Englannin ja saksan opettaja Minna Parkatti on istahtanut lukion kolmannen kerroksen aulan istumasyvennykseen lukemaan viestejään.

Tehdaskaupungin uusi lukio

Äänekoskella eletään biotaloushuumaa. Sen innostamana kaupunki on päättänyt satsata myös opetustiloihinsa. Uusi lukio valmistui tämän lukuvuoden alkajaisiksi.

Tuija Siljamäki teksti / Kristiina Kontoniemi kuvat / Opettaja 15/2017

Tanja Kirjanen availee pahvilaatikoita ja käärii muoveista esiin lasisia maljoja ja koeputkia sekä antureita. Varastohuoneen pöytä ja hyllyt ovat täynnä avaamattomia ja puoliksi avattuja paketteja.

Äänekosken lukio pääsi aloittamaan lukuvuoden uutuuttaan tuoksuvissa tiloissa, eikä vanhasta sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta haluttu tuoda mukana yhtäkään homeitiötä. Niinpä kaikki laboratoriotarvikkeetkin ovat uusia.

– Ihanaa, kun pääsee taas tekemään laboratoriokokeita! Ne on niitä, mistä oikeasti oppii, kemian- ja matematiikanopettaja Kirjanen sanoo.

Edelliset puolitoista vuotta lukiota käytiin osin väistötiloissa, eikä parakeissa voinut laboroida. Niinpä jo varastotilat ja ajanmukaiset välineet tuntuvat taivaallisilta.

Kemian- ja matematiikanopettaja Tanja Kirjanen tutkii uutta opetusvälineistöä. Takana fysiikanopettaja Erkki Kautto valmistautuu sähköopin tuntiin.
 

Kaikkein onnellisimpia Äänekosken lukion opettajat ovat siitä, että uudessa rakennuksessa on hyvä hengittää. Rehtori Jaana Tani kertoo, että Äänekosken kaikki julkiset rakennukset rakennetaan Terve talo -kriteerein. Silloin jo suunnittelussa otetaan huomioon terve sisäilma ja valvotaan rakennusvaiheessa, ettei kosteusvaurioihin johtavia virheitä pääse syntymään.

Vanhassa lukiossa niin opettajat kuin opiskelijatkin oireilivat epämääräisesti useamman vuoden ajan. Oli väsymystä, päänsärkyä ja hengitysteiden tukkoisuutta.

Ensin rakennus aiottiin vain peruskorjata, mutta tarkemmat tutkimukset paljastivat homeongelman. Kaupunki päätti saman tien rakentaa uuden lukion. Rakennustyömaalla alkoi tapahtua maaliskuussa 2016, ja nyt uudessa lukiossa opiskellaan jo täysillä.

Uusi lukio on Äänekosken koulurakentamisessa vasta alkua, sillä myös Suolahden alakoulu ja Koulunmäen yhtenäiskoulu saavat uudet tilat. Lisäksi korjataan Koiviston kyläkoulu. Investointeihin kaupunki sanoo käyttävänsä säästöjä, joita se laskee saaneensa aiemmista kolmen alakoulun ja yhden yläkoulun lakkautuksista.

Kaupungin kasvamisen varalta lukion kupeessa on paikka jo varattuna lisäsiivelle. Muuttoryntäyksen yllättäessä sinne saadaan nopeasti lisää opetustiloja.

(vas.) Liikuntasalin koko on hulppeat 900 neliötä. Tilan saa rajattua kolmeen osaan verhoilla. (oik.) Hartaasti odotettu uusi lukiorakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Äänekosken keskustassa.
 

Luonnontieteiden opetusvälineiden varasto on kätevästi kemian ja fysiikan luokan sekä biologian luokan välissä. Aineiden opettajat tekevät paljon yhteistyötä ja käyttävät samoja välineitä.

Lukiorakennuksen arkkitehti ja sisustussuunnittelija ottivat opettajien näkemykset huomioon tilojen suunnittelussa alusta lähtien. Biologianopettaja Kimmo Tuikan mukaan molemmat luonnontieteiden luokat ovat väljiä eli niissä mahtuu hyvin työskentelemään ja liikkumaan. Käytännöllisyys ulottuu yksityiskohtiin saakka: esimerkiksi biologian luokan ikkunaseinälle saatiin työtaso, jonka alla olevissa kaapeissa voi säilyttää mikroskooppeja aina saatavilla.

Seinillä on paljon valkotauluja, joten sinne saa hyvin ripustettua kuvia ja karttoja.

– Hankintoja varten selvitin, mitkä asiat palvelisivat parhaiten oppimista, sanoo Tuikka.

Ecozone-kasvukammio odottaa vielä varaston hyllyllä, mutta pian sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi kasvien vaikutusta hiilidioksidin ja hapen pitoisuuksiin.

– Vastaavasti kun kammioon laitetaan biohajoavaa materiaalia, vaikkapa metsänpohjan kariketta, voidaan mitata, miten hajotustoiminta kuluttaa happea. Tämä on biologian perusasioita, mutta nyt meillä on teknologia, jolla voimme mitata sen konkreettisesti.

Paikkakunnan biotalous linkittyy Tuikan opetukseen esimerkiksi metsäbiologian kautta.

– Luonnossa tapahtuva mätäneminen on sama prosessi kuin tehtaan kupeeseen tulevassa biokaasulaitoksessa. Ihminen hyödyntää biologisia prosesseja muuttaen ne teknologisiksi prosesseiksi.

Tehdas opettajien puheissa on Äänekoskella juuri käynnistynyt Metsä Groupin biotuotetehdas, Suomen metsäteollisuuden suurin investointi ikinä.

Lukion sisustuksessa toistuvat rauhalliset värit. Opiskelijoiden toiveesta lisänä on muutamia havunvihreitä, sinisiä ja keltaisia väripilkkuja. Rehtori Jaana Tani toivoo, että rakennus on tausta ja väri ja elämä tulisivat ihmisistä.
 

Lukion kolmannen kerroksen Rento-luokassa on harmaita ja havunvihreitä nojatuoleja mutta ei pöytiä. Tuoreet lukiolaiset nojailevat taaksepäin läppärit sylissään ja Sami Kallioinen, apulaisrehtori ja yksi koulun teknologiavastaavista, opastaa heitä pilvipalveluiden ihmeelliseen maailmaan.

Luokan etuosassa on liitutaulun kokoinen kosketusnäyttö. Sellainen on jokaisessa luokassa, joten halutessaan opiskelijat voivat tehdä yhdessä vaikkapa digitaidetta.

– Laitteet olivat opettajilla testattavina ja parhaat valittiin. Hienointa on, että jokaisessa luokassa on sama teknologia opettajien ja opiskelijoiden käytössä, Kallioinen kehaisee.

Kieltenopettaja Minna Oksasen oppitunti on juuri päättynyt, ja hän on saanut opiskelijoilta ruotsin harjoituskirjoitelmia korjattavaksi tabletilleen. Hänen punakynänsä on nykyisin sähköinen. Ohjauskynällä hän voi tehdä merkinnät suoraan ruudulle ja palauttaa tehtävän opiskelijalle sähköisesti. Sovelluksella voi antaa myös suullista palautetta.

– Laitteet ja yhteydet ovat viimeisen päälle hyvät, joten yhdessä digitaalisen oppimateriaalin kanssa ne palvelevat opetusta loistavasti. Kun tehtäviä voi tehdä omaan tahtiin, se tuo lisää mahdollisuuksia eriyttää opetusta. Paperista pitäisi päästä kokonaan eroon, Oksanen sanoo.

Oksasen aamuisella abien ruotsintunnilla kaikki opiskelijat tekivät itsenäisesti ruotsin harjoituskuuntelua kannettavan tietokoneen ja kuulokkeiden kautta. Toiset istuivat Rento-luokan nojatuoleilla, osa työskenteli luokassa ja osa aulatiloissa. Opettaja kierteli heidän luonaan.

– Kenenkään ei tarvitse kököttää samassa luokassa ja samassa asennossa koko päivää, iloitsee Oksanen.

Kieltenluokissa on tärkeää saada muunneltua tiloja ryhmien keskusteluharjoituksia varten. Nyt sekin onnistuu.

(vas.) Apulaisrehtori Sami Kallioinen esittelee suuren kosketusnäytön mahdollisuuksia. Kuvan päälle on mahdollisuus tehdä merkintöjä. (oik.) Kieltenopettaja Minna Oksanen Rento-luokassa, jossa ei ole pöytiä lainkaan.
 

Uusiksi Äänekosken lukiossa on pistetty myös oppituntien pituus. Opettajat päättivät yksissä tuumin kokeilla 70-minuuttisia oppitunteja, sillä 45 minuuttia tuntui monesti liian lyhyeltä ja kaksoistunti taas liian pitkältä.

Työaika soviteltiin yhdessä pääluottamusmiehen kanssa.

– Aika näyttää, miten se vaikuttaa opetuksen suunnitteluun, mutta uskoisin sen toimivan hyvin, Oksanen sanoo.

Opettajilla on useita tiloja suunnittelutyöhön ja muuhun hiljaiseen työskentelyyn. Tietokoneiden isot näyttöruudut helpottavat vaikkapa ylioppilaskokeiden tarkastamista.

Kaikki työpöydät ovat sähköisiä, ja niiden äärellä voi istua satulatuolissa tai työtuolissa tai vaikka seistä seisoma-alustalla. Ja välillä voi käpertyä nojatuoliin.

Opettajanhuonetta ei – todellakaan – lasketa mukaan hiljaisiin tiloihin. Se on sosiaalisen kohtaamisen paikka, jossa käy kova puheensorina ja nauru raikaa.

Myös opiskelijoilla on rakennuksessa lukuisia työpisteitä pistorasioineen sekä noja- tai säkkituoliryhmiä leppoisaan oleskeluun. Nojatuolillisia Rento-luokkia on kaksi.

Opiskelijat näyttävät viihtyvän myös aulan baarijakkaroilla korkean työtiskin edessä. Joukko opettajia ja opiskelijoita kävi viime vuonna Jyväskylässä kalusteliikkeessä koeistumassa erilaisia tuoli- ja pöytämalleja, joista kalustevalinnat tehtiin.

Kolmikerroksinen lukiorakennus on avoportaikkoineen avara, mutta materiaalien ja tilojen akustinen suunnittelu pitää huolen siitä, että melutaso pysyy kurissa.

Aulassa on sekä korkeaa että matalaa tilaa, joten sielläkin on hyvä puhua ja ääni kuuluu.

– Eikä ole kaikuongelmia, rehtori Jaana Tani sanoo.

Lounasaika sen todistaa: ei uskoisi että alakerran ruokalassa liikkuu ja juttelee reilut kolmesataa opiskelijaa.

Koska rakennuksen molemmissa päissä on korkeat valoikkunat, sisätiloissa on aina luonnonvaloa. Talossa ei ole yhtään pimeää käytävää.

Kuvataideluokassa katse kiinnittyy maisemaan. Luokan maisemaikkuna avautuu pieneen mäntymetsikköön, jonka rehtori pyysi suojelemaan. Se on hänen lapsuutensa leikkipaikka. Opiskelijat voivat käyttää mäntyjä elävinä malleina milloin vain tarvitsematta lähteä luokasta.

Kuvataiteenopettaja Minja Revonkorpi toivoi kuvataideluokkaan paljon valoa. Maisemaikkunasta näkee hyvin vuodenaikojen vaihtelun. Tilaa voi rajata verhoilla.
 

Alakerrassa, luonnontieteiden varastohuoneessa Tanja Kirjanen taittelee purkamansa pahvilaatikot pinoon. Käytäville on tulossa lajittelupisteet niin paperille, pahville, biojätteelle kuin muovillekin. Katolle saadaan pian myös aurinkopaneelit.

– Opiskelijat oppivat käytännössä, mitä on kierrätys ja kiertotalous, johon uudessa biotuotetehtaassakin pyritään.

Biotalous näkyy koulutuksessa

Kemian- ja matematiikanopettaja Tanja Kirjanen näkee lukion matematiikan luokan ikkunasta sekä Kuhnamojärvelle että sellutehtaalle, Äänekosken molemmille maamerkeille. Uusi biotuotetehdas on noussut massiivisena vanhan tehtaan viereen.

Kirjasta harmittaa, miten vähän biotaloudesta tiedetään.

– Se ei ole vain sellua, puunjalostusta ja metsätaloutta, vaan siihen kuuluvat myös luontomatkailu ja elintarviketeollisuus.

Lukion biotalous-brändissä on Kirjasen mukaan vielä työsarkaa, mutta tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan alasta ja mielellään myös jäämään Äänekoskelle. Suora yhteistyö biotuotetehtaan kanssa on viritteillä.

Kirjanen osallistuu opiskelijoineen erilaisiin biotalouteen liittyviin hankkeisiin, kuten ilmiöpohjaisen projektioppimisen Start-ohjelmaan. Viime vuonna tutkittiin e-koodeja.

Halutessaan lukion opiskelijat voivat valita Jyväskylän yliopiston kemian laboratoriokurssin tai biologisen kemian verkkokurssin. Kurssit pidetään viikonloppuisin Jyväskylässä.

Äänekoskella toimivassa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa on meneillään useita biotalouden kehittämishankkeita. Kaupunki on lisäksi aloittanut yhteistyön Jyväskylän avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston kanssa. Tarjolla on monimuoto-opetusta muun muassa henkilöstöjohtamisessa ja taloushallinnossa.

– Äänekoskelaisyritysten henkilökunnalle haluttiin tarjota mahdollisuus täydennyskoulutukseen lähellä. Tarkoitus on kehittää tätä mallia siten, että se hyödyttäisi myös paikkakunnan biotalousalaa, kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä sanoo.

Mikä?

Äänekosken lukiossa työskentelee 328 opiskelijaa, 20 vakituista opettajaa ja vaihteleva määrä tuntiopettajia. Tänä vuonna valmistuneen uuden lukiorakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehti Jorma Peltonen, Arkkitehtitoimisto LPV. Rakentaminen maksoi 10,5 miljoonaa euroa.