Hyvän hyrrä pyörii

OAJ:n aluetoimijat keräsivät Opettaja-lehden pyynnöstä alueidensa kunnista kasvatuksen ja koulutuksen helmiä, joita kelpaa esitellä esimerkeiksi muulle valtakunnalle. Työmarkkina-asiamies Kari Kinnunen neuvoo, kuinka tuoreet kuntapäättäjät voivat tukea oman kuntansa kouluja ja päiväkoteja yltämään parhaimpaansa.

Tiina Tikkanen teksti / Minna Mäkipää kuvitus / Opettaja 15/2017

Kainuu:
Vipinää kinttuihin välitunnilla
Liikunnan ja biologian lehtori Kaisa Talus, Otanmäen koulu, Kajaani

Kaikki Kainuun kunnat ja koulut ovat mukana Liikkuva koulu -toiminnassa, ja myös meillä Otanmäen yhtenäiskoulussa liikutaan vireästi.

Kajaanin koulut liikkeelle -hanke on tehnyt toimintamme näkyväksi. Hankekoordinaattori Jaana Kari on neuvonut meitä rahoituksen hakemisessa, ja hankerahoilla meille valmistui juuri upouusi sprinttikartta suunnistamisen ilojen oppimiseen.

Alakoululaiset ovat saaneet kouluissa kiertävät voimistelu- ja kehonhallintavälineet, ja yläkoululaisille on hankittu sykemittausjärjestelmä, joka innostaa oppilaita liikkumaan entistä aktiivisemmin.

Ohjaan liikunnan valinnaisaine- ja metsävaelluskursseja, ja koulussamme toteutetaan elämys- ja luontoliikuntapäiviä. Hankkeen koulutuksista olen kerännyt vinkkejä esimerkiksi pesäpalloilun, kuntonyrkkeilyn ja gymstick-voimistelun opetukseen.

Omassa luokassani on tuolien tilalla jumppapalloja ja tasapainotuoleja, ja oppitunneilla pidän liikuntabreikkejä ja aivojumppaa. Vanhempainyhdistykseltä ja urheiluseuroilta olemme saaneet avustuksia kerhoihin ja iloisen liikkujan stipendit. Tärkeää on oppilaiden osallisuus: oppilaat tekevät ja opettajat mahdollistavat, oli sitten kyse välituntiliikunnasta tai vaelluksen suunnittelusta.


Rovaniemi:
Lastentarhanopettajille lahjaksi aikaa
Lastentarhanopettaja, päiväkodin varajohtaja Kaisa Rajatalo, Napapiirin päiväkoti, Rovaniemi

Rovaniemen päiväkodeissa työskentelee 190 lastentarhanopettajaa. Elokuun alussa tuli voimaan päätös, että uuden varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun myötä työajastamme vähintään 5 tuntia viikossa varataan lapsiryhmän ulkopuoliseen työhön. Yleensä lastentarhanopettajan lut-ajan osuus työajasta on 3 tuntia 15 minuuttia.

Lut-ajan lisäys on hieno asia ja osoitus siitä, että meille annetaan mahdollisuus satsata varhaiskasvatuksen laatuun. Meillä on myös uusittu kaikkien ammattien tehtävänkuvat vastaamaan uutta vasua. Aikaa todella tarvitaan, koska uusi vasu tuo työhömme lisää arviointia ja dokumentointia.

Itselläni lut-aikaa kuluu varmaankin eniten uuden vasun haltuunottoon. Olen palannut esiopetusryhmän lastentarhanopettajaksi pienen tauon jälkeen, ja siksi minun pitää palauttaa mieleen myös esiopetussuunnitelman perusteita.

Ryhmävasulomakkeet ovat myös uudistuneet. Ne haastavat pohtimaan pedagogiikkaa koko tiimin kanssa aikaisempaa enemmän. Meillä lastentarhanopettajat käyvät lasten henkilökohtaiset vasu-keskustelut, joiden valmisteluun ja käymiseen tarvitsen lut-aikaa. Aikaa vaatii myös yhteistyö koulun opettajien kanssa sekä keskustelut esimerkiksi terapeuttien ja sairaalan kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa. Tiimivastaavilla lut-aikaa vievät myös uuden jaetun johtajuuden myötä tulevat tehtävät.

Ja tietysti aikaa käytetään myös edelleen varsinaiseen toiminnan suunnitteluun – yhdessä tiimin kanssa ja välillä yksinkin.


Hämeenlinna:
Sujuvasti takaisin töihin
Työsuojeluvaltuutettu Katri Juvonen, Hämeenlinna

Töihin palaaminen pitkän sairausloman jälkeen jännittää monia, ja joskus sairaus tai tapaturma on sellainen, että se ei estä henkilöä tekemästä jonkinlaista työtä. Näitä tilanteita varten kehittelimme työnantajan, työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten kesken Toivu työssä -toimintatavan, joka otettiin käyttöön viime talvena.

Jos työntekijä ei pysty sairauden tai tapaturman takia tekemään työtään, hänen ei tarvitse jäädä sairauslomalle, jos hän pystyy soveltamaan omia työtehtäviään tai tekemään jotain muuta työtä. Samalla on mahdollista oppia uusia taitoja tai keskittyä joihinkin tehtäviin tavallista syvällisemmin.

Toimintatapa on auttanut jo monia. Huonolle sisäilmalle herkistynyt työntekijä pääsi tekemään asiakaspalvelutyötä kunnan toiseen toimipisteeseen. Masennuksesta toipuva päiväkodin työntekijä pääsi tekemään toimistotöitä. Opettaja onnistui toipumaan työssä, kun hänet vapautettiin luokanvalvojan tehtävistä lukukauden ajaksi.

Lastentarhanopettaja oli leikkauksen jälkeen kaksi viikkoa sairauslomalla. Liikkumisen rajoitteiden takia hän ei pystynyt vielä tekemään lapsiryhmätyötä, mutta istumatyö onnistui. Kolmen viikon aikana hän kävi vanhempien kanssa vasu-keskusteluja ja teki rästiin jäänyttä dokumentointityötä.

Toivu työssä -mallia voidaan soveltaa enintään kahdeksan viikkoa. Tuona aikana työntekijä tekee työtä oman työaikansa mukaisesti ja saa normaalin palkan.


Tammela:
Vatsat täyteen terveellisesti
Matemaattisten aineiden opettaja Jasu Markkanen, Tammelan koulukeskus

Koulussamme on kunnan kehittämispalkinnon saanut keittiö, jossa me opettajatkin saamme nauttia herkullista lähi- ja kasvisruokaa.

Meillä kasvisruokaa laitetaan niin paljon, ettei sen syöjäksi tarvitse erikseen ilmoittautua. Vaikka söisikin lihaa, moni oppilas maistaa kasvisruokaa ja tutustuu uusiin makuihin.

Joskus oppilaat menevät aamuisin koulubussista suoraan markettiin tankkaamaan munkkeja ja energiajuomaa. Ensimmäisillä tunneilla he ovat kuin sähköjäniksiä, ja kun ruoka ei maistu lounasaikaan, he ovat iltapäivällä haluttomia ja väsyneitä. Munkkikiusaus on helpompi välttää kun tietää, että on maittava koululounas tiedossa.

Keittiössämme on myös omistautunut henkilökunta. Yläkoulun ekonomian valinnaiskurssilaiset halusivat tietää, kuinka monta ihmistä voisi ruokkia roskiin menevällä ruoalla, ja keittiö toimitti tiedot nopeasti Excel-taulukossa.

Meillä seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset ovat keittiössämme tetissä eli työelämään tutustumassa yhden päivän vuodessa. Siellä he näkevät, ettei ruoka tule pöytään itsestään.

Oma keittiömme oli jo joutua talousjyrän alle, mutta toistaiseksi yleinen mielipide on ollut vahvasti säilyttämisen puolella. Elintarvikkeet keittiö saa keskitetysti oman seutukunnan lähiruokatukusta. Lähiruoka on kalliimpaa, mutta ruokapalvelujohtaja kertoo, että tuoreet keittojuurekset tuovat keittoon vahvempaa makua kuin pakastejuurekset, ja siksi niiden määrää on voinut hiukan vähentää.


Orimattila:
Robottien matkassa tulevaisuuteen
Teknisen työn opettaja Markus Parviainen, Orimattilan yhteiskoulu

Olen opettanut teknistä käsityötä 15 vuotta. Neljä vuotta sitten aloittamamme robotiikan opetus on ollut superhieno piristysruiske käsityön sisältöihin.

Opetamme kollegani Eija Seunalan kanssa robotiikkaa seiskaluokkalaisille, ja kilpailutoiminnasta innostuneet oppilaat ohjataan syventämään tietojaan koulun kerhoihin. Myös matematiikka ja fysiikka havainnollistavat omia aihepiirejään robotiikan kautta.

Olemme tehneet robotiikan opetuksen eteen kolme vuotta tavoitteellista työtä. Nyt suunnittelemme Riihimäen kanssa yhdessä robotiikan valinnaisainetta ja sitä millä luokalla mitäkin opetetaan.

Olemme menestyneet kotimaan kilpailuissa, ja joukkueemme osallistui myös alan maailmanmestaruuskisoihin Yhdysvalloissa Kentuckyssä viime keväänä. Kilpailuun osallistuminen opetti oppilaille paljon esimerkiksi suunnitelmien, yhteistyön, aikataulutuksen ja resursoinnin merkityksestä.

Tähän pisteeseen ei olisi päästy ilman Orimattilan kaupunkia, suopeaa työyhteisöä, loistavaa kollegaa, innokkaita oppilaita, tukea antavia ja luottavaisia huoltajia, kehittämisrauhan antavaa rehtoria, alkanutta yritysyhteistyötä sekä Roboedua, joka edistää robotiikan ja ohjelmoinnin opetusta Suomessa.

Koulumme tutoropettajana koulutan myös kunnan muiden peruskoulujen opettajia. Palautteen mukaan robotiikka auttaa opettajia pääsemään eroon teknologiakammosta. Koulutuksissa moni luokanopettaja on havahtunut siihen, ettei tämä niin vaikeaa ole: asiat ovat opeteltavissa ja ymmärrettävissä.

Loppi:
Opettajille apua selvitysrumbaan
Erityisluokanopettaja Tuula Honkala, Kirkonkylän koulu, Loppi

Oppilaiden kolmiportainen tuki teettää opettajilla paljon töitä, ja joissakin kunnissa selvityksiä joutuvat tekemään jopa luokanopettajat.

Meillä Lopella opettajien apuna toimii kaksi erityisopetuksen koordinaattoria, minä ja kollegani Kirsi Ilmonen.

Luokanvalvojat ja luokanopettajat vastaavat pedagogisista arvioista, kun siirrytään yleisestä tuesta tehostettuun tukeen. Me koordinaattorit teemme selvityksen, kun siirrytään tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Tämä selvitys on pohja erityisen tuen päätökselle. Kun päätöksiä tekee kunnassa vain kaksi ihmistä, päätökset ovat tasalaatuisia ja ne tehdään samoilla perusteilla.

Olemme tukena, kun opettaja laatii oppimissuunnitelmia tehostetun tuen oppilaille. Autamme erityisopetuksen tilastojen laadinnassa ja olemme mukana, kun lapset siirtyvät esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle ja alakoulusta yläkouluun.

Olemme läsnä oppilashuollon palavereissa ja tapaamisissa, jotka liittyvät oppimisen tukeen. Koska toimimme myös erityisopettajina, meillä on yhteys oppilaisiin, joiden asioita käsittelemme. Oppilaan tuntemus on etu, kun mietimme sopivia tukitoimia. Pieneksi kunnaksi saammekin järjestettyä monipuolista tukea.

Olen ollut erityisluokanopettaja yli 20 vuotta. Parin viime vuoden aikana yläkoulun tyttöjen pahoinvointi on tullut uutena asiana, ja tytöt voivat oireilla hyvinkin rajusti. Meillä koulun sosiaalityöntekijä vetää tyttöryhmiä, joihin tyttöjä on saatu kivasti mukaan.


Varkaus:
Kehuilla muutosta koulun kulttuuriin
Luokanopettaja Katja Taskinen, Könönpellon koulu, Varkaus

Meillä narautetaan lapsi hyvästä, ei huonosta käytöksestä.

Oppilaille opetetaan esimerkkien avulla, mitä taitoa milloinkin harjoittelemme, ja onnistumisesta palkitaan Pro-korteilla. Kun harjoitellemme vaikkapa kaunista puhetapaa, siitä on ollut päivänavauksessa pieni esitys, ja kortin voi saada vaikkapa siitä, että osaa pyytää nätisti apua tai sanoo kaverille jotain kivaa. Kaikki Pro-kortit laitetaan seinälle, ja kun niitä on kertynyt sata, luokka saa päättää, mitä kivaa yhdessä tehdään.

Olemme mukana jo yli 60 kouluun rantautuneessa Pro koulu -tutkimuksessa, jossa opettajien kasvatusosaamista kehitetään tutkimustietoon nojaten. Sen pohjalta on kehitetty tehostettua tukea tarjoava Pro Varkaus 2 -hanke, jossa olemme pilottikouluna.

Jos lapsi ei esimerkiksi malta keskittyä, hänen kaksi tavoitettaan voivat olla: kuuntelen ohjeet ja otan kirjan esille. Tavoitteista muistutetaan joka aamu ja niiden saavuttaminen tarkistetaan päivän päätteeksi. Jos päivä on mennyt hyvin, lasta kehutaan. Jos ei ole mennyt hyvin, ei saa olla vihainen.

Menetelmä on pistänyt minut ajattelemaan, miten päästä toivottuun käyttäytymiseen ilman jatkuvaa komentamista. Koska me opettajatkin annamme toisillemme Pro-kortteja, työkavereille tulee annettua positiivista palautetta entistä helpommin. Ilmapiiri on parantunut ja marmattaminen vähentynyt.

On hienoa, että tämä ei ole hanke, joka alkaa ja päättyy, vaan luonteva tapa muuttaa koulun toimintakulttuuria syvällisellä tavalla.

Päättäjä luo alustan menestykselle

Esimerkiksi Hämeenlinnassa, Kajaanissa, Lopella, Orimattilassa, Tammelassa, Rovaniemellä ja Varkaudessa osataan, mutta kasvatuksen ja koulutuksen menestystarinat ovat tarpeen kaikissa Suomen kunnissa.

Tämän jutun vinkit tulivat OAJ:n alueyhdistysten kautta. Jokaisessa kunnassa tehdään jotakin hyvää koulutuksen eteen, ja jokaisesta kunnasta löytyy myös koulu- ja päiväkotiväkeä kirpaisevia päätöksiä.

Kun vaaka kallistuu hyvän puolelle, kunta kelpaa esimerkiksi muillekin.

Tuoreet kunnanvaltuustot kokoontuvat tekemään tärkeitä koulutuspäätöksiä, ja kuntapäättäjät ovat avainasemassa, kun innovaatioille möyhitään maaperää.

Työmarkkina-asiamies Kari Kinnunen OAJ:stä korostaa, että kuntapäättäjän pitää olla hereillä ja kiinnostunut muuttuvasta maailmasta.

– Tietoa pitää hankkia laajasti, sanoo Kinnunen, jolla alkoi keväällä kolmas kausi Tuusulan kunnanvaltuustossa sekä kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsenenä.

Jokaisen kunnan pitää laatia kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma siitä, mitä lähivuosina on tarkoitus tehdä. Jos suunnitelma on jo olemassa, sitä on syytä päivittää.

– Kun suunnitelmaan kirjoitetaan konkretiaa eikä korulauseita ja onnistutaan saamaan se yhteiseksi tahtotilaksi, syntyy myönteistä kehitystä, Kinnunen tietää.

Kinnusen mielestä kunnanvaltuustoissa käydään liian vähän keskustelua koulutuksesta ja kasvatuksesta

– Kehittämissuunnitelma auttaa saamaan keskustelua liikkeelle ja avaamaan laajempaa perspektiiviä, jotta ei juututtaisi nippeliasioihin.

Valtuutetun tärkeä tehtävä on myös talousarvion valmistelu ja siitä päättäminen.

– Talousarviovaikuttamisessa pitää katsoa tulevaisuuteen eikä tuijottaa vain tätä hetkeä ja koulutuksen kustannuksia. Kuntapäättäjiltä tahtoo unohtua, että kun hoidetaan tällainen kuntalaisten peruspalvelu hyvin, se tuottaa tulevaisuudessa säästöjä.

Myös talousasioissa tarvitaan tietoa paitsi virkamiehiltä myös ruohonjuuritasolta.

– Hyvä systeemi on nimetä sivistysasioista päättävän lautakunnan jäsenille esimerkiksi kummikoulu tai -päiväkoti tai pitää lautakunnan kokouksia päiväkodeissa ja kouluissa.

Kuntapäättäjien merkitys kasvaa entisestään, kun koulutuksesta ja kasvatuksesta tulee kuntien ykköstehtävä sotepalvelujen siirtyessä maakuntiin.

OAJ on julkaissut kuntapäättäjän tueksi reittioppaan, joka auttaa pitämään huolta koulutuksen voimavaroista ja kehittämään oppilaitoksissa ja päiväkodeissa hyvää toimintakulttuuria.

oaj.fi -> Reittiopas kuntapäättäjille