Valtuustokauden toiseksi viimeinen kokous järjestettiin Akavatalossa Helsingissä. Maaliskuussa jäsenet valitsevat joukostaan uudet valtuutetut.

Valtuusto

Järjestö torppaa tolkuttomuudet

OAJ vaati syksyn sopimusneuvotteluissa palkka­ohjelmaa, joka mahdollistaisi opetusalan palkkojen nostamisen.

Maija-Leena Nissilä teksti / Jarkko Mikkonen kuvat / Opettaja 10/2017

Satojen eurojen palkankorotus opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan peruspalkkoihin, koska opettajat ja lastentarhanopettajat lähtevät muiden julkisen puolen työntekijöiden tapaan turvaamaan palkkakehitystään taka­matkalta.

Näin vaatii puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mielestä alan palkkaus ei vastaa työn vaativuutta eikä korkeaa koulutustasoa.

– Palkankorotukset ovat olleet pyöreä nolla, ja lomarahoja leikataan ensimmäisen kerran heinäkuussa. Paikallinen sopiminen ei tuo opetusalalle minkäänlaista lisää, toisin kuin yksityiselle sektorille. Maisteritason tutkinnon suorittaneella edes lähtöpalkka ei saisi olla alle 3 000 euroa.

Ensi syksynä uusista sopimuksista neuvotellaan näillä näkymin liittokohtaisesti. Luukkaisen mukaan julkisalojen pääosin naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä on lähes mahdoton korjata, mikäli palkankorotusvaran määrittelisivät pelkästään vientiteollisuuden tekemät sopimukset.

– Tarvitsemme palkkaohjelman, joka mahdollistaa vääristymien korjaamisen. Koulutetut ryhmät saattavat myös joutua tehostamaan vaatimuksiaan työtaistelutoimin, ja niihin pitää opettajillakin olla tarvittaessa valmius.

Luukkainen muistuttaa, että työntekijät ovat jo osallistuneet kansantalouden kohentamistalkoisiin ja työpaikkojen turvaamiseen kilpailu­kykysopimuksella.

Tiina Karjalainen, Liisa Kurikka ja Minna Parviainen ilmoittautumisjonossa.

OAJ näkyy ja kuuluu, ja järjestön asiantuntemusta kunnioitetaan. Valtuuston puheenjohtajan Heli Haaron mukaan tämä luottamus on erittäin arvokas asia ja se on ansaittu pitkäjänteisellä työllä.

– Luottamus sekä edunvalvontaan että opetta­juuteen konkretisoitui minulle kansainvälisesti tämänvuotisessa Education Internationalin konferenssissa, jossa pohdimme opetuksen standardeja. Voimme olla kiitollisia myös siitä työstä, mitä OAJ ja paikalliset yhdistykset tekivät kuntavaaleissa, Haaro sanoi.

Hän listasi valtuustossa esiin nousseita huolenaiheita: palvelussuhteen ehdot, lähiopetuksen määrä, ammatillisen koulutuksen tila, lukiokoulutuksen kehittäminen, peruskoulun tulevaisuus, korkeakoulutuksen rakenteiden muutos, syrjäytyminen, lomautukset ja leikkaukset, sijaistenottokielto.

– Laadukas koulutus vaatii resursseja ja puolustamista jatkossakin. Mutta onneksi OAJ on parhaimmillaan jarrujärjestö, kuten yksi valtuutettu osuvasti luonnehti. Olen samaa mieltä, järjestö laittaa päättäjien tolkuttomille ajatuksille ja leikkausideoille stopin heti alkuunsa, Haaro kiitti.

Ministeri Anu Vehviläinen tapasi kokouksen kutsuvieraat Asseri Joutsimäen, Erkki Kangasniemen ja Voitto Ranteen.

Yt-menettelyjä on tällä hetkellä meneillään tai juuri käytynä yhdessä kunnassa, 18 ammatillisessa oppilaitoksessa, kahdessa ammattikorkeakoulussa, yhdessä yliopistossa ja yhdessä yksityisessä oppilaitoksessa.

Eniten työttöminä on aikuiskouluttajia, noin 25 prosenttia jäsenkunnasta. Yliopistonopettajista ja aineenopettajista työttöminä on noin 12 prosenttia.

– OAJ on laskenut, että koulutusleikkaukset uhkaavat tällä hallituskaudella pahimmillaan 9 500:aa työpaikkaa opetus- ja kasvatusalalla. Siksi järjestö on lanseerannut ura- ja neuvontapalvelun, neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoi.

Ammatillisten opettajien Lauri Hietalahti esitti ministeri Vehviläiselle huolen julkisen sektorin säästövaatimuksista.

Valtuusto käsitteli kaksi aloitetta. Lastentarhanopettajaliitto haluaa, että OAJ varmistaa varhaiskasvatuksen opetus-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevän henkilöstön siirtämisen opetusalan sopimuksiin sekä julkisella että yksityisellä puolella vuoden 2019 alkuun mennessä. Nykyisin esimerkiksi kuntien lastentarhanopettajien palkkaus ja palvelus­suhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n mukaisesti.

Hanna Iso-Kuortti lastentarhanopettajien ryhmästä perusteli siirtoa muun muassa yhteisellä opettajuudella.

– Lastentarhanopettaja on opettaja – ei päiväkodin täti. Esikoulun opettajana työskentelevät lastentarhanopettajat ovat opetusalan sopimuksessa, ja lastentarhanopettajat kuuluvat samaan hallinnonalaan muiden opettajien kanssa. Siirto opetusalan sopimukseen on ollut tavoitteemme jo parikymmentä vuotta, Iso-Kuortti totesi.

Valtuusto päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että aloite otetaan huomioon pääsopimuksen uudistamista koskevassa tavoitevalmistelussa, sitä koskevissa neuvotteluissa sekä seuraavan neuvottelukierroksen tavoitevalmistelussa. Kunnallisessa pääsopimuksessa sovitaan kunkin neuvottelualan osapuolista ja kussakin tehtävissä sovellettavista virka- ja työehtosopimuksista. Päätösvalta ei ole yksinomaan OAJ:llä.

Anne Liimola, Heidi Pakarinen ja Erja Lehtonen edustavat lastentarhanopettajia OAJ:n valtuustossa.
 

Pohjois-Savon alueyhdistyksen valtuusto­aloite koski alueyhdistysten ­puheenjohtajien toimenkuvan selkiyttämistä ja erillisen määrärahan osoittamista puheenjohtajan tehtävien hoitoon. Valtuusto päätti, että aloite otetaan huomioon, kun hallitus käsittelee paikallis- ja alueyhdistysrahoituksen kokonaisuutta tämän vuoden aikana.

OAJ:n hallitus linjasi alueyhdistysten puheenjohtajan asemaa edellisen kerran vuonna 2016.

– Hallitus suositteli viime vuonna, että alueyhdistykset ostavat puheenjohtajalle työaikaa päivän viikossa samalla periaat­teella kuin alueasiamiehelle. Työajan ostamiseen ei varattu erillistä määrärahaa, koska puheenjohtajan työaikaa voi ostaa alueyhdistystuella, järjestöjohtaja Pasi Pesonen totesi hallituksen vastausta esitellessään.


Lue lisää > oaj.fi > Uutiset 11.–12.5.2017