PÄÄKIRJOITUS

Sivistysväylä rakennetaan nyt

Marja Puustinen teksti / Opettaja 15/2017

Vaikka maakuntauudistus ja sote ovat levällään, yksi on varmaa: sivistyksestä tulee kuntien ydintehtävä muutaman vuoden sisällä.

Kun sote lähtee kunnista, tehtävälistalla nousevat uuteen rooliin varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, taide ja kulttuuri, kirjastot, liikunta ja nuorisotyö.

Se on paljon se! Tähän asti on kuitenkin keskitytty enemmän siihen, mikä on lähdössä pois kuin siihen, mitä kaikkea jää. Siksi umpeen kasvavan sotekaistan rinnalle on nyt korkea aika raivata tilaa tulevaisuuden kunnan pääkadulle, Sivistysväylälle.

Tulevaisuuden kunta ei nimittäin ole vain nykyinen kunta, josta yksi tuttu reitti on tukittu. Kun soten kokoinen pala jää pois, kunnan koko idea on rakennettava uudelleen. Siten sivistyspalvelut saadaan palvelemaan parhaiten.

Rakentajiksi me valitsimme keväällä uudet kuntapäättäjät, mutta meillä muillakin on työssä osamme.

Toteutusten tiellä on kuitenkin monta kuoppaa, kun kuntatalouden kiristämispaine jatkuu. Koulutuksen valtionosuus- ja muut leikkaukset on tehty. Osa kunnista on saanut hankerahoja, osa jäänyt ilman niitä. Uutta rakennetaan samaan aikaan kun taistellaan kansalaisten yhdenvertaisuuden ja koulutuksen tasa-arvon tai jopa kunnan ja sen koulujen olemassaolon puolesta.

Voittajia tässä taistelussa ovat kunnat, jotka oivaltavat, että niiden sivistystehtävä on entistäkin velvoittavampi.

Sivistyskunnassa opetus- ja kulttuuripalvelut ovat arvossaan. Ne edistävät demokratiaa, paikallista identiteettiä, hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Ne voivat merkittävästi ehkäistä syrjäytymistä ja pahoinvointia. Esimerkiksi vapaan sivistystyön on todettu lisäävän opiskelijoiden hyvinvointia.

Juuri kansalais- ja työväenopistoilla voi olla tärkeä rooli sivistyskunnan rakentamisessa. Tänäkin lukuvuonna kursseista nauttii lähes miljoona suomalaista kuka mistäkin syystä: uuden taidon oppimisen, yhdessä tekemisestä nauttimisen, ideoiden ja latauksen hakemisen tai rentoutumisen merkeissä.

Siinä on yksi valmis sivistyssabluuna, jonka vahvuuksia ei saa nyt hukata. Kun vapaa sivistystyö lisäksi ensi vuonna saa uuden koulutustehtävän maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opettajana, kunnan koulutus- ja kulttuuripohja vahvistuu entisestään.

Myös laadukas varhaiskasvatus, perusopetus, taiteen perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat sivistyskunnan tärkeitä rakennusaineita. Ne vaikuttavat suoraan lasten tulevaisuuden valintoihin ja koulutuspolkujen pituuksiin. Samalla kunnan vetovoima kohenee ja siitä tulee houkutteleva asuinpaikka.

Todellinen sivistyskunta erottuu jo rakennusvaiheessa sillä, ketkä se ottaa mukaan työhön ja miten verkostoja luodaan. Fiksu kunta muistaa myös, että uudella baanalla edelläkävijöitä ovat opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset. Heissä on sellainen pääoma, että siitä on pidettävä hyvää huolta.

Marja Puustinen
marja.puustinen@oaj.fi
Twitterissä @puustiska

Pidetään huolta juurista

Jos juuret ovat hukassa tai huonossa kunnossa, se näkyy heti kasvussa – niin ihmisen kuin kasvinkin. Siksi juurien merkitys on otettava vakavasti. Hyvää juurihoitoa on se, että kotona, varhaiskasvatuksessa ja muussa koulutuksessa tuetaan tutustumista omaan kasvuympäristöön.

Globaalissa maailmassa se on entistäkin tärkeämpää. Käsitys kotiseudusta muuttuu, kun muutot voivat olla maassa-, maasta- ja maahanmuuttoja. Kotiseudun tai -seutujen tarve säilyy, vaikka yhä useammalla onkin monia erilaisia kotiseutuja.

Omien juurien ja kasvuympäristön tunteminen antaa turvaa ja toivoa ja on hyvä ankkuri silloinkin, kun tuulet voisivat muuten kaataa ja viedä.

Itselläni on jo vuosien kokemus juurihoitojonosta Nelostieltä, jossa niin monet säännöllisesti reissaavat etelästä kotiseudulleen. Nyt päätin lopettaa jonottamisen ja muuttaa Keski-Suomeen.

Tämä lehti on viimeinen, jossa olen päätoimittajana. Kiitos hienoista vuosista kanssanne, olen oppinut niistä paljon! MP

Lue lisää s. 85