Pääkirjoitus

Välittämisen pidempi oppimäärä

Marja Puustinen teksti / Opettaja 10/2017

Opettaja herättelee innostusta, kiinnostusta, yhteisöllisyyttä, oppimisen iloa, itsetuntoa, kasvun edellytyksiä. Onneksi siihen on yleensä hyvät mahdollisuudet ja homma sujuu niin kuin pitääkin.

Mutta monesti opettajaa on vastassa alakuloisuus, ahdistus ja ärtyneisyys. Liian usein myös erityisen tuen tarve, uhkaava käytös, kiusaaminen, mielenterveysongelmat, väkivaltakin. Niin kouluissa, päiväkodeissa kuin oppilaitoksissakin.

Tunteiden kuohunta kuuluu kasvuun ja elämään. Mutta varsinaisista mielenterveyden häiriöistä kärsii jopa neljäsosa lapsista ja nuorista. Noin 16 prosenttia kaikista peruskoululaista saa tehostettua tai erityistä tukea oppimiseensa. Ja vain 3 prosenttia opettajista ja rehtoreista pitää tukiresursseja riittävinä.

Nämä ovat asioita, joiden hoitamiseen ei riitä pelkkä hyvä tahto. Eikä liioin kauhistelu, kurin lisääminen tai uusien raja-aitojen rakentaminen.

Ihan ensimmäiseksi tarvitaan niin paljon välittämistä, että kaikki nämä ongelmat nähdään ratkaisemisen arvoisiksi. Kun välitetään riittävästi, arvostetaan kasvun ja oppimisen turvallisuutta. Nyt lakiin on kyllä kirjattu turvallisen oppimisympäristön käsite, mutta sen määrittely on puutteellista.

Viime kädessä turvallisuus on välittämistä ja välittäminen luo turvallisuutta. Se on sitä, että jokainen saa työskennellä juuri hänelle sopivassa oppimisympäristössä ja -ryhmässä ilman, että toisten turvallisuus vaarantuu.

Turvallisuutta on sekin, että jokaiseen ryhmään taataan riittävä määrä opettajia, jotta erilaiset lapset ja nuoret saavat yksilöllistä tukea ja ohjausta.

Turvallisuuteen liittyvän tiedon pitää myös kulkea eri viranomaisten välillä nykyistä sujuvammin ja varmemmin. Kasvatus- ja opetusalalla on nyt peräti kolmisenkymmentä eri lakia, joissa säädetään salassapidosta ja tietosuojakysymyksistä. Tähän pykäläviidakkoonhan eksyy! Ei ihme, että olemme niin hukassa lasten ja nuorten sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisessa.

Liian epämääräinen lainsäädäntö on johtanut siihen, että lasten oikeudet eivät toteudu yhtäläisesti koko maassa ja liian monelta jää saamatta se tuki ja ohjaus, jota hän tarvitsee.

Tukea ja turvaa ei pystytä takaamaan kaikille, jos koulu- ja varhaiskasvatuskuntoisuuden käsitteitä ei määritellä nykyistä selkeämmin. Myös riittävä oppilas- ja opiskeluhuollon tuki on taattava jokaiselle sitä tarvitsevalle. Erittäin tärkeää on ottaa vanhemmat tiiviisti mukaan yhteistyöhön. Ja kun yhä useampi saa turvalliset lähtökohdat, yhä useampi pystyy suorittamaan myös toisen asteen opinnot.

OAJ on mukana Opetusalan turvallisuusfoorumissa, joka vaati äskettäin turvallisuuden nostamista keskeiseen rooliin opetus- ja kasvatusalan lainsäädännössä. Foorumin mielestä turvallisuuden on oltava myös yksi peruste, kun päätetään koulutuksen ja kasvatuksen rahoituksesta.

Lait pitää muokata sellaisiksi, että ne tukevat enemmän kuin estävät, kieltävät ja rankaisevat. Kasvulle ja oppimiselle pitää taata ympäristö, jossa toteutuu lapsen perusoikeus saada laadukasta opetusta.

Marja Puustinen
marja.puustinen@oaj.fi
Twitterissä @puustiska

Etutieto ajan tasalle

Edunvalvonta, luottamusmiestoiminta ja työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen ovat tärkeitä ammattijärjestöjen jäsenetuja. Niiden lisäksi jäsenyys tarjoaa monia muitakin etuja. Mutta tunnetko ne kaikki?

Nyt kannattaa käydä tarkistamassa uudella nettisivustolla, mitä kaikkea etupalettiin kuuluu. Member+-sivustolle on koottu kaikkien akavalaisten yhteiset ja liittojen omat jäsenedut.

Rekisteröidy sivulle memberplus.fi, niin pääset selaamaan etuja, joista juuri sinä voit päästä osalliseksi. Tiesitkö, että niihin kuuluu esimerkiksi yhteisöautopalvelu samoin kuin videopohjainen online-treenipalvelu? Yhtä lailla monipuoliset loma-asuntovaihtoehdot kansainvälisestä kodinvaihdosta alkaen ovat OAJ:n jäsenen käytettävissä. Selattavaa riittää monen ruudullisen verran.

Kun tykkäät Member+-sivusta Facebookissa, näet uutuudet siellä aina tuoreeltaan. MP