PUHEENJOHTAJA

Tästä mittakaavaa sopimusneuvotteluihin

Olli Luukkainen teksti / Opettaja 17/2017

Koko julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa. Myös muun muassa yksityisen opetusalan ja yliopistojen henkilöstöä koskevat sopimukset päättyvät samaan aikaan. Tuossa joukossa ovat mukana kaikki OAJ:n jäsenet.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestölle JUKOlle edessä oleva liittokierros on suuri ja merkittävä ponnistus. OAJ on JUKOn suurin jäsenjärjestö. JUKO on mukana tekemässä sopimuksia, jotka koskevat yhteensä lähes 600 000:ta palkansaajaa. JUKO onkin koko suomalaisen työmarkkinakentän suurin toi-mija. Sen allekirjoittamien sopimusten piirissä on enemmän palkansaajia kuin minkään muun toimijan koko suomalaisessa työmarkkinakentässä.

Noin 76 000 opettajaa on kunta-alan sopimuksissa. Heistä noin 62 500 on opetusalan työ- ja virkaehtosopimuksessa OVTESissa ja noin 13 000 lastentarhanopettajaa kunta-alan yleisessä työ- ja virkaehtosopimuksessa KVTESissa. Kun kunta-alan neuvottelujärjestelmää tulevan maakuntahallinto- ja sote-uudistuksen yhteydessä uudistetaan, on lastentarhanopettajat saatava muiden opettajien kanssa samaan sopimukseen – eli OVTESiin.

Kunta-alan neuvottelupöytä on Suomen suurin sopimuspöytä. Kunta-alan sopimuksissa on kaikkiaan 422 000 palkansaajaa. Yhteensä neuvoteltava palkkasumma on vuositasolla noin 21 miljardia euroa. Jos siis palkankorotus olisi esimerkiksi kaksi prosenttia, tarkoittaisi se 420 miljoonan euron liikahdusta. Tämä selittää sen, miksi korotuksista ja niiden kohdentamisesta neuvotellaan perusteellisesti ja pitkään, vaikka yksittäisen henkilön kohdalla se merkitsee vain muutaman euron korotusta.

Kunta-alan neuvottelujen mittaluokkakin kertoo, että alan on toimittava täysin itsenäisesti. Se ei alistu minkään muun sektorin määrättäväksi, vaikka sellaista kovasti haikaillaan. Kuntapuolen ratkaisuilla on toki vaikutuksia valtion, kirkon, yksityisen opetusalan ja yliopistojenkin sopimusratkaisuihin, koska kaikkia edellä mainittuja aloja rahoitetaan vahvasti julkisista varoista.

Tärkeintä on kuitenkin huomata, mitä yhteiskunta saa vastineeksi julkisen sektorin työntekijöiltä. Yhteiskunta saa maailman parhaan koulutusjärjestelmän ja maailman parhaat oppimistulokset. Se saa tasa-arvoisen koulujärjestelmän, jossa jokainen vanhempi ja huoltaja voi lähettää lapsensa lähikouluun ja tietää, että hänen lapsensa saa maailman parasta opetusta. Jokainen voi myös edetä opintiellä niin pitkälle kuin omat rahkeet ja into riittävät maksuttomassa koulutusjärjes-telmässämme.

Kansalaiset ja elinkeinoelämä saavat vakaan ja turvallisen yhteiskunnan, jossa korruptio, pelko tai yhteiskunnan rakenteiden toimimattomuus eivät ole uhkana.

Kansalaisille on maailman huippua oleva terveydenhuolto, jossa jokainen pääsee hoidattamaan sairauttaan riippumatta siitä, onko tilillä rahaa tai onko ostanut kalliin vakuutuksen. Kaikilla on myös sosiaaliturva, joka turvaverkkona huolehtii, ettei ihminen jää pelkästään omillensa, jos elämä kääntyy huonolle tolalle.

Erikseen nostan vielä esille kaiken sen tuen, jonka elinkeinoelämä ja yritykset saavat julkisen sektorin osaavasta työpanoksesta.

Julkiselle alalle on saatava jatkossakin kiinnostunutta, osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Julkisen puolen on pystyttävä kilpailemaan myös palkoilla. Siksi julkisen sektorin palkkakehitys ei voi jäädä jälkeen yleisestä palkkakehityksestä edessä olevalla liittokierroksella. Itse asiassa kasvanutta eroa on lähdettävä kaventamaan useamman sopimuskierroksen ylittävällä palkkaohjelmalla.

Olli Luukkainen
olli.luukkainen@oaj.fi
Twitter: @OlliLuukkainen