PUHEENJOHTAJA

Päättäjällä on valta ja vastuu

Olli Luukkainen teksti / Opettaja 15/2017

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu vahvaan demokraattiseen paikalliseen päätösvaltaan. Kuntajärjestelmän ytimenä on, että kansalaiset itse päättävät ja vastaavat itseään koskevien asioiden toteuttamisesta.

Sama periaate koskee koulutusta ja varhaiskasvatusta. Valtio ohjaa toimintaa opetussuunnitelman perusteiden ja valtionosuusjärjestelmän keinoin, mutta käytännön ratkaisut ja toteutukset tehdään kunnissa. Kunta itse päättää, miten monta koulua sillä on, millaisia koulut ovat ja minkä kokoisissa oppilasryhmissä opiskellaan. Samoin kunta päättää lapsille tarjottavasta kielivalikoimasta ja muusta valinnaisuudesta. Kunta päättää myös opetuksen painopisteistä paikallisen opetussuunnitelmatyön kautta.

Koulutuksen järjestämisen itsenäisyys ja opettajan vahva autonomia ovat läheistä sukua toisilleen. Oppimisen rytmittäminen ja tuki pystytään suuntaamaan mahdollisimman hyvin siellä, missä kunkin oppilaan tai oppilasryhmän tarpeet tunnetaan parhaiten. Näin palvellaan tärkeintä päämäärää eli sitä, että jokainen voi kehittyä omien kykyjensä ja oman ponnistelunsa pohjalta ylimmälle mahdolliselle tasolle.

Erot lasten ja nuorten oppimistuloksissa ja hyvinvoinnissa sekä osin syrjäytymisessä ovat kuitenkin noin kymmenen viime vuoden ajan kasvaneet niin kuntien, koulujen kuin alueidenkin välillä. Tämä on huolestuttavaa ja väärin.

Vaikka valtio ohjaa kuntien raharesurssien kokonaismäärää omilla linjauksillaan, rahojen kohdentamisesta päätetään aina paikallisesti. Kuntalaisten valitsemat kuntapäättäjät ovat vallan kahvassa, ja heillä on suvereeni valta päättää, mihin kunta sijoittaa ja mihin ei.

Monet tilastot osoittavat, kuinka eri tavoin resursseja kohdennetaan kunnissa. Koulutusasioissa kyse on mitä suurimmassa määrin arvovalinnoista. Ne eivät rajoitu varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, vaan kuntapäättäjät vaikuttavat vahvasti myös ammatillisen ja erityisesti lukiokoulutuksen järjestämiseen. Myös vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus ovat kuntapäättäjien käsissä.

On erittäin tärkeää, että päättäjillä on oikea ja realistinen kuva sekä kansallisista koulutuspolitiikan tavoitteista että oman kuntansa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilasta. Noiden tietojen ajantasaisuudesta on oma vastuunsa myös paikallisilla opettajilla ja opettajien ammattiyhdistyksillä.

OAJ:n yhdistysten ja paikallisten päättäjien tiivis ja jatkuva yhteistyö on välttämätöntä ja hyödyllistä. Siten syntyy yhdessä tekemisen kulttuuri, jonka tavoite on yhteinen: lasten ja nuorten paras mahdollinen tulevaisuus. Tästä tavoitteesta tuskin on erimielisyyttä.

Suomessa on viime aikoina saatu entistä enemmän vertailutietoa koulutuksesta. Sitä tietoa on uskallettava katsoa ja analysoida. Monet erilaiset mittarit kertovat, että kuntien väliset erot ovat kasvamassa. Erot on tunnistettava ja niiden syitä on uskallettava perata. Siltä pohjalta on tehtävä johtopäätöksiä ja toimittava.

Kuntarakenne ei saa olla pyhä. Kunnan itsenäisyys ei saa olla pyhä. Kuntapäättäjän asema ei saa olla pyhä. Niiden kaikkien perusta ja tavoite sen sijaan on pyhä. Se on kansalaisen hyvinvoinnin edistäminen ja hyvän tulevaisuuden rakentaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen kuntapäättäjällä on valta ja siitä kuntapäättäjällä on vastuu.

Olli Luukkainen
olli.luukkainen@oaj.fi
Twitterissä @OlliLuukkainen