Terveisiä arjesta

You’ve got mail

Reetta Nousiainen teksti / Opettaja 10/2017

Ping. Sähköposti kilahtaa postilaatikkoon. Juon aamu­kahvia kotona, mutta varmuudeksi avaan koneen ennen kuin ­silmäni. Ping. Jatkokysymys seuraa nopeasti.

”Mihin tehtävä pitää palauttaa?”

”Palautin työni Moodleen, koska en päässyt Sharepointiin.” Ping

”En löydä tehtävälle oikeaa palautuspaikkaa.” ”Milloin voin ­ilmoittautua syksyn kursseille?” ”Miten opintotuki järjestyy ­kesäksi?” Ping ping ping.

On aika siirtyä koululle. Junassa selaan puhelintani ja huomaan, että opiskelijoiden Facebook-ryhmässä kaivataan kommenttia. Opiskelijat pingaavat opettajan luontevasti osaksi keskustelua, ja hyvä niin, sillä näin on sovittukin.

Jatkuva viestiminen määrittää yhä enemmän kaikkea työtä. Sähköposti on kuitenkin ihan erityisen kankea viestinnän väline, koska se tuottaa lähinnä uusia viestejä. Kasvokkainen kohtaaminen helpottaisi kommunikaatiota, mutta koska kaikki ovat kiireisiä viestiessään eri puolille, irl-tapaamiset ovat yhä harvinaisempia.

Viestejä sen sijaan putoilee tasaiseen tahtiin. Jokainen odottaa nopeaa ja tyhjentävää vastausta, tietenkin, koska asioilla on kiire.

Ping ping ping. Tarkistan sähköpostit sängyssä ennen nukahtamista. En tieten­kään pysty vastaamaan niihin, koska ne vaativat selvitystyötä, mutta saan hyvän yöstressin, kun tiedän, mikä on edessä aamulla.

Viestintä yleensä epäonnistuu, opetettiin minun sukupolveni toimittajille yliopistossa. Siltä se usein tuntuukin.


Reetta Nousiainen on toimittaja ja journalismin lehtori­ ­Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa. Hän jaksaa keskustella ­loputtomasti journalismista ja sen tulevaisuudesta.