotka eivät ole olleet mukana, näkevät paloja vierailusta. Oppilaat tavoittaa hyvin Instagramin ja muiden somevälineiden avulla.

Harto Pöngän mukaan Ninan työskentelymalli sopii hyvin oppilaanohjaajan työnkuvaan.

– Sinulla on vähän tunteja käytettävissä, mutta siitä huolimatta voit tarjota oppilaillesi sisältöjä. Tuolloin puhutaan kuratoinnista. Eli haet verkosta sisältöjä, joita välität oppilaillesi muulloinkin kuin tuntiesi aikana.

Sisältöjen lisäksi keskustelua tulee tavoista käyttää sosiaalista mediaa.

– Välillä joku oppilas sanoo, että joku on ottanut hänestä kuvan ilman lupaa. Sitten käymme yhdessä näitä tapauksia läpi, Nina kertoo.

– Esimerkkitapaukset ovat parhaita tilanteita käydä sääntöjä läpi. Muuten saarnaaminen ei olekaan välttämättä kauhean tehokasta, Harto sanoo.

Kuuluuko some-etiikan opettaminen sitten kouluun vai kotiin?

Harton mukaan somessa tulisi päteä samat käyttäytymissäännöt kuin muutenkin. Oppilaat oppivat säännöt kotona, mutta ne kuuluvat myös koulun kasvatustehtävään.

– Hyvä peruskysymys oppilaille on, miltä sinusta itsestäsi tuntuisi. Älä esimerkiksi kerro somessa toisista ihmisistä asioita, joita et haluaisi itsestäsi kerrottavan.

Harto Pönkä

Kouluttaa opettajia somesta ja työskentelee digimedia-alan yrittäjänä.

Kirjoittanut teokset Open somekirja ja Sosiaalisen median käsikirja.

Aloittanut 2008 Oulun yliopistossa jatko-opinnot yhteisöllisestä oppimisesta sosiaalisessa mediassa.

Harton mielestä somen paras sovellus on Twitter. Hän jakaa siellä kirjoituksiaan ja esityksiään sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä opetuksessa.
 

Nina Heikkinen

Oulun Ritaharjun yhteiskoulun oppilaanohjaaja ja yrittäjyyden opettaja.

Työskennellyt aiemmin verkko-opetuksen suunnittelijana Oulun seudun ammattiopistossa, opettanut urasuunnittelua ja somea PSK-aikuisopistossa ja toiminut verkko-ohjaajana Oulun Avoimessa yliopistossa.

Ninan mielestä somessa paras sovellus on Instagram, jossa pääsee kurkkaamaan nuorten maailmaan.