Mooc-kurssit lähtivät liikkeelle, kun Stanfordin yliopisto järjesti vuonna 2011 tekoälykurssin. Sille ilmoittautui yli 160 000 opiskelijaa kaikkialta maailmasta, Kimmo Vehkalahti kertoo.

TEEMANA TEKNOLOGIA

Tunteella tilastoista

Yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti digiloikkasi isosti ja rakensi suuren suosion saaneen tilastotieteen verkkokurssin. Hänen mielestään tilastotieteen pitää olla kivaa, ei kuivaa.

Tiina Tikkanen teksti / Veikko Somerpuro kuvat / Opettaja 17/2017

Vaaleanpunainen sydämenmuotoinen laskin, sarjakuvilla kuvioitu kravatti, värikkäitä julisteita, Jokeri-paita.

Yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahden työhuone Helsingin Unionin-kadulla pursuilee väriä ja elämää. Lasiseinän ovi on auki, ja opettajan rintapielessä on uusia opiskelijoita varten nappi, jossa lukee Ask me.

Myös yliopistossa oppimisesta on tullut netin myötä ajasta ja paikasta riippumatonta. Kimmon digiloikka on nimeltään tilastotieteen Mooc-kurssi, jolla opiskeli viime syksynä lähes tuhat ihmistä.

Mooc tulee sanoista Massive Open Online Course eli kaikille avoin verkkokurssi. Viime syksynä Kimmon kurssilla opiskeli yli 600 ihmistä, joista suuri osa oli läsnä vain verkon välityksellä.

– Yliopisto-opiskelijoiden lisäksi osallistujat ovat koululaisia, työporukoita ja eläkeläisiä. Kurssin voi suorittaa vaikka ulkomailta, ja työssäkäyvätkin saavat opiskella omaan tahtiinsa, Kimmo kertoo.

Kimmo nappaa opiskelijan oppimisen koukkuun käytännönläheisillä kysymyksillä. Hän opettaa lyhyin tietoiskuin, ja lopun ajan opiskelijat tekevät harjoituksia, joista saa välitöntä palautetta ja pisteitä. Massakurssi toimii, kun opiskelijat saadaan tukemaan toisiaan.

Tänä syksynä Moocin voi myös suorittaa pelkästään tehtäviä tekemällä.

– Tenttien ongelmana on, että työskentely kasautuu kurssin loppuun, mikä ei tue jatkuvaa opiskelua.

Kimmon kirjahyllyssä komeilee metrin verran esimerkiksi arkeologian, kielitieteen ja psykologian väitöskirjoja, joiden tekijöitä hän on auttanut menetelmäasioissa.

– Rakastan tilastotiedettä, sillä sen kautta voin olla utelias moniin suuntiin.

Kimmo tykkää sekä digistä että paperista.

– Digikirjojen sanahaku on ylittämätön, mutta toisaalta paperikirjaan voi tehdä omat merkintänsä ja tietää, että siellä ne pysyvät.

Dosentin tie tilastotieteen opintojen pariin kulki muutaman välivuoden kautta. Lukion jälkeen Kimmo työskenteli hotellisiivoojana ja atk-harjoittelijana.

Kun ovet Helsingin yliopistoon aukenivat vuonna 1990, tilastotieteen johdantokurssilla pyöriteltiin Cortinan talviolympialaisten mäkihyppytuloksia vuodelta 1956.

18 vuotta myöhemmin Kimmo alkoi opettaa samaa kurssia itse ja räjäytti sisällön vastaamaan nykyaikaa. Matemaattisen laskutaidon sijaan tavoitteeksi tuli tilastollinen lukutaito.

– Prosenttien kanssa sekoilevat välillä ministeritkin. Elämme visuaalisessa maailmassa, jossa tilastollisten kuvioiden ymmärtäminen on tärkeää.

 

Sysäys verkkokurssin laatimiseen tuli tietojenkäsittelytieteen ja opetusteknologian taitajalta Jaakko Kurhilalta, joka oli siirtynyt Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi.

Hän ehdotti Kimmolle kesän kynnyksellä kaksi vuotta sitten, että mitä, jos tehtäisiin kurssistasi Mooc.

– Olin lukuvuoden jälkeen väsynyt ja loman tarpeessa, enkä ensin vastannut Jaakolle mitään.

Loman jälkeen vastaus oli kyllä. Jaakko kannusti Kimmoa ja heitti ilmoille ajatuksen, että Mooc olisi valmiina jo seuraavana viikonloppuna.

– Ne olivat maagiset sanat. En halunnut dropata tunnelmaa ja vastasin, että oikeastaan Mooc on jo valmiina päässäni. Olin pitänyt kurssin kymmenen kertaa ja hionut sitä jatkuvasti paremmaksi. Tiesin, että uusi toteutus syntyy nopeasti.

Samana iltana Kimmo haali somessa kokoon tiimin, joka teki parissa päivässä kurssille valmiiksi esittelyvideon.

– Siinä kohtaa myös opettajuuteni alkoi muuttua. Olin vastannut kurssista yksin, mutta nyt huomasin tekeväni töitä tiimissä.

Vaikka Kimmo on itse ottanut mittavan digiloikan, hänelle sopivat pienemmätkin askeleet.

– Yliopisto on niin suuri ja monimutkainen ympäristö, ettei siellä pystytä millään etenemään samassa tahdissa. Onneksi digiloikka ei ole enää pelkkiä kehotuksia, vaan se on koko yliopiston läpäisevä ja määrätietoinen projekti.

Ensi vuoden alussa Kimmo lähtee puoleksi vuodeksi Barcelonaan ja Lontooseen.

Hän tarttui tilaisuuteen, kun valtiotieteellinen tiedekunta päätti, että sen professorit ja yliopistonlehtorit voivat joka neljäs vuosi hakea puolen vuoden mittaiselle tutkimuskaudelle. Ajan voi käyttää myös opetuksessa uusiutumiseen.

Päätös tuntui erityisen hyvältä vuoden 2016 jälkeen, jolloin Helsingin yliopisto irtisanoi 371 työntekijää.

– Olemme joutuneet säästämään vuosikaudet, ja nyt investoidaan omaan henkilöstöön! Toivottavasti tämä läpimurto leviää koko yliopistoon, Kimmo iloitsee.

Innostavaa tekemistä tutkimusvapaalle löytyi, kun kymmeniä tilastotieteen oppikirjoja kirjoittanut professori Brian Everitt pyysi Kimmoa tekemään kanssaan kirjaa tilastollisista monimuuttujamenetelmistä käyttäytymistieteilijöille.

– Natiivina Brian kirjoittaa tekstin. Minä teen ehdotuksia, korjailen, luonnostelen pari lukua, piirrän kuvia ja sovellusesimerkkejä, Kimmo kertoo.

Kuka?

Kimmo Vehkalahti on soveltavan tilastotieteen dosentti, Helsingin yliopiston huippuopettajien verkoston eli Opettajien akatemian jäsen ja suositun tilastotieteen Mooc-verkkokurssin tekijä.