Opetusministeriön lukiokoulutuksen yksikön väki sai vieraakseen erityisasiantuntija Olavi Arran (toinen vasemmalta) OAJ:stä. Yksiköstä tapaamiseen osallistuivat opetusneuvos Aki Tornberg (vas.), projektipäällikkö Tiina Silander, hallitusneuvos Laura Hansen, hallitussihteeri Matti Sillanmäki sekä opetusneuvos Aija Töytäri.

Lukiouudistus liikahti

Hallituksen huhtikuussa linjaama lukiouudistus lähtee alkuun rivakasti. Ministeriöön perustettu lukiouudistuksen yksikkö aikoo osallistaa mukaan koko lukioväen.

Matias Manner teksti / Olli Häkämies kuva / Opettaja 15/2017

Hallitus linjasi kevään puoli-väliriihessä seuraavan koulu-tuksen uudistuksen. Vuorossa ovat lukiot.

Uudistamistarpeista on alkamassa laaja keskustelu, johon halutaan mukaan kaikki lukiokoulutuksen toimijat. Aikataulu ja kentän osallistamisen foorumit on jo hahmoteltu.

Heinäkuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriöön perustettiin uusi lukiouudistuksen yksikkö, johon siirtyi virkamiehiä ministeriön sisältä. Ensi vuoden loppuun saakka työskentelevän yksikön projektipäälliköksi nimitettiin Tiina Silander, joka toimi aiemmin Uusi peruskoulu -kärkihankkeen projektipäällikkönä.

– Laajassa vuoropuhelussa kuullaan opettajia, opiskelijoita ja koulutuksen järjestäjiä. Ministeriön yksikön tehtävänä on kartoittaa lainsäädännön uudistustarpeet, mutta sekin tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa lukiokentän ja muidenkin koulutusjärjestelmän toimijoiden kanssa, Silander kertoo.

Ministeriön sisältölinjauksiin Silander on tässä vaiheessa haluton ottamaan kantaa, sillä lukioväen toiveet halutaan ensin selvittää mahdollisimman laajasti.

– Tarkoitus on, että meillä on suuremmat korvat kuin suu. Tätä uudistusta ei suinkaan tehdä Meritullinkatu kympissä eli yksinään ministeriössä.

Uudistuksessa aiotaan käyttää hyväksi ammatillisen koulutuksen reformin kokemuksia, vaikka oppilaitosten profiileissa onkin ratkaisevia eroja. Myös lukiouudistuksessa arvioidaan tulevaisuuden osaamistarpeita, niin työelämässä kuin jatko-opinnoissakin. Lähtökohtana on kuitenkin lukion oma profiili, jota halutaan myös kirkastaa.

– Kun työelämä muuttuu, ammatilliseen koulutuksen puolelle syntyy välittömiä muutostarpeita. Lukion puolella näin vahvaa ulkoista voimaa ei ole, mikä tarkoittaa, että meidän pitää nähdä nämä tarpeet itse, sanoo lukiouudistuksen seurantaryhmän puheenjohtajana aloittanut Kiteen lukion rehtori ja Pro Lukio -yhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Värri.

Ylipäänsä lukio on sekä nuoren elämässä että koulutusjärjestelmässä taitekohdassa, josta tähyillään moneen suuntaan. Yritykset vaatinevat uudistukselta laaja-alaisen osaamispohjan vahvistamista. Korkeakoulujen suunnalta lukion remontoijat saavat runsaasti signaaleja, muun muassa sen, mitä meneillään oleva pääsykoeuudistus edellyttää lukiolta.

Jo toteutuneet tai meneillään olevat muutokset, kuten opetussuunnitelman, erityisen koulutustehtävän lukioiden sekä ylioppilaskokeen ja -tutkinnon uudistukset, ovat raameja, jotka on huomioitava kokonaisuudessa. Tosin niitä, sen enempää kuin tuntijaon tai rahoituksen muutoksiakaan, ei tämän uudistuksen tehtävälistasta löydy, vaikka puheenaiheiksi nämä kaikki varmasti nousevatkin.

Yksi uudistuksen käytännön tavoitteista on opiskelijakeskeisyyden lisääminen. Erityisasiantuntija Olavi Arra OAJ:stä lisäisi sitä kirjaamalla opiskelijan henkilökohtaisen opinto-ohjauksen sekä erityisopetuksen lukiolakiin.

– Nykylaista ne puuttuvat kokonaan, ja se on syy, miksi henkilökohtaisen ohjauksen ja erityisopetuksen antaminen ovat lukioissa hyvin kirjavalla tolalla. Yhdessä lukiossa niitä ymmärretään tarjota, kun toisessa todetaan, ettei sellainen kuulu lukion tehtäviin, Arra sanoo.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen on samaa mieltä. Opinto-ohjausta pitäisi lakimuutoksella saada ohjattua ryhmäopetuksesta henkilökohtaisemmalle tasolle.

– Lukioaikana pitää voida tehdä valintoja. Opinto-ohjauksen merkitys korostuu epävarmoina aikoina, jolloin ei voi olla varma vaikkapa siitä, onko opiskelijan haaveammatti valmistumisen aikaan enää olemassa. Lukiolaiset ovat hyvin moninainen joukko, joka tarvitsee henkilökohtaisempaa ohjausta ja myös tulevaisuudenuskon valamista, sanoo Heiskanen.

Opiskelijapalautetta voisi Heiskasen mukaan hyödyntää lukioissa paljon nykyistä tehokkaammin.

– Harvassa lukiossa on toimiva opiskelijapalautejärjestelmä, vaikka sellaisen luominen ja palautteen systemaattinen hyödyntäminen olisi täysin mahdollista.

Arra ja Heiskanen kuuluvat Kyösti Värrin johtamaan lukiouudistuksen noin 40-jäseniseen seurantaryhmään, jonka ministeriön yksikkö nimitti. Ryhmä piti ensimmäisen kokouksensa elokuussa, ja sen on tarkoitus kokoontua kuukausittain.

– Suomalainen lukiokoulutus ei ole kriisissä, ja se vastaa eri tutkimusten mukaan suhteellisen hyvin tämän hetken tarpeisiin. Mutta meidän katseemme onkin tulevaisuudessa, Kyösti Värri sanoo.

Värrin mukaan jo pelkästään vuonna 1998 säädetty lukiolaki vaatii päivityksiä. Hallituksen esitys uudeksi lukiolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keväänä.

– Lukiokoulutus elää muun yhteiskunnan muutoksen mukana. 20 vuodessa maailma on muuttunut kohtalaisen paljon, eikä muutos lopu tähän. Esimerkiksi digitaalisuus oli 20 vuotta sitten aika pienimuotoista, Värri toteaa.

Tänä syksynä lukiouudistusta käsitellään aluetilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Uudistukselle perustetaan myös verkkokysely tai aivoriihi, johon Tiina Silander kannustaa kaikkia lukioissa työskenteleviä osallistumaan.