Kantaako koulutus, katoaako satavuotinen sivistys? Sivistyksen tulevaisuudesta keskustelemassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja luokanopettaja, näyttelijä Ernest Lawson.

TAULULLA

Sivistysakatemia sytytti

Sivistys näivettyy, ellei sitä vaalita. OAJ, opetusministeriö ja Opetushallitus lanseerasivat kesällä Sivistysakatemian, jolla koulutukselle halutaan kasvattaa väkeviä puolustajia. Nyt rakennetaan koulutuksen sisältöjä. Kutsukirjeet osallistujille lähtevät alkusyksystä.

Tiina Tikkanen teksti / Opettaja 13/2017

Sivistysakatemian perustaminen on saanut hyvän vastaanoton mediassa.

”Sivistysakatemia vaatii tiedotteessaan sivistystekoja. Se on kerrassaan kannatettava ajatus”, Aamulehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan 6.8.

Aamulehden mukaan sivistysteoiksi sopisivat esimerkiksi yliopistojen lisärahoittaminen, koulutusleikkausten karsiminen sekä taiteen ja kulttuurin tukeminen.

Koulutuksen tehokolmikko OAJ, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus lanseerasivat Sivistysakatemian heinäkuussa Porin Suomi Areenalla satavuotiaan Suomen kun­niaksi. Mukana järjestelyissä on myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Sivistysakatemia on koulutuskokonaisuus, johon kutsutaan joka vuosi mukaan kolmisenkymmentä päättäjää ja yhteiskunnallista vaikuttajaa. He saavat tuoretta tietoa koulutuksesta ja pääsevät seuraamaan arjen työtä päiväkoteihin tai oppilaitoksiin.

Akatemiaan kutsutuilta odotetaan vastalahjaksi näkyviä kannanottoja ja konkreettisia tekoja sivistyksen puolesta. ”Kyse on siis sivistyslobbaamisesta, mutta hyvän asian puolesta”, Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan 13.7.

Jotta tulosta syntyy, koulutuksen kolmikolla on lehtien mukaan edessä vaativa tehtävä. Aamulehti muistuttaa siitä, että sivistys on liukas käsite, joka tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita.

Vaarana on, että akatemia menettää otteen arjesta ja ajautuu eliitin puuhasteluksi. Hesarin jutussa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vakuuttaakin, ettei tähtäimessä ole mikään entuudestaan koulu-uskovaisten kerho.

Sivistysakatemian tavoitteena on päivittää ja ruokkia sivistyksestä käytävää keskustelua ja lisätä koulutuksen arvostusta. Akatemian symboli sormenjälki muistuttaa siitä, että päättäjät jättävät teoillaan jäljen Suomen tulevaisuuteen.

Koulutus on nostanut Suomen sivistyneeksi hyvinvointivaltioksi. Sivistys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, ja OAJ:n mielestä sitä vaalitaan parhaiten pitämällä huolta koulutuksen korkeasta tasosta.

Suuntaviivoja Sivistysakatemialle vedettiin Suomi Areenan keskustelutilaisuudessa.

Tavoitteena on viedä Suomen ainutlaatuista oppimisen mallia seuraavalle satavuotisjaksolle. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä Suomi voi tulevaisuudessakin säilyä koulutuksen kärkimaana, mutta se edellyttää jatkuvaa muuttuvan ympäristön havainnointia ja muutoksiin reagoimista.

– Haluamme Suomen olevan eheä ja kaikkien yhteiseksi kokema yhteiskunta. Sellainen syntyy vain, jos jokainen lapsi ja nuori voi kasvaa omaan mittaansa ja saada siihen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoi.

Opettajat tekevät sivistystekoja joka ikinen päivä. Yhden sivistyksen määritelmän keskusteluun toi luokanopettaja ja näyttelijä Ernest Lawson.

– Omassa opetuksessani olen keskittynyt uusista asioista innostumiseen ja siihen, että yrität olla mukava tyyppi luokkakavereille ja kunnioitat kanssaeläjiäsi. Se on laajempi näkemys sivistyksestä kuin mikään tietty sisältöoppiminen, Lawson kiteytti.