Sirpaleista selviytymistä

Leikkuri on sivaltanut reilut 150 miljoonaa euroa ­ammattikorkeakouluilta vuodesta 2012 alkaen, mutta silti tulosta on tullut. Kysyimme, miten pieni Vaasan ammatti­korkeakoulu ja suuri Laurea tulevat toimeen pienentyneellä budjetilla.

Salla Hongisto teksti / Erika Nieminen kuvitus / Opettaja 15/2017

Martti Mustonen vastaa puhelimeen aidanmaalauspuuhien lomassa kotipihallaan.

– Lomautettuna tässä ollaan. Se oli joko kymmenen prosenttia palkasta kaikilta tai kymmenen prosenttia henkilökunnasta pihalle, hän sanoo.

Mustonen on Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin pääluottamusmies.

Koko VAMKin henkilöstö lomautetaan neljäksi viikoksi. Opettajat ovat pakkolomalla syyslukukauden aikana viikon kerrallaan.

– Tietenkin se hankaloittaa opetusta, mutta monelle lomautus on silti huojennus, koska työ säilyy.

Vuosina 2012–2016 ammattikorkeakoulujen julkista perusrahoitusta leikattiin 941 miljoonasta 786 miljoonaan euroon. Tänä vuonna rahoitus on noin 780 miljoonaa.

Myllerryksestä huolimatta amkit ovat nostaneet tulostaan. Amk-tutkintoja suoritettiin 2010-luvulla keskimäärin 28 000 vuodessa, kun vielä 2000-luvulla opiskelijoita valmistui keskimäärin 20 000 vuodessa.

Samaan aikaan opettajien määrä ammatti­korkeissa on pudonnut. Vakinaisen opetus­henkilöstön henkilötyövuosien määrä vähentyi neljän vuoden aikana yli 800:lla, lähes 6 000:sta 5 148:aan. Pudotus oli noin 14 prosenttia.

Aloittavien opiskelijoiden määrät eivät ole laskeneet samassa suhteessa, niissä laskua on vain reilut 2 prosenttia. Vuonna 2012 amkeissa oli yhteensä 146 400 opiskelijaa, neljä vuotta myöhemmin opiskelijoita oli 143 000.

Tämän päälle amkeista valmistuneet usein vielä työllistyvät alalleen.

– Amkeissa on tehty hyvää työtä, opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Tapio Kosunen summaa.

Hän kehuu strategisen ajattelun lisääntymistä ja amkien kasvavaa pyrkimystä löytää omat vahvuutensa ja keskittyä niihin.

Lomautukset ovat vain yksi tavoista, joilla VAMK yrittää sopeutua leikkauksiin. Viidessä vuodessa oppilaitoksen rahoitus on kutistunut noin 4 miljoonalla. Tänä vuonna oppilaitos saa valtion rahaa 15,5 miljoonaa euroa.

Samana aikana on irtisanottu parisenkymmentä opettajaa ja kymmenkunta muuta työntekijää. Matkailualan koulutus sekä ruotsinkieliset tradenomi- ja tietojenkäsittelykoulutukset lakkautettiin 2012. Viime vuonna lakkautetun rakennustekniikan koulutuksen vaikutukset henkilöstöön näkyvät pääosin eläkkeelle siirtymisinä.

Opiskelijamäärä on pysynyt koko ajan kuta­kuinkin samana, 3 300:ssa. Ryhmäkoot ovat kasvaneet ja lähiopetus on vähentynyt.

– Vereslihalla ollaan. Enää ei voi nipistää ilman, että laatu kärsii, VAMKin rehtori Tauno Kekäle parahtaa.

Nipistyksiä paikkaa hiukan se, että ­VAMKin, Vaasan yliopiston ja ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Novian opiskelijat ovat jo pari vuotta voineet valita kursseja kaikista kolmesta korkeakoulusta. Kirjasto on yhteinen, samoin tekniikan laboratorio. Yhteinen sairaanhoito-oppilaitos aloitti vuoden alussa.

Henkilökuntapalautteissa ei rehtorin mukaan ole tapahtunut suuria romahduksia. Rehtori kertoo, että ulkopuolisen selvityksen mukaan taas kymmenisen prosenttia henkilöstöstä ei pidä oppilaitoksen johtamista riittävän osallistavana. Sairauslomat eivät ole lisääntyneet.

Opiskelijoiden opetuksesta antamassa laatupalautteessa trendi on ylöspäin.

Pääkaupunkiseudun Laurea-ammattikorkeakoulussa on toistaiseksi säästytty pahimmalta – ketään ei ole irtisanottu tai lomautettu.

– Ei voi silti sanoa, etteikö tämä olisi mihinkään vaikuttanut. Ryhmäkoot ovat kasvaneet, ja se on väistämättä vaikuttanut myös tapoihin opettaa, rehtori Jouni Koski korostaa.

Laureassakin viisi viime vuotta ovat olleet kovimmat. 7 800 opiskelijan oppilaitoksen perusrahoituksesta on kadonnut 5 miljoonaa, ja se on nyt vajaat 44 miljoonaa. Henkilöstö on vähentynyt kymmenellä: määräaikaisuuksia on päättynyt ja muutama on jäänyt eläkkeelle.

– Opettajille viime vuodet ovat olleet tiukkoja, pääluottamusmies Ritva Hautala kertoo.

Sijaisia ei ole juuri saatu, ja kehittämisajan osuutta opettajien työajasta on nipistetty.

Great place to work -kyselyn tulosten perusteella työntekijät ovat tyytymättömämpiä kuin aiemmin. Alas on tultu pari prosenttiyksikköä viime vuodesta. Silti kyselyyn vastaajista 80 prosenttia pitää Laureaa hyvänä työpaikkana. Taso on korkeampi kuin vuonna 2014.

– Laatu on edelleen hyvä, mutta riski on olemassa, että opettajat väsyvät kuormitukseen. Onneksi johto ottaa tämän tosissaan, Hautala tiivistää.

Laureassa rahoitustilanteen heikkeneminen haistettiin 2010, kun aloituspaikkoja leikattiin erityisesti kulttuurialoilta. Vaikka omille leikkauksille ei vielä ollut tarvetta, alkoi ennakoiva kustannusten vähentäminen.

Keskeinen tekijä selviytymisessä on ollut korkeakoulun yhteisen tarjonnan kehittäminen. Enää ei suunnitella ja opeteta vain koulutusohjelmittain, vaan koko oppilaitoksen tasolla.

– Idea on simppeli, mutta uuden työkulttuurin ja toimintaprosessien kehittäminen isossa korkeakoulussa on ollut valtava työ koko henkilöstölle, Koski huomauttaa.

Laurean erityispiirteenä on myös se, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on tasapainotettu kansainvälisellä rahalla. Laurea on ammattikorkeakouluista yksi suurimmista EU:n Horizon-tutkimusrahoituksen saajista.

Laurea tekee myös tiivistä yhteistyötä Metropolia- ja Haaga-Helia-ammattikorkeiden kanssa.

Lisäksi Laurea osti muutama vuosi sitten Vantaan Tikkurilan toimipisteensä. Nyt oppilaitos säästää vuositasolla tilavuokrissa lähes miljoonan.

Amkien nykyinen rahoitusmalli saa risuja sekä Vaasasta että Laureasta. Rahoitus perustuu 94-prosenttisesti tulokseen. Tulokseen perustuvan rahan osuus on varsin suuri verrattuna muiden Euroopan maiden malleihin. Ainoa laatuaan Suomen käytäntö ei ole: lähes kokonaan tulokseen nojataan muun muassa Itävallan korkeakoulurahoituksessa.

VAMKin ja Laurean luottamusmiesten ja rehtoreiden mielestä tulosperustan suuren osuuden vaarana on se, että rahoitus tekee amkeista tuloskoneita, vaikka niiden pitäisi olla työelämää uudistavia ammatillisia korkeakouluja.

Kukaan haastatelluista ei kiistä monissa amkeissa parantuneita tuloksia. Ei kuitenkaan ole takeita, että tulokset paranisivat jatkuvasti.

– Amkien juoksuttaminen kilpaa toisiaan vastaan ei voine jatkua loputtomasti. Kun toinen parantaa, se on toiselta pois, vaikka molemmat olisivat hyviä. Onhan se hullu tilanne, Laurean Jouni Koski sanoo.

Tulosrahoitus voi heilahdella vuosittain, mikä amkilaisten mukaan tekee rahoituksesta vaikeasti ennakoitavaa. Oppilaitosten budjetit tehdään usein ennen kuin tiedetään, kuinka paljon rahaa on tulossa. Haastatellut haluaisivatkin, että rahoituksen painopiste olisi pikemminkin amkien yhteistyössä kuin kilpailussa. Se takaisi laadun jatkossakin.

Ministeriön Kosunen sanoo, että rahoitusmallia kehitetään tiiviissä yhteistyössä amkien kanssa.

– Meillä on runsaasti mahdollisuuksia keskustella kehittämistarpeista ammatti­korkeakouluihmisten kanssa. Erilaiset mietteet arvioidaan seuraavan rahoitusmallityöryhmän työssä.

Kosusen mukaan tulosrahoitusajattelulla varmistetaan, etta↔ amk toimii yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Hän myöntää kuitenkin, että toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia eri puolilla maata.

Amkien ensi vuosi näyttää aavistuksen aiempaa rauhallisemmalta, koska leikkaukset vaikuttavat pysähtyneen. Perusrahoitus pysynee suurin piirtein ennallaan, 777 miljoonassa.

Amkeja koskee myös meneillään oleva korkeakoulutuksen visiotyö, jonka on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. Siinä ministeriön johdolla luodaan suuntaviivat suomalaiselle korkeakoulutukselle.

– Ilman muuta amkeja tarvitaan yhteiskunnassa edelleen. Niiden työelämälähtöinen tehtävä on hyvin perusteltu amk-laissa, Kosunen tiivistää.

Sitä, onko amkeja tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, ei voi tietää.

Visiotyön ohella amk-uudistusten vaikutukset arvioidaan vuosien 2017–2018 kuluessa, Kosunen lupaa.

VAMKissa ja Laureassa odotetaan tilanteen rauhoittumista. Apua saattaa tulla siitä, että amkeilla on nyt lupa kerätä ulkopuolista rahaa toimintansa tukemiseksi. Lahjoittajia voivat olla esimerkiksi yritykset ja yksityiset henkilöt.

Valtio pääomittaa amkeille myös 24 miljoonaa euroa. Valtion ammattikorkeakouluille osoittamat pääomituserät sijoitetaan rahastoihin, joiden tuottoja amk saa käyttää toimintaansa.

Pääomituksen yhteispotista jaetaan lopulta rahaa amkeille sen mukaan, miten tehokkaasti ne ovat onnistuneet rahankeruussa. Maksimissaan yksi amk voi saada yhteensä neljä miljoonaa euroa.

Siihen saakka kuljetaan kuluvaa vuotta sillä, mitä on. VAMKissa alijäämäisellä budjetilla, Laureassa plussalla. Yt-kierroksia ei ole näköpiirissä kummassakaan.

Perusrahoituspaketti pelastaisi amkit

Näin ei voi jatkua, sanoo erityisasiantuntija Hannele Louhelainen OAJ:stä ja tarkoittaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta.

– Amkien toiminta kokonaisuutena on vaurioitumassa.

Amkit ovat leikkausten takia muun muassa lakkauttaneet toimipisteitä ja vähentäneet henkilöstöä.

Avuksi ahdinkoon OAJ esittää, että rahoituksen tulosperustaisuus laskettaisiin 94 prosentista 60 prosenttiin. Louhelaisen mukaan tämä vakauttaisi amkien arkea.

Ylijohtaja Tapio Kosunen opetusministeriöstä ei täysin lämpene ajatukselle.

– Könttäsumma on ongelmallinen, koska rahoitusmallin pitäisi kannustaa tuloksellisuuteen. Minkälainen läpinäkyvyys siinä sitten olisi?

Hän ei kuitenkaan teilaa erilaisia ideoita.

– Tarvittaisiin laajaa keskustelua ja jämäköitä perusteluja. Aikaisemminkin korkeakouluja on kehitetty yhteistyössä. Se on hyvä toiminta­tapa.

OAJ perustelee esitystään ­amkien yhteiskunnallisella merkityksellä.

– Ammattikorkeakoulutusta ei pidä kadottaa, sillä se tuottaa juuri niitä uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja yhteiskuntaamme, joilla on alueellisen kasvun ja hyvinvoinnin kehittämisen kannalta olennaista osaamista, Louhelainen sanoo.

Perusrahoitusmallin kehittämisen lisäksi OAJ soisi muun muassa, että amkien innovaatiotoiminta ja soveltava tutkimus otetaan vahvemmin huomioon valtion budjetissa. Ammattikorkeiden aikuiskoulutustehtävää pitää lisäksi vahvistaa ja amkien rahoituskehitystä selvittää aiempaa systemaattisemmin.