Autoasentajaksi opiskeleva Jukka Varis aloitti työssäoppi-misjakson joensuulaisessa yrityksessä. Opettaja Teemu Tiainen ja huoltopäällikkö Kari Natunen varmistavat, että työt lähtevät sujumaan.

TEEMANA TEKNOLOGIA

Teknologian tukijalat

Opetusteknologian kehitykseltä ei voisi odottaa paljoakaan ilman opettajien pedagogista panosta. Teknologiahankkeisiin osallistuvat opettajat vannovat yhteistyön nimiin.

Matias Manner teksti / Riikka Hurri, Kristiina Kontoniemi ja Jussi Partanen kuvat / Opettaja 17/2017

Arvo mitataan opetuksessa

Digilaitteista ei ole opetuksessa mihinkään, ellei niistä saada selkeää lisäarvoa, Joensuussa autoalaa opettava Teemu Tiainen sanoo.

– On paljon perinteisiä opetusmenetelmiä, jotka toimivat paremmin kuin digitaaliset. Maljapuheissa julistetaan, että on otettu digiloikka, vaikka oikeasti ei ole edes mietitty, miten teknologiaa käytetään opetuksessa.

Mutta voivat ne sähköiset materiaalit toimiakin. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa opettava Tiainen on toiminut perustyönsä ohella päällikkönä kolmen oppilaitoksen yhteisessä hankkeessa, jossa luodaan opetukseen yhtä uutta työkalua ja testataan toista.

Toisessa voidaan esimerkiksi kutistua virtuaalilaseilla niin pieneksi, että auton osia voi tutkia sisältä päin – vähän samaan tapaan kuin klassikkoanimaatiossa Olipa kerran elämä seikkaillaan ihmisen elimistössä.

Virtuaalitodellisuudessa tapahtuva ja pelillinen Virtual Autoedu -oppimisympäristö on herättänyt mielenkiintoa paitsi kotimaisissa oppilaitoksissa, myös auto- ja metalliteollisuudessa ulkomaillakin. Siten Pohjois-Karjalan, Ylä-Savon ja Kajaanin ammattiopistojen sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa piilee myös koulutusviennin mahdollisuuksia.

Kokeilussa oleva Workseed taas on ammatillisen koulutuksen reformin tarpeisiin vastaava verkkotyökalu, jonka käyttöä kehitetään työssäoppimisen ja hallityöskentelyn raportoinnin välineeksi.

Reformissa yksilölliset opintopolut ja työssäoppiminen korostuvat. Digitaalinen verkkotyökirja helpottaa opiskelijoiden suoritusten kirjaamista ja seuraamista.

– Samalla luodaan opetussisältöjä, joita voidaan räätälöidä kunkin työssäoppimispaikan työtehtäviin ja joissa opiskelija voi edetä omassa tahdissaan, Tiainen kertoo.

Opettajien rooli on Tiaisen mukaan sähköistenkin materiaalien kehittämisessä korvaamaton.

– Opettajien ammattitaidolla tekniikkaan saadaan se tärkeä pedagoginen näkemys.

Yksi opettajien tehtävä on varmistaa, ettei opetus mene vain huvitteluksi.

– Toisaalta esimerkiksi opiskelija, jolla on keskittymisvaikeuksia, pääsee virtuaalilaseilla tutkimaan auton rakenteita niin, ettei hän näe eikä kuule ympäristön häiriöitä. Siinä virtuaalitodellisuuden viihdearvo tarkoittaa mahdollisuuksia ja uusia näkökulmia.

Teemu Tiaisella on oppilaitosten yhteishankkeesta. Hän kannustaa muitakin opettajia yhteistyöhön nimenomaan opetusmateriaalien tuottamisessa.

– Määrärahat vähenevät ja opettajien työaika on aina vain arvokkaampaa. Siksi kannustankin opettajia erityisesti opetusmateriaalien avoimeen jakoon kaikkien toimijoiden kesken. Siihen Workseed tarjoaa helpon työkalun.

Virtual Autoedu on esillä 23.–24.11. Globalisoituva ja digitalisoituva ammattitaito -seminaarissa Kolilla Lieksassa.

Facebook.com/VirtualAutoedU
 

”Konne-älyä” kehittämässä

Opetuksen eriyttäminen saattaa olla yksi parhaista ominaisuuksista, johon tekoälyä hyödyntävä Yiptree-oppimisympäristö valmistuessaan pystyy.

Näin arvioi Konneveden koulussa ja lukiossa biologiaa ja maantiedettä opettava Tuija Raatikainen. Hän on yksi koulun opettajista, jotka ovat testanneet oppimisympäristöä oppilaidensa kanssa.

– Yiptreessä opettaja voi nähdä tarkkaan, millaiset tehtävät sujuvat kultakin oppilaalta ja millaisissa tarvitaan enemmän opettajan tukea, Raatikainen kertoo.

Tavoitteena on tekoälyn ja testauksissa hankittavan oppimisdatan yhdistäminen niin, että tekoäly osaa auttaa oppijaa ja opettajaa. Tekoäly oppii jatkuvasti käyttäjistä ja personoi heille oppimispolkuja. Sovellus palkitsee oppijoita perustason läpäisemisen lisäksi mitalein.

Tuija Raatikainen (oik.) ja opiskelijat Yiptree-oppimisympäristön kehitystyössä. Aikanaan Yiptreen sisältämä tekoäly auttaa Raatikaista opetuksen eriyttämisessä.
 

– Testaaminen on vaihe, jossa opettajan ja oppijoiden näkökulmaa tarvitaan. Elämme tietotulvassa, jossa oppimisympäristöjen kehittämisestä ei tulisi ilman opetuksen sisältöjä tuntevaa opettajia yhtään mitään. Vasta opetustilanteessa näemme, mikä menetelmä toimii ja mikä ei.

Oppimisympäristöä testataan paitsi Konnevedellä, myös ruotsalaisessa, saksalaisessa ja espanjalaisessa koulussa. Itse oppimisympäristöä rakentaa jyväskyläläinen startup-yritys.

Taustalla on EU:n ensimmäinen koulutusalan esikaupallinen hanke nimeltään Imaile. EU:n esikaupallisten hankkeiden tarkoitus on varmistaa, että tuotteita suunnitellaan niiden tulevien hankkijoiden, kuten kuntien, ehdoilla.

Keskisuomalainen Konnevesi saattaa olla keskuksista etäällä, mutta opetusteknologiapiireissä se tunnetaan edelläkävijänä.

Lapunmäen koulussa luokissa on langattomat yhteydet ja 82-tuumaisia näyttöjä, joilla 40 laitetta voi työskennellä samaan aikaan. Yhdellä tunnuksella kirjaudutaan kaikkiin keskeisiin opetuksessa käytettäviin järjestelmiin ja oppimateriaaleihin, Lapunmäen koulun ja Konneveden lukion projektisuunnittelija Petri Lounaskorpi kertoo.

– Olen vieraillut sadoissa eurooppalaisissa kouluissa. Kärjistäen voisi sanoa, että maailmalla ollaan useimmiten Suomeen nähden 2000-luvun alun tasolla. Siellä satsataan nyt teknologiaan, meillä pedagogiikkaan, Lounaskorpi sanoo.

Yiptree-ympäristön esittely almerin.com
 

Äly syntyy yhteistyöllä

Porilaiset: avoimia, luonnostaan yhteistyönhaluisia ja tulevaisuuden ilmiöiden visionäärejä.

Jos satakuntalainen luonteenlaatu määriteltäisiin alueen oppilaitoksissa meneillään olevien yhteishankkeiden perusteella, perinteisesti jäyhempään mielikuvaan pitäisi tehdä muutamakin päivitys.

Terveydenhuollon lehtori Krista Toivonenkaan ei kuulosta vain oman alansa opettajalta, kun hän innostuu kertomaan alueella virinneestä pelialasta tai ”robottirannikosta”, Ulvilaan syntyneestä robotti- ja automaatioalan keskuksesta.

– Olen ollut opettajana Sataedussa niin vähän aikaa, etten ehkä ehtinyt nähdä perinteisempää opettajuutta. Koen itseni hybridiopettajaksi, ja ala on ollut minun aikanani jatkuvassa muutoksessa, Toivonen selittää.

Hän viittaa ammatilliseen reformiin, joka haastaa opettajia monesta suunnasta.

– Toisaalta oma alani, eli hyvinvointi, on kokonaisvaltainen asia. Se vaatii monialaista ajattelua ja teknologiaakin.

Lähihoitajaopiskelijat Henriikka Rosendahl, Nina Sillanpää ja SAMKin erikoistutkija Sari Merilampi seuraavat, kun Sataedun Krista Toivonen tutustuu sairaalakalustetoimittajan edustajan Ville Kuntun kanssa sairaalasängyn ominaisuuksiin.

Toivonen on mukana opetusteknologian hankkeissa, jotka ylittävät oppilaitos- ja koulu-tusasteiden rajat. Hype-hankkeessa suunnitellaan hyvinvointi- ja hyötypeliä ja pilottiin osallistuu opiskelijoita ammatillista koulutusta järjestävästä Sataedusta, Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja yliopistoistakin.

– Lähihoitajaopiskelijat eivät tiedä paljoakaan pelien teosta eivätkä pelisuunnittelijat siitä, millaisia tarpeita vaikkapa erityislapsilla tai vanhuksilla voi olla. Palvelumuotoiluun osallistuu esimerkiksi kuvataiteen opiskelijoita kuvittamaan ja liiketalouden opiskelijoita miettimään liikeideaa.

Toisessa hankkeessa tehdään älyasuntoa yhteistyössä SAMKin kanssa. Mewet-home-älyasunto ottaa huomioon toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten tarpeet, mikä vaatii esteettömyyden, automaation ja palvelulaitteiden monialaista suunnittelua.

Toivosen mukaan oppilaitosten yhteishankkeet antavat aivan uusia mahdollisuuksia opetukseen.

– Painiskelemme samojen asioiden kanssa kuin opettajat muuallakin Suomessa. Kokemuksia ja oppeja pitäisi jakaa vielä nykyistäkin tehokkaammin.

mewethome.com
hyötypeli.fi