Tunkkainen totuus

Huono sisäilma ärsyttää hengitysteitä. Se myös lisää infektioita, neurologisia oireita ja kilpirauhassairauksia. OAJ:n ja Turun yliopiston sisäilmatutkimus osoittaa, että mikrobien aiheuttama oirekirjo on paljon aiemmin havaittua laajempi.

Tiina Tikkanen teksti / Minna Mäkipää kuvitus / Opettaja 19/2017

Työpaikkojen sisäilmaongelmat verottavat vakavasti opettajien voimia. Noin viidesosa OAJ:n ja Turun yliopiston tutkimukseen vastanneista opettajista keikkuu jaksamisensa rajoilla sisäilmaoireiden takia. He pitävät epätodennäköisenä sitä, että jaksaisivat töissä eläkeikään asti.

Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta pitää vastaajien arviota työssäjaksamisestaan huolestuttavana, sillä tutkimusten mukaan työntekijän oma arvio on hyvin lähellä todellisuutta. Homeelle ja viemärin hajulle altistuminen heikentävät ennustetta työssäjaksamisesta.

– Jaksamiseen vaikuttavat tietenkin monet asiat, mutta raikas sisäilma on yksi tärkeimmistä. Kesken jäänyt työura on inhimillinen tragedia ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi, Putus muistuttaa.

OAJ:n ja Turun yliopiston tekemän laajan koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan sisäilmatutkimuksen kysymyksiin vastasi viime keväänä 5 000 opettajaa ja opetusalan esimiestä.

Pöly, melu, mikrobit ja huono sisäilma kiusaavat 85:tä prosenttia vastaajista, ja terveydellistä haittaa niistä on aiheutunut 40 prosentille.

Tukkoisuudesta, äänen käheydestä ja kuivasta yskästä kärsitään etenkin 1960–1980-luvun rakennuksissa. Kaikkein eniten oireet piinaavat 1970-luvulla rakennetuissa taloissa työskenteleviä. Heistä 66 prosenttia ilmoitti kokeneensa sisäilmahaittoja.

Peruskoulussa ja esiopetuksessa melkein joka viides oli vaihtanut työtä tai työpistettä kuluneen vuoden aikana sisäilmaongelmien vuoksi. Joka toinen vastaaja välttäisi joitain tiloja työpaikallaan, jos se olisi mahdollista.

Nenään kannattaa luottaa. Kun se haistaa tunkkaisuuden, homeen tai viemärin hajun, ollaan heikolla maaperällä. Kansainvälisissä tutkimuksissa oireiden ja mikrobiperäisen hajun välinen yhteys on todettu vahvaksi, ja samaa todistaa nyt tehty tutkimus. Se vahvistaa myös aiemmat tutkimustulokset siitä, että huono sisäilma lisää astmaa sekä ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja ihoa.

– Tämä on tiedetty jo pitkään. Vähemmän on puhuttu siitä, että huono sisäilma lisää infektiosairauksia kuten flunssaa, poskiontelotulehduksia ja keuhkoputkentulehduksia sekä pitkittää niiden kestoa, Tuula Putus sanoo.

Noin 65 prosenttia vastaajista on ollut poissa työstä hengitystieoireiden tai infektion vuoksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Jopa yli 70 prosenttia on ollut sairaana työssä, heistä 15 prosenttia usein.

– Töistä ollaan pois pari kolme päivää, mutta oireet kestävät viikkoja.

Uusina vaivoina selvityksessä nousevat esiin neurologiset oireet kuten väsymys, päänsärky, ärtyneisyys ja muistihäiriöt.

– Tiedetään, että nämä oireet vaivaavat myös oppilaita. Väsynyt, ärtynyt opettaja ja väsynyt, ärtynyt oppilas on huono yhdistelmä.

Tutkimus vahvistaa myös epäilyä mikrobialtistuksen yhteydestä esimerkiksi diabetekseen, nivelreumaan ja kilpirauhassairauksiin.

Tulokset kertovat, että opettajan työssä sinänsä ei ole vikaa. Vastaajista 67 prosenttia viihtyy työssään hyvin, ja yli 80 prosenttia sanoo työnsä olevan mielenkiintoista ja innostavaa.

Huono sisäilma kuitenkin nakertaa työstään innostuneiden opettajien työmotivaatiota. Sen lisäksi jaksamista heikentävät kiire ja stressi, joita 40 prosenttia kertoo kokevansa. Joka neljännellä vastaajalla työkuormitus on liiallista ja yli puolella ainakin joskus liian suurta.

Vertaistuki on jaksamisessa iso apu. Lähes 70 prosenttia kertoo saavansa työtovereiltaan useimmiten apua, kun sitä tarvitsee.

Naisten ja miesten väliltä paljastuu mielenkiintoisia eroja. Naiset pitävät työtään kiinnostavana merkitsevästi miehiä useammin. Toisaalta he kokevat myös työkuormituksensa miesvastaajia suuremmaksi. Miehet raportoivat sisäilman viihtyvyys- ja terveyshaittoja naisia vähemmän.

 

Koulujen sisäilmaongelmat ovat olleet esillä jo 25 vuotta, mutta niiden kanssa kamppaillaan yhä.

OAJ arvioi vuonna 2012, että korjausta vaativia päiväkoteja ja kouluja oli noin 2 000. Tämän tutkimuksen mukaan huonokuntoisia, terveydelle haitallisia päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksia on Suomessa noin 3 000.

Viidessä vuodessa tilanne on siis huonontunut, ja OAJ:n toimistoon virtaa viestejä sisäilmasta sairastuneilta opettajilta tiheään tahtiin.

Sisäilma-asioita hoitavan työelämäasiamiehen Riina Länsikallion mielestä raja on tullut vastaan.

– Nyt ei saa viivytellä enää yhtään. Tarvitaan kunnollisia peruskorjauksia tai kokonaan uusia rakennuksia.

Jo pitkään on tiedetty, että pinta- ja tiivistyskorjaukset eivät riitä ongelmien selättämiseen, mutta rahapulassaan kunnat tekevät niitä edelleen.

OAJ:n mielestä valtion on otettava ohjat ja ryhdyttävä rahoittamaan päiväkotien ja koulujen korjausta ja rakentamista. Toiveikkuutta herättää hallituksen Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelma, jonka pitäisi startata vuoden sisällä. Ohjelman mukaan terveet, oppimista tukevat koulut ovat strateginen sijoitus Suomen tulevaisuuteen.

Länsikallio vaatii kannustimia korjaussuunnitteluun, peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen. Suomeen tarvitaan rakentamisen laatukriteerit, joiden laiminlyönnistä rangaistaan nopeasti sakoilla. Kriisitilanteita varten tarvitaan väistötilaohjelma, ja kiinteistöjen käyttöönotossa kaivataan kunnollista perehdytystä.

– Terveydenhuoltolakia pitää laajentaa koskemaan myös varhaiskasvatusta. Lisäksi lakia pitää muuttaa niin, että terveysriski on arvioitava kuukauden kuluessa sisäilmaoireilusta, Länsikallio sanoo.

Siitäkin OAJ saa jatkuvasti viestejä, että työterveyshuolto ei suhtaudu opettajien oireiluun vakavasti. Myös jotkut kiinteistönomistajat vähättelevät opettajien oireita.

Sisäilmasairastuneiden sosiaaliturva on rempallaan, ja he ovat vaarassa pudota turvaverkkojen läpi.

– Kela ei myönnä sairauspäivärahaa, jos ihmisellä ei ole diagnoosia, ja vain harvalle sisäilmasairaalle diagnoosi heltiää. Myös työkyvyttömyyseläkepäätöksiä on liian vaikea saada, Länsikallio kommentoi.

Hänen mielestään tarvitaan kunnollisia tautiluokituksia, ja työkyvyttömyyden rinnalle tarvitaan työpaikkakyvyttömyyden käsite.

– Sisäilmasta sairastunut ei ole työkyvytön tekemään opettajan tehtävää, hän on työpaikkakyvytön, Länsikallio tähdentää.

Ei myöskään ole kohtuullista, että opettajat joutuvat hoitamaan työtiloista johtuvia ongelmia lääkityksellä ja syömään enemmän antibiootteja kuin muut ammattiryhmät.

Länsikallion mielestä rehtorien pitäisi tuntea terveys- ja turvallisuusasiat. Opettaja ei niille paljon voi tehdä.

 

Yhteisillä askelmerkeillä oikealle reitille

Jyväskylässä on otettu sisäilmaoireet vakavasti ja tehty töitä korjausten eteen noin kymmenen vuotta.

– Tärkein paperi työskentelyssä on menettelytapaohje. Siinä kerrotaan, mitä tehdä, kun joku saa oireita, kiinteistöjohtaja Esko Eriksson sanoo.

Korjauksia koordinoi sisäilmatyöryhmä, jossa ovat mukana tilojen käyttäjät ja omistajat sekä työterveyden ja työsuojelun edustajat.

– Meillä tehdään joka kolmas vuosi sisäilmakysely oireilusta riippumatta. Tuloksista näkyy, että sisäilmaoireista ei juuri enää raportoida. Suurin ongelma nykyisin on melu.

Kaupungin kaikissa uudishankkeissa rakennukset tehdään Terve talo -kriteeristöllä, jossa seurataan erityisesti kosteuden hallintaa ja puhtaustasoa. Suunnittelijoilta edellytetään kokemusta Terve talo -hankkeista, ja rakentamista valvoo Terve talo -konsultti.

– Koko organisaatiomme on sisäistänyt hyvän sisäilman tärkeyden, ja se otetaan huomioon arkisessa kiinteistönhoidossa.

Myös työsuojeluvaltuutettu Jari Poikolaisen mielestä sisäilma-asioissa on edistytty hienosti. Tällä hetkellä yksikään koulu ei toimi väistötiloissa.

– Olen ollut mukana sisäilmatyöryhmässä ja osallistunut uusien koulujen ja päiväkotien rakennushankkeisiin suunnittelusta lähtien. Opettajien kokemuksia on kuultu hyvin. Opettajien kannalta prosessit ovat usein harmittavan hitaita, koska tutkimustulosten saaminen kestää.
 

Kahdeksan miljoonaa Kankkulan kaivoon

Akaan Viialan Keskustan koulu peruskorjattiin pari vuotta sitten sisäilmaongelmien takia. Vaihtoehtona olisi ollut uuden koulun rakentaminen.

Remontoituun kouluun palattiin marraskuussa 2015. Ongelmat alkoivat heti, ja oireilu ja sairastelu räjähtivät lähtötilannetta pahemmiksi.

Lopulta oireet otettiin vakavasti, ja viime helmikuussa koulusta lähdettiin evakkoon. Kahdeksen miljoonan euron remontti oli epäonnistunut.

Pieleen meni monta asiaa, kertoo OAJ:n Akaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jan-Erik Järä.

Remonttipäätös perustui puutteellisiin tutkimuksiin, ja remontissa tehtiin selkeitä rakennusvirheitä. Esimerkiksi muovimatot asennettiin kostean betonin päälle. Remonttia ei valvottu kunnolla ja kouluun palattiin, kun korjaukset olivat vielä kesken. Loppusiivous tehtiin huonosti, ja betonipöly pahensi tilannetta.

Keskustan koulun väki on edelleen hajasijoitettuna eri paikoissa, eikä taito- ja taideaineiden opetussuunnitelmaa voida puutteellisten tilojen vuoksi toteuttaa. Henkilökunta on uupunut ja turhautunut. Opettajien tilanne huoltajien ja koulutuksen järjestäjän välissä on raskas.

– Sisäilmatyöryhmässä pyrimme viemään asioita sinnikkäästi yhteistoiminnalla eteenpäin. Päätöstä pysyvästä ratkaisusta ei vielä ole, Järä sanoo.

Kaupunginvaltuusto haluaa, että ratkaisu tehdään riittävään tutkimustietoon perustuen.

Näin tutkittiin

Sisäilmatutkimuksen tekivät OAJ ja Turun yliopisto.

Kysymyksiin vastasi 4 920 opettajaa ja esimiestä eri koulutusasteilta.

Oirekysely tehtiin keväällä 2017. Se lähetettiin sähköpostitse satunnaisotoksella valituille 20 000 OAJ:n jäsenelle.

Marraskuussa OAJ tekee työoloja koskevan kyselyn.