Maahanmuuttajien koulutuksen parissa työskentelevä Elena Levantovskaja on itse inkeriläinen paluumuuttaja. - Se on auttanut ymmärtämään asiakkaiden kokemuksia.

Ketterästi koulutuspolulle

Maahanmuuttajat halutaan aiempaa nopeammin kieltä oppimaan ja työelämään. Uudessa koulutusmallissa se tarkoittaa entistä kohdennetumpaa opetusta. Luku- ja kirjoitustaitoa opettavat erityisesti vapaan sivistystyön oppilaitokset.

Veera Luoma-aho teksti / Jussi Vierimaa kuvat / Opettaja 17/2017

Joskus oppimisen esteet voivat olla hyvin käytännöllisiä.

Turun suomenkielisessä työväenopistossa äitien oppitunneille pääsyä vaikeutti huoli lapsista. Ongelma saatiin ratkaistua järjestämällä alle kolmevuotiaiden lasten hoito samalle käytävälle Suomen kielen tuntien kanssa.

– Äidit saivat tarkistaa vaikka kesken tunnin, miten heidän lapsensa voivat. Kun lapset olivat lähellä, äidit pystyivät keskittymään opetukseen. Muuten he eivät olisi tulleet kurssille lainkaan, opiston koulutussuunnittelija Elena Levantovskaja kertoo.

Turun suomenkielisellä työväenopistolla on pitkä kokemus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kouluttamisesta. Monet opit ovat tulleet käytännön kokemusten kautta – ja siten, että asiakkaita on muistettu järjestelmällisesti kuunnella.

Aivan erityinen ryhmänsä ovat lukutaidottomat, Levantovskaja kertoo. Jo heidän tavoittamisensa on vaikeaa, koska siinä eivät kotiin postitetut lippuset ja lappuset auta. Koulutuspolku saattaa katketa jo ennen kuin se ehtii edes alkaa, jos jo tunneille saapuminen ja oikean luokkahuoneen löytäminen tuntuu liian vaikealta. Ja koulutuksesta perittävä pienikin maksu saattaa nostaa kynnyksen liian korkeaksi.

Lisäksi eri elämäntilanteissa olevilla lukutaidottomilla hankaluudet saattavat olla hyvin erilaisia. Kotiäiti ei ehkä uskalla lähteä opinhakuun, nuorilla taas keskittymis- ja oppimiskyky on saattanut heiketä lapsuuden koettelemusten kuten lähtömaan levottomuuksien aiheuttaman stressin vuoksi.

Usein parhaisiin tuloksiin päästään, jos onnistutaan tavoittamaan opiskelijan koko vertaisryhmä.

– Kun yksi uskaltautuu tunneille, muut seuraavat perässä, Elena Levantovskaja kuvailee.

Maahanmuuttajaopiskelijoiden kuunteleminen on tärkeä osa opetuksen suunnittelua, Elena Levantovskaja sanoo.

Levantovskaja miettii jatkuvasti, miten oppimisen esteitä voisi edelleen madaltaa. Usein ne liittyvät muuhun kuin itse opetukseen.

Miten vaikkapa tilat toimisivat kaikille vielä paremmin? Nyt esimerkiksi lastenhuone joudutaan rakentamaan aamuisin ja purkamaan iltapäivisin, kun sama huone toimii normaalina opiskeluluokkana. Voisiko maahanmuuttajaäideille olla opetusta vaikka päiväkodin yhteydessä, kuten Vantaalla?

Hoitopaikkaa äidin oppituntien ajaksi saattaa tarvita myös taaperon isompi sisarus.

– Emme oikein voi kieltää isompia sisaruksia osallistumasta, mutta riittääkö myös heille hoitoa, virikkeitä, ohjelmaa ja tilaa liikkua, Levantovskaja pohtii.

Aivan toisenlainen ryhmä taas ovat ne korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joilla on selvät tavoitteet ja jotka ovat jo päässeet kiinni työelämään. He kaipaisivat suomen kielen tehokkaita intensiivikursseja, joilla opiskeltaisiin kieltä monta iltaa viikossa tiiviiseen tahtiin.

Maahanmuuttajien erilaisten elämäntilanteiden huomiointi on tavoitteena myös opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa maahanmuuttajien uudessa koulutusmallissa. Sen kohderyhmänä ovat erityisesti joustavaa ja osa-aikaista koulutusta tarvitsevat, kuten kotiäidit tai työssä käyvät maahanmuuttajat. Mallin keskiössä ovat luku- ja kirjoitustaito sekä suomen tai ruotsin taito.

Kunnianhimoisena tavoitteena on, että maahanmuuttajien kielikoulutuksesta tulisi entistä parempaa ja siihen pääsystä joustavampaa. Tämä taas nopeuttaisi maahanmuuttajien tietä työelämään, nykyisiä koulutuspolkuja kun moititaan liian pitkiksi ja jäykiksi. Nyt halutaan kevyempää ja mietitympää.

Ajatuksena on, että oikein kohdennettu palvelu on yhteiskunnalle myös edullisempi kuin raskas mutta vääränlainen koulutus, jossa pahimmillaan roikutaan vuosia oppimatta mitään.

Suomen ja ruotsin kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta maahanmuuttajille toteuttavat ensi vuoden alusta kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Ne ovat jo nyt tärkeitä maahanmuuttajien kouluttajia, mutta uudessa mallissa tehtävä korostuu.

– Tämä on hieno mahdollisuus: maahanmuuttajille järjestetään koulutusta kullekin juuri oikeaan tarpeeseen, eikä istuteta heitä väkisin vaikkapa pitkässä kotoutumiskoulutuksessa. Ei yli- eikä alikouluteta, vaan ollaan realistisia. Se on pääasia, sanoo toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitosta.

Nuottasen mielestä uuden koulutusmallin onnistumisen edellytys on yhteistyö.

– On toimittava yhdessä kotouttamissuunnitelmia tekevien kanssa ja muutenkin käytävä yhteistä keskustelua paikallisista lähtökohdista. Kansalaisopistot voivat purkaa nyt vanhaa ja luoda uutta. Vaatii paljon murtaa betonoituja käsityksiä siitä, mitä kotoutumiskoulutus on.

Myös Nuottanen nostaa esiin kotivanhemmat.

– Minusta kannattaa lähteä liikkeelle heistä ja purkaa sieltä patoutunutta tarvetta koulutukselle.

Kotona olevien vanhempien tarpeista aloittaminen on Nuottasen mielestä tärkeää myös siksi, että sillä on vaikutus lapsiin.

– On tärkeää, että vanhemmat osaavat tukea lastensa koulunkäyntiä ja ymmärtävät, mitä opetetaan. Toisen sukupolven maahanmuuttajien oppimistulokset ovat aika huonoja, ja se huolestuttaa.

Olennainen juttu uudessa mallissa on, että opiskelijalle koulutus on maksutonta, jos se sisältyy maahanmuuttajan kotouttamissuunnitelmaan.

Erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä pitää tätä erinomaisena asiana, mutta samalla kotouttamissuunnitelmia tekevän TE-toimiston ja oppilaitosten yhteispelin on oltava tiivistä. Opettajilla on ammattitaitoa arvioida, millaista on kullekin sopiva koulutus.

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen pitää muutosta hienona juttuna. Nuottasen seurassa Kansalaisopistojen liiton projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme ja hallintokoordinaattori Vijami Wiirilinna.

Uudessa koulutusmallissa opetusta halutaan yhdistää myös toiminnallisiin sisältöihin, siis tekemiseen ja sitä kautta esimerkiksi kielen oppimiseen.

Elena Levantovskajasta se olisi hyvä juttu.

– Toiminnallisuus on tehokas metodi. Etenkään monet lukutaidottomat eivät ole tottuneet istumaan pöydän ääressä tuntikausia päivässä. Heille toiminnalliset keinot, kuten käsityön tai ruuanlaiton ohessa oppiminen, sopivat usein paremmin.

Toiminnallisessa oppimisessa on siinäkin aivan oma didaktiikkansa, Levantovskaja muistuttaa. Ollakseen oikeasti tehokasta se vaatii aineenopettajien ja kieltenopettajien yhteistyötä sekä opetuksen tarkkaa suunnittelua.

Ei siis pidä maalata taivaanrantoja herttaisilla mielikuvilla, jossa äidit kutovat villasukkia ja oppivat siinä sivussa kuin itsestään.

– Aikuisten lukutaidottomien opettaminen on muutenkin oma alansa ja vaatii ihan erityistä osaamista. Siinä on otettava huomioon paljon erilaisia asioita: osaamistaustan lisäksi myös kulttuurinen tausta ja elämänkokemukset, Levantovskaja miettii.

Hänen mielestään uuden koulutusmallin myötä opettajille kannattaisi järjestää tästä pedagogiikasta paljon nykyistä enemmän koulutusta.

Monta opin reittiä

Maahanmuuttajien koulutuksen johtotähtenä on integraatio. Näin tiivistää opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

– Opiskelijat yritetään mahdollisimman nopeasti saada mukaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ja päällekkäisyydet minimoidaan. Kaikilla koulutustasoilla pyritään välttämättään pitkään jatkuvia erillisiä maahanmuuttajaluokkia tai -ryhmiä, Nissilä kuvaa.

Jos lapsen tai nuoren valmiudet ja kielitaito riittävät, hän voi aloittaa tavallisessa esi- tai perusopetuksessa vaikka heti maahan saapuessaan.

Valmistavan opetuksen tarve määritellään tapaus kerrallaan, ja eri kunnissa toimitaan eri tavoin. Valmistava opetus kestää pisimmillään vuoden.

Jos maahanmuuttaja on käynyt peruskoulun, mutta hänellä ei ole suoraan valmiuksia jatkaa opintoja, hän voi käydä lukioon valmistavan tai ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen, joka kestää puolesta vuodesta vuoteen.

Aikuiset maahanmuuttajat ovat oma lukunsa. Kotoutumiskoulutus on täyspäiväistä, ja siihen voi osallistua vasta, kun on saanut oleskeluluvan.

Aikuisen maahanmuuttajan on tärkeää opetella suomen tai ruotsin kieli.

– Olennaista on lisäksi osaamisen kuten tutkintojen tunnistaminen. Työmarkkinoille voi usein siirtyä myös suoraan, Leena Nissilä muistuttaa.

Korkeakoulututkinnoista tehdään rinnastamispäätös. Usein tutkinto saadaan vastaamaan suomalaisia vaatimuksia, kun muuttaja suorittaa muutaman lisäkurssin täydentämään aiempia opintojaan.

Ongelmana työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa kotoutumiskoulutuksessa on se, ettei täyspäiväinen opiskelu sovi kaikille, kuten kouluun tottumattomille tai vanhemmille, jotka hoitavat lapsia kotona. Pulmana on ollut myös luku- ja kirjoitustaidon opetuksen hajanaisuus ja epätasainen laatu.

Näihin ongelmiin vastaamaan on kehitetty kaksi uutta polkua. Maahanmuuttaja voi hankkia jatkossa luku- ja kirjoitustaidon osana aikuisten perusopetusta. Toinen koulutusmalli taas vahvistaa vapaan sivistystyön roolia. Opetus on joustavaa, räätälöidympää ja opiskelijalle ilmaista.