KOHTAAMISIA

Huippumestareita ja ihan vain ihmisiä

Taiteen perusopetus jäsentyy tiiviimmäksi osaksi koulutus­järjestelmää opetussuunnitelman uudistuksessa. Sen oma ja ainutlaatuinen sivistystehtävä pysyy kirkkaana, vaikka maailma ympärillä muuttuu, sanovat uudistustyöhön osallistuneet Timo Tanskanen ja Jorma Kauppinen.

Matias Manner teksti / Veikko Somerpuro kuvat / Opettaja 12/2017

Siinä mielessä nämä kaksi opetusalan johtajaa ovat hyvin tavallisia suomalaisia, että kysyttäessä heiltä löytyy nopeasti lapsuuden taide- tai kulttuuriharrastus.

Opetushallituksessa yleissivistävästä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta vastaava johtaja Jorma Kauppinen sanoo olleensa aina intohimoinen musiikkimies, mutta lapsena kenties vielä läheisempi harrastus oli teatteri.

– Jos silloin olisi ollut vaikkapa teatteritaiteen perusopetusta, olisin hyvin todennäköisesti osallistunut siihen.

Jorman kouluissa Savonlinnassa oli kuitenkin aktiivisia teatterikerhoja.

– Muistan vaikkapa pääroolini lastennäytelmässä Onnellinen lumiukko. Olin sellaisten kartonkitötteröiden sisällä ja minusta näkyi vain pää.

Timo Tanskanen työskentelee koulutusjohtajana Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa, jossa koulutetaan muun muassa taiteen perusopetuksen opettajia. Tähän alaan Timo sai ensikosketuksensa Kuusankoskella Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, jossa hän soitti ensin pianoa ja sitten oboeta.

– Kummassakaan en edennyt kovin pitkälle, mutta se oli sitäkin tärkeämpi harrastusvaihe elämässä. Olin tosi kova jännittäjä. Se tunne, kun sen kappaleensa sai soitettua yleisön edessä, sehän oli aivan huikea kokemus.

Nuoruuden avainkokemuksia, pitkäaikaisia harrastuksia tai jopa lähtölaukaus taide- ja kulttuurialan uralle ovat asioita, jotka vilahtelevat Jorman ja Timon puheessa taiteen perusopetuksesta.

He ovat syvällä sisällä aiheessa, sillä tänä vuonna he kohtasivat saman pöydän ääressä, taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen ohjausryhmässä.

Uuden opetussuunnitelman perusteet on tarkoitus lyödä lukkoon syksyllä, jonka jälkeen oppilaitoksissa tehtävät paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2018.

Aivan kaksistaan Jorma ja Timo eivät uutta opsia ole luomassa, eikä sitä tee yksin 12-henkinen ohjausryhmäkään.

– Tällaisessa prosessissa Suomi eroaa monesta muusta maasta siten, että meillä paikallinen työ korostuu. Meillä on niin hyvät ja koulutetut opettajat, että eiväthän he lähtisi mukaan muutokseen, jos opetussuunnitelmat annettaisiin täältä ylhäältä, Jorma viittoilee Opetushallituksen päärakennuksessa Helsingissä.

Timolle, joka on mukana opsin uudistusprosessin ytimessä ensi kertaa, on muodostunut hyvä kuva avoimesta toimintakulttuurista.

– Ohjausryhmässä on tutkittu yhtä tarkkaan virallisia lausuntoja kuin avoimiakin kommentteja, hän kertoo.

Virallisen lausuntokierroksen lisäksi opetussuunnitelmaan kerättiin kommentteja verkkokyselyllä, johon saattoi vastata kuka tahansa taiteen perusopetuksesta kiinnostunut. Työhön on toki osallistunut muun muassa taide­alakohtaisia työryhmiä, siis myös itse alan opettajia.

Mutta vaikka kierros on laaja ja korvat ovat höröllä vähän joka suuntaan, mikään huutoäänestys opetussuunnitelman uudistus ei ole. Kun valtakunnallinen raami aikanaan yhdessä hyväksytään, oppilaitosten on muutettava omaa toimintaansa.

– Normi se sitten joka tapauksessa on, eli määräys! johtaja Jorma Kauppinen linjaa vieno hymy kasvoillaan.

Miksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat sitten pitää uudistaa? Jorman mukaan 2000-luvun alussa luodut opetussuunnitelman perusteet ovat ”oman aikansa lapsia” – eivät siis kovinkaan vanhat, mutta kuluneena aikana nuorten maailma on hänen mukaansa muuttunut merkittävästi.

– Kyse on siitä, miten opetussuunnitelma vastaa muuttuneeseen maailmaan. Toisaalta uudistus kannattaa tehdä nyt, kun muutkin opetussuunnitelmat muuttuvat, Jorma sanoo.

Muiden koulutusasteiden opsien kehitystyössä on hänen mukaansa noussut runsaasti asioita ja ideoita, joista riittää hedelmiä taiteen perusopetuksenkin arkeen.

– Taiteen perusopetusta ei pidä nähdä erillisenä palasena, vaan tässä prosessissa siitä tulee entistä tiiviimpi osa koulutusjärjestelmää.

Maailman muutos tarkoittaa taiteen perusopetuksessa Timo Tanskasen mielestä erityisesti taiteidenvälisyyden, monitaiteisuuden ja vuorovaikutuksen muutoksia.

– Ennen saatoimme olla sidoksissa vain yhteen taiteenlajiin, mutta oppilaiden maailman muutoksen ja aineiden kiinnostavuuden myötä meidän on tunnustettava uudet jutut.

Kaksikko pohtii sitäkin, kuinka Suomi on taiteessa ja kulttuurissa huomattavasti väestöpohjaansa suurempi – vaikkapa nyt huippukapellimestarien tai -solistien lukumäärässä laskettuna. Mutta jos edelleen lukumääriä tarkastellaan, tällaisten mestarien kasvattamo on silti taiteen perusopetuksen pienempi tehtävä.

– Toki taiteen perusopetus voi ja sen pitää antaa pohja mahdolliselle ammatille, mutta isompi kuva on se, jossa oppilaille kehittyy hyvin vahva taide- ja kulttuurisuhde. Kaikista ei voi tulla huippuja, mutta meille kasvaa asiantuntevia kulttuuritoimijoita ja miksei asiantuntevaa yleisöäkin, Jorma sanoo.

Sivistyksen lisämausteena taiteen perusopetuksessa kasvaa jatkossakin kansalaisia, ja ihan vain ihmisiä.

– Ihmisenä kasvamista ja tunteiden ilmaisua, paaluttaa opetussuunnitelman raamityöhön osallistunut Timo sen kaikkein isoimman raamin.

Timo Tanskanen

Koulutusjohtaja Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa.
Koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri ja medianomi.
Työskennellyt myös äänittäjänä ja äänisuunnittelijana ja opettanut äänisuunnittelua.
Osallistuu usein kulttuuritapahtumiin. Toivoo kesälomaltaan rauhallista ajanviettoa perheen kanssa sekä hieman pihatöitä ja mökkeilyä.


Jorma Kauppinen

Vastaa johtajana Opetushallituksessa varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kehittämisestä.
Koulutukseltaan filosofian kandidaatti sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja.
Toiminut peruskoulun aineenopettajana sekä lukion rehtorina.
Harrastaa liikuntaa, kulttuuria ja matkustelua. Kesälomaan kuuluvat mökkeily ja siihen liittyvät puhdetyöt sekä lukeminen.